Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Maailman suurin hirsikoulu aloitti Pudasjärvellä – hirrestä toivotaan ratkaisua rakennusten homeongelmiin

Pudasjärven vanhoissa koulurakennuksissa oppilaita ja opettajia vaivasivat sisäilmaongelmat vuosien ajan. Uuden koulun massiivipuiset hirsiseinät imevät kosteutta.

Kotimaa
 
Antti J. Leinonen
Pudasjärven ykkösluokkalaiset Viljam Ervasti (vas), Tiia Pesonen, Matti Juttula ja Pieta-Linda Lasanen tutustuivat uuteen hirsikouluunsa.
Pudasjärven ykkösluokkalaiset Viljam Ervasti (vas), Tiia Pesonen, Matti Juttula ja Pieta-Linda Lasanen tutustuivat uuteen hirsikouluunsa. Kuva: Antti J. Leinonen
Fakta

Ongelmia yli tuhannessa koulussa

 Suomen Kuntaliiton mukaan korjaustarpeessa tai purkukunnossa olisi yli tuhat koulua.

 Opettajien ammattijärjestö OAJ arvioi, että yli kaksituhatta koulua ja päiväkotia tarvitsisi välittömiä korjaustoimia.

 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kosteusvaurioita esiintyy noin joka neljännessä, joidenkin tutkimusten mukaan jopa 60 prosentissa koulurakennuksista.

”Olen kuin Liisa ihmemaassa. Täällä on niin paljon uutta ja hienoa”, sanoo opettaja Eeva Tyni, joka ohjaa eteisessä alakoulun oppilaita maailman suurimpaan hirsiseen koulurakennukseen. Noin 700 Pudasjärven yhtenäiskoulun oppilasta aloitti innoissaan ensimmäinen koulupäivän Pudasjärvellä keskiviikkona.

Puulta tuoksuvassa koulussa on runsaasti hirsipintoja, avaria näkymiä ja puupilareita. Modulirakenteisia tiloja voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Hirsiseinä vaimentaa myös oppilaiden ääniä.

Viidennen luokan oppilaat Elena Majava ja Anni Niskasaari laskivat koulun aulassa 27,5 senttimetriä paksun hirren vuosirenkaista puun ikää.

Pudasjärvellä uskotaan, että 9 700 neliön laajuinen hirsikoulu pyyhkii lopullisesti historiaan opettajia ja oppilaita vuosia piinanneet vanhojen koulurakennusten sisäilmaongelmat.

Antti J. Leinonen
Elena Majava ja Anni Niskasaari laskeskelivat uuden koulun hisistä vuosirenkaita.
Elena Majava ja Anni Niskasaari laskeskelivat uuden koulun hisistä vuosirenkaita.

Pudasjärven hirsikampus on käynnistänyt hirsirakennusbuumin. Seitsemässä kunnassa on päätetty valita hirsi materiaaliksi julkisessa rakentamisessa, vaikka se on hieman kalliimpi kuin rankarakenteinen puukoulu tai betonirunkoinen koulu.

”Ei pitäisi tuijottaa vain rakennusaikaisia kustannuksia, vaan pitäisi ottaa huomioon rakennuksen elinkaaren aikaiset ylläpito- ja korjauskustannukset”, Pudasjärven kaupunginjohtaja Tomi Timonen sanoo.

Hirsikouluhanke toteutettiin elinkaarimallilla, jossa rakentaja Lemminkäinen vastaa 25 vuoden ajan hoidosta ja ylläpidosta sekä perusparannusinvestoinneista. Hirsikoulun käyttöiäksi on arvioitu 150 vuotta.

Valmiit rakennukset omistaa rahoittaja Kuntarahoitus, jolle kaupunki maksaa niistä leasing-vuokraa.

Pudasjärven kouluhanke herätti jo rakennusvaiheessa tavatonta kiinnostusta.

”Tutustumiskäyntejä on luvassa talveksi runsaasti. Moni kunnanisä on kiinnostunut hengittävästä hirsirakenteesta”, kertoo koulun rehtori Mikko Lumme.

Pudasjärven hirsikoulua pienempi hirsikoulu on rakenteilla tai suunnitteilla muun muassa Iisalmelle, Laukaaseen, Ikaalisiin, Hämeenkyröön sekä Kolarin Ylläkselle ja Äkäslompoloon.

”Lisäksi hirsikouluhanketta viritellään kuulemani mukaan Kittilässä ja Utsjoella”, Timonen kertoo.

Pudasjärven kunta on tehnyt periaatepäätöksen, että kaikki julkiset rakennukset tehdään ensisijaisesti hirrestä.

Parhaillaan naapurikunnassa Ranualla on suljettu kosteusongelmien vuoksi sekä ala- että yläasteen koulurakennukset. Oppilaat ovat väistötiloissa.

”Monet kollegat ympäri Suomen ovat onnitelleet meitä Facebookissa. Sadoissa kouluissa kärsitään vielä huonosta sisäilmasta”, kertoo Pudasjärven opettajien pääluottamusmies Janne Moilanen.

Tosin hirrestä rakentaminen ei automaattisesti poista mahdollisia ongelmia, muistuttaa arkkitehti Tapio Rönkönharju.

”Pitää varoa myös hirsihysteriaa. Hyvän koulun voi rakentaa ranka- tai betonirakenteisenakin, kun se tehdään huolella. Myös hirsirakennuksen voi pilata liian kiireellä.”

Rönköharju toimi Pudasjärven ongelmakouluja tutkineen ISS Prokon rakennekonsulttina.

Antti J. Leinonen
Niilo Panuma, Toivo Tuomaala ja Topi Juusola Pudasjärven uuden hirsikoulun pihalla.
Niilo Panuma, Toivo Tuomaala ja Topi Juusola Pudasjärven uuden hirsikoulun pihalla.

Pudasjärvellä kuitenkin iloitaan, sillä vuosien sisäilmataistelu sairauslomineen on ohi.

”Meidän luokka oli kahtena vuonna väistötiloissa Pudasjärven kirjastossa”, kertoo 5. luokan opettaja Johanna Puolakanaho.

Puolakanaholta katosi Kurenalan vanhassa koulussa musiikin tunnilla useita kertoja ääni. Moni oppilas kärsi korvatulehduksista ja päänsärystä.

Massiivipuinen hirsi imee kosteutta huoneilmasta ja luovuttaa sitä takaisin, kun huoneilma on liian kuiva. Lisäksi hirsiseinä vaimentaa melua, mikä lisää viihtyvyyttä. Se on havaittiin jo ensimmäisenä koulupäivänä: ylä- ja alaäänet leikkautuivat.

”Tuntuu niin ihanalta olla uudessa koulussa.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat