Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

”Tämä on erityisen kiehtova geenimutaatio” – suomalaisten oma ”rähinägeeni” saattaa myös pitää hoikkana ja suojata diabetekselta

Arviolta 100 000 suomalaisella on geenimutaatio, joka altistaa kännirähinälle. Uuden tutkimuksen mukaan sama mutaatio saattaa myös suojata ylipainolta ja vähentää riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen.

Kotimaa
 
Meri Liukkonen
Ville Männikkö
Geenimutaatio voi suojata ylipainolta.
Geenimutaatio voi suojata ylipainolta. Kuva: Ville Männikkö

Voiko holtittomasta käyttäytymisestä humalassa syyttää geenejä? Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan osin kenties voi – tai ainakin mutaatiota, muutosta, yhdessä geenissä. Ryhmän tuore tutkimus osoittaa, että mutaatio serotoniini 2B -reseptorin geenissä saattaa kuitenkin myös suojata kantajaansa ylimääräisiltä kiloilta ja insuliinin heikentyneeltä teholta eli insuliiniresistenssiltä.

Tutkimuksesta vastannut psykiatrian erikoislääkäri, LT Roope Tikkanen sanoo tutkimustulosten antavan tärkeitä viitteitä kyseisen reseptorin toiminnasta ja merkityksestä ihmiskehossa.

”Reseptori on huonosti tunnettu, joten uutta tietoa voisi hyödyntää esimerkiksi aikuisiän diabeteksen lääkkeiden kehityksessä.”

Tuoreessa Journal of Psychiatric Research -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat paneutuivat lähes sadan 25–30-vuotiaan suomalaismiehen tietoihin. Kaikilla miehillä oli diagnosoitu epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, jossa tyypillistä on kyvyttömyys tai haluttomuus huomioida toisia ihmisiä.

Tutkijat selvittivät miesten insuliiniherkkyyttä, beetasolujen aktiivisuutta ja painoindeksiä. Yhdeksällä miehistä oli pistemutaatio serotoniini 2B -reseptorin geenissä. Näiden miesten painoindeksi oli alempi ja insuliiniherkkyys korkeampi kuin heillä, joilla mutaatiota ei ollut. He olivat siis hoikempia ja heidän riskinsä sairastua diabetekseen oli oletettavasti osin pienempi kuin muilla.

Tutkijat havaitsivat myös, että mutaatio muuttaa suotuisalla tavalla testosteronin vaikutusta insuliiniresistenssiin. Mutaation kantajalla matalat testosteroni- eli mieshormonitasot lisäsivät insuliiniherkkyyttä, kun yleensä vaikutus on päinvastainen.

Suomessa syntyy vuosittain yli tuhat vauvaa, jotka kantavat pistemutaatiota serotoniini 2B -reseptorin geenissä. Yhteensä kantajina on arviolta yli 100 000 suomalaista.

Aiemmin tutkijat ovat havainneet, että kyseinen geenimutaatio voi altistaa erityisen holtittomalle käytökselle etenkin humalassa. Mutaatiota kantavat ovat perusluonteeltaan muita impulsiivisempia myös selvin päin.

Samalla geenimutaatiolla on siis kaksi puolta: toisaalta se voi altistaa impulsiivisuudelle, toisaalta suojata ylipainolta ja diabetekselta. Kuitenkin myös muut tekijät, kuten ympäristö, vaikuttavat siihen, miten geeni ilmenee yksilötasolla.

”Jotkut, joilla on taipumusta impulsiivisuuteen, pystyvät hallitsemaan taipumustaan paremmin kuin toiset. Esimerkiksi jos ei käytä alkoholia, ei välttämättä tule haittoja”, Tikkanen sanoo.

Geenimutaation saa periaatteessa selville verinäytteestä. Tikkasen mukaan selvitys ei kuulu rutiinilaboratoriokokeisiin, mutta rahalla ja erikoispyynnöllä asian saa halutessaan selville.

Jos tietää kantavansa mutaatiota, voi iloita mahdollisesti muita pienemmästä riskistä sairastua diabetekseen. Samaten voi tarkkailla itseään ja hakea tarvittaessa apua haitalliseen impulsiivisuuteen.

Geenimuutoksen voi periä joko äidiltä tai isältä. Ainakaan vielä ei ole tietoa siitä, mitä tapahtuu, jos sen perii molemmilta vanhemmilta.

Tikkanen pitää hyvin todennäköisenä sitä, että geenimutaatio on vain suomalaisten erityispiirre. Tutkijat eivät ole toistaiseksi havainneet sitä millään muulla kansalla.

”Meidän geenistömme on suhteellisen yhtenäinen, koska olemme olleet maantieteellisesti eristäytyneitä”, Tikkanen sanoo.

Jo tehdyissä tutkimuksissa on selvitetty geenimuutoksen vaikutusta erityisryhmillä. Seuraavaksi tutkijat aikovat tutkia, pätevätkö samat havainnot myös muihin ihmisiin. Kansainvälinen tutkijajoukko lähtee selvittämään asiaa FINRISKI-aineistosta, joka on laaja väestötutkimus kroonisten, ei-tarttuvien tautien riskitekijöistä.

”Meidän näkökulmastamme tämä on erityisen kiehtova geenimutaatio, sillä tämä vaikuttaa sekä mieleen että ruumiiseen.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat