Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Liikuntaa voi harrastaa myös yhdessä lapsen kanssa – ”Jos vanhempi on innostunut jostakin, lapsestakin tuntuu kivalta olla mukana”

Vanhempien touhuaminen mukana voi tuoda lisää leikkimielisyyttä lasten liikuntaan.

Kotimaa
 
Nallepainissa vanhempikin saa tehokkaan treenin
Nallepainissa vanhempikin saa tehokkaan treenin
Nallepaini on vanhemman ja lapsen yhteinen harrastus, joka kehittää lapsen koordinaatiokykyä ja saa vanhemmaltakin hien pintaan. Nallepainiharrastajat Matti, Ángel ja Valentino Korte näyttävät tyypillisimpiä liikkeitä.

”Lasten liikkumisessa on liian suorituskeskeinen ajattelu. Leikkimielistä tekemistä tarvitaan lisää”, sanoo liikunnansuunnittelija Tytti Soini Helsingin kaupungin liikuntavirastosta.

Leikkiä voisi lisätä ottamalla vanhemmat kentän laidalta mukaan touhuamaan, Soini toteaa.

”Vanhempien rooli lasten liikuntaharrastuksessa voi olla muukin kuin makkaraa paistava talkootyöntekijä.”

Liikuntavirastolla ei ole tietoa, kuinka moni liikuntaseura Helsingissä järjestää ohjattuja perheliikuntatunteja.

Soini arvioi, että 2–3-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen yhteisliikuntaa on tarjolla on varsin hyvin.

Yli 3-vuotiaat sen sijaan harjoittelevat yleensä ilman vanhempia.

Soini uskoo, että se on useammin vanhempien kuin lasten tahto.

”Yhteistunteja pyydetään meiltä vähän. Tuntumani on, että monelle vanhemmalle sopii aika hyvin, että joku muu hoitaa lasten liikuttamisen ja voi itse lähteä muualle. Jos lapsilta kysyttäisiin, haluavatko he liikkua yhdessä vanhempien kanssa, aika monta tassua nousisi varmasti ylös.”

Myös Helsingin varhaiskasvatusviraston asiantuntija Nina Onufriew kannustaa vanhempia liikkumaan yhdessä lasten kanssa.

”Tärkeintä on, että liikunta tuottaa iloa molemmille. Lapsesta näkee aika nopeasti, onko hänellä intohimoa samaan lajiin kuin vanhemmalla. Toisaalta usein, jos vanhempi on innostunut jostakin, lapsestakin tuntuu kivalta olla mukana.”

Onufriew kuitenkin lisää, että pitkän päivähoitopäivän jälkeen ohjattu liikunta voi olla liian kuormittavaa.

”Se on tietysti hyvin lapsikohtaista, mikä sopii kenellekin.”

Myös liikunnansuunnittelija Tytti Soini sanoo, että harrastus kannattaa valita niin, että se sopii arjen aikatauluihin.

Yhteistä liikuntaa voi harrastaa myös ilman ohjausta. Soini ja Onufriew luettelevat esimerkkeinä uinnin, pyöräilyn, pallopelit ja metsässä reippailun.

Tällöin liikuntaharrastus tulee myös halvaksi.

”Esimerkiksi Helsingin kaupungin tenniskentät ja skeittipaikat ovat maksuttomia. Aika moni nuorena skeitannut on jo sen ikäinen, että on omia lapsia”, Soini sanoo.

Mika Ranta / HS
Kolmevuotias Siiri Laitinen pääsi äitinsä Katrin pyöritettäväksi maanantaina perhefutistunnilla Tapanilassa. Ikätoveri Kaapo Katajanheimo heiluu isänsä Timon käsivarsilla.
Kolmevuotias Siiri Laitinen pääsi äitinsä Katrin pyöritettäväksi maanantaina perhefutistunnilla Tapanilassa. Ikätoveri Kaapo Katajanheimo heiluu isänsä Timon käsivarsilla.
Perhefutiksessa parasta ovat kuperkeikat

”Kuka haluaa olla ekana maalivahti?” kysyy ohjaaja Tuuli Nyberg.

”Mä!” huutaa kolmevuotias Kaapo Katajanheimo.

Maalivahdilla onkin työtä, sillä jokaisella kenttäpelaajalla on oma pallo, jota he potkivat kohti maalia. Onneksi isä Timo Katajanheimo auttaa selän takana.

Käynnissä on Liikuntaleikki Helsinki -yhdistyksen perhefutis. Perhefutiksessa tehdään paljon muutakin kuin harjoitellaan jalkapalloa: ryömitään esteiden yli, kieputaan vanhempien käsivarsilla ja etsitään aarretta.

Kaapon mielestä parasta tunneilla ovat juokseminen ja kuperkeikat.

Isä Timo on pelannut jalkapalloa 25 vuotta ja innostui heti, kun kuuli perhefutiksesta. Ensin hän kävi tunneilla isosisko Kiiran kanssa, ja toukokuussa Kaapo aloitti palloilun.

Liikuntaleikki Helsinki -yhdistys on järjestää perhefutista seitsemässä kaupunginosassa, ja sen tunneille osallistuu vuosittain parisataa 2–4-vuotiasta lasta.

Poikia on jonkin verran enemmän kuin tyttöjä ja isiä hieman enemmän kuin äitejä.

Kaapo Katajaheimon jälkeen maaliin tulevat kolmevuotias Siiri Laitinen ja äiti Katri Laitinen.

Laitisilla perhefutiksen piti olla isän ja tyttären yhteinen harrastus, mutta äiti on päätynyt pelikaveriksi suunnilleen joka toiselle tunnille.

”Kiva, ettei tarvitse vain seisoskella kentän laidalla”, hän sanoo.

Siiristä parasta tunnilla on pallon heittely. Välillä tosin kentän vieressä olevat kiipeilytelineet meinaavat viedä voiton pallottelusta.

Mutta saako myös aikuinen liikuntaa perhefutiksessa?

”Ainahan tämä on parempi vaihtoehto kuin sohvalla istuminen, vaikka lapsen ehdoilla tietenkin mennään”, Katri Laitinen sanoo.

Esa Syväkuru / HS
Ángel Korte (vas.) ja Valentino Korte temppuilivat Liikunta myllyn painisalissa.
Ángel Korte (vas.) ja Valentino Korte temppuilivat Liikunta myllyn painisalissa.
Läheisyys on tärkeää nallepainissa

Miltei kolmevuotias Ángel Korte pomppii tasajalkaa isänsä Matti Kortteen edessä painimatolla. Hän haluaa päästä meritähdeksi isän, ison valaan alle.

”Kyllä tässä vanhemmallekin hiki tulee”, sanoo Korte ja nostaa seuraavaksi Ángelin korkealle ilmaan.

Meneillään on nallepaini. Siinä 2–4-vuotiaat lapset ja vanhemmat liikkuvat yhdessä koulutetun nallepainiohjaajan johdolla.

Harjoituksessa keskitytään motorisia perustaitoja kehittäviin liikkeisiin, kuten pallotteluun, kopitteluun ja potkaisuihin.

Välillä tehdään paininomaisia liikkeitä: työnnetään ja koetaan irrottautua vanhemman sylistä.

Ángelin kanssa Matti Korte on käynyt nallepainissa vuodenvaihteesta. Viisivuotias Valentino Korte on jo siirtynyt hieman isompien lasten nassikkapainiin.

”Valentinon kanssa kävimme ensin painimassa itseksemme sade- ja pakkaspäivinä. Kun hän oli vanhempi, aloin ottaa selvää missä painia voisi harrastaa yhdessä. Aika harvassa ovat ne lajit, joita voi yhdessä harrastaa.”

Painiin Korte päätyi, koska se kehittää monipuolisesti lapsen motoriikkaa, lihaskuntoa ja koordinaatiota. Lisäksi harrastus on Kortteen mukaan varsin kohtuuhintainen verrattuna moniin muihin.

”Jäsenmaksuihin menee lasta kohden alle 200 euroa vuodessa, varusteissakin perusverkkarit ja t-paita riittävät.

Korte ja lapset käyvät painimassa kerran viikossa. Myös kotona harjoitellaan, mutta ei ryppyotsaisesti.

”Tärkeintä on, että pojilla on hauskaa. Leikinomaisuus on hyvä säilyttää mahdollisimman pitkään, tosissaan ehtii kyllä treenata myöhemminkin. Parasta tässä on olla lähellä ja yhdessä”, Korte sanoo.

Lapsen ja aikuisen läheisyys onkin tärkeä osa nallepainia. Nallepainiin liittyy paljon halaamista ja yhdessä nuhjaamista. Enemmistö osallistujista on isiä ja poikia, mutta joukossa on myös naisia ja tyttöjä.

Lapsen mukana voi olla isovanhempi tai muu tuttu aikuinen.

”Enemmistö pienistä lapsista arastelee koskea toista lasta, joten oma vanhempi tai sukulainen on turvallinen kaveri harrastamiseen. Myöhemmin voidaan kokeilla harjoituksia myös toisen lapsen kanssa”, kertoo nallepainivalmentaja Ilona Köckritz-Perkiö painiseura Helsingin Hakasta.

Hänen mukaansa nallepaini sopii niin aremmille kuin vilkkaille lapsille, koska mukana on turvallinen aikuinen.

”Jos lapsi arastelee tehdä liikkeitä, niitäkin voidaan muokata niin, että esimerkiksi pomputtamiset tehdään matalampina.”

Nallepainia tarjoaa ainakin 14 painiseuraa eri puolilla Suomea.

Mika Ranta / HS
Kolmevuotias Kaapo Katajanheimo ryömi tunnelin läpi pallon perässä perhefutiksen viikkoharjoituksissa.
Kolmevuotias Kaapo Katajanheimo ryömi tunnelin läpi pallon perässä perhefutiksen viikkoharjoituksissa.
Yhteisiä lajeja sählystä sirkukseen

Useimpien ohjattujen liikuntatuntien syyskausi alkaa syyskuussa, ja ilmoittautuminen on nyt käynnissä.

Perheille järjestetään myös jonkin verran liikuntatunteja, joihin ei vaadita ennakkoilmoittautumista.

Viikoittaiset tunnit maksavat tyypillisesti 50–150 euroa kaudelta. Iso osa kertaluonteisista tapahtumista on maksuttomia.

Helsingin liikuntavirasto järjestää perheliikuntaa 2–3-vuotiaille Latokartanossa ja Oulunkylässä sekä perhepalloilua alle 9-vuotiaille Myllypurossa. Liikuntahulina-tapahtumia alle 9-vuotiaille pidetään Myllypurossa ja Maunulassa.

Espoon kaupungin liikuntapalvelut järjestää liikuntaseurojen kanssa maksutonta Töpinät-perheliikuntaa. 2–8-vuotiaille ja heidän perheilleen tarkoitettuja tapahtumia pidetään eri puolilla Espoota.

Vantaan liikuntapalvelut järjestää alle kouluikäisille lapsille maksuttomia Perhepeuhat-tapahtumia Korsossa ja Myyrmäessä.

Vantaan aikuisopiston ohjelmaan kuuluu perheafro- ja perhejoogatunteja.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan yhdistykset järjestävät vuosittain runsaat sata perheliikuntakerhoa, muun muassa sählyä, tanssia, suunnistusta ja kamppailulajeja.

Urheiluseuroista perheliikuntaa järjestävät esimerkiksi Tapanilan erä, salibandyseura Viikingit, Laajasalon palloseura, Kannelmäen voimistelijat, Tapiolan voimistelijat, Leppävaaran Sisu ja Korson palloseura.

Kamppailulajikoulu Hipko opettaa perhetaekwondoa ja -jujutsua

Tanssi- ja sirkuskouluista vanhempien ja lasten yhteisiä tunteja järjestävät ainakin Kirppanat, Footlight, Perhosvoltti ja Sirkus Magenta.

Koonti: Janne Salomaa HS

Esa Syväkuru / HS
Matti Korte harrastaa poikansa Ángelin kanssa nallepainia. ”Liikkeet ovat sellaisia, joista on lapselle hyötyä jatkossa, harrastaapa hän mitä liikuntaa tahansa.”
Matti Korte harrastaa poikansa Ángelin kanssa nallepainia. ”Liikkeet ovat sellaisia, joista on lapselle hyötyä jatkossa, harrastaapa hän mitä liikuntaa tahansa.”
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat