Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vesirokkoa ehdotetaan mukaan rokoteohjelmaan

Vesirokkorokotetta esitetään taas rokoteohjelmaan. THL:n mukaan rokote vähentäisi terveydenhuollon kustannuksia ja estäisi vakavia jälkitauteja.

Kotimaa
 
Jussi Helttunen
Suomessa rokotetaan lapsia ja nuoria yhtätoista tautia vastaan.
Suomessa rokotetaan lapsia ja nuoria yhtätoista tautia vastaan. Kuva: Jussi Helttunen
Fakta

11 rokotusta

 Suomessa rokotetaan lapsia ja nuoria yhtätoista tautia vastaan.

 Rokotusohjelman maksuttomat ja vapaaehtoiset rokotukset alkavat rotavirusripulia ehkäisevällä rokotteella lapsen ollessa parin kuukauden ikäinen. 1-vuotias suomalainen lapsi on yleensä ehtinyt saada seitsemän rokotetta.

 Viimeksi rokotusohjelmaa täydennettiin vuonna 2013. Silloin mukaan otettiin kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita ehkäisevä tyttöjen papilloomavirusrokote eli HPV-rokote.

Valtiovarainministeriö ehdottaa vesirokkorokotetta kansalliseen rokoteohjelmaan.

Ministeriö kertoi esityksestä budjettiriihen yhteydessä torstaina.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun vesirokkorokotetta pyritään saamaan rokotusohjelmaan. Sitä ovat muutaman vuoden ajan esittäneet muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä. Tähän mennessä sille ei ole myönnetty rahoitusta budjettiriihessä.

THL:n rokoteyksikön ylilääkäri Taneli Puumalainen toivoo, että tällä kertaa rokote myös päätyisi osaksi ohjelmaa.

”Rokoteohjelman tehosta on vahvaa näyttöä esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa rokote on vähentänyt vesirokkoa huomattavasti. Suomessa rokotekattavuus olisi todennäköisesti korkeampi ja tauti häviäisi parissa kolmessa vuodessa käytännössä kokonaan”, hän kertoo.

Tämä tarkoittaisi THL:n mukaan huomattavia säästöjä yhteiskunnalle. Rokotteen ottaminen osaksi rokoteohjelmaa säästäisi noin kaksi miljoonaa euroa terveydenhuollon kuluja ja yli 14 miljoonaa euroa esimerkiksi työpoissaolojen aiheuttamia kuluja, THL arvioi.

Kustannuksia vesirokkorokotuksista tulisi arviolta neljä miljoonaa euroa vuosittain.

Suomessa noin 57 000 ihmistä vuodessa sairastaa vesirokon. Suurin osa sairastuneista on lapsia. Menetettyjä työpäiviä arvioidaan kertyvän yli 76 000, kun vanhemmat ovat kotona hoitamassa lapsia.

Aikuisille vesirokko voi olla paljon pahempi tauti kuin lapsille. Jopa 20–30 prosenttia sairastuneista tarvitsee sairaalahoitoa.

Erityisesti raskauden aikana saatu vesirokko saattaa olla vaarallinen sekä äidille että sikiölle.

THL:n ylilääkärin Tuija Leinon mukaan vesirokon lisäksi rokote voisi vähentää pitkällä tähtäimellä myös vyöruusua. Sen saa aikuisena kolmannes vesirokon lapsena sairastaneista, koska virus jää elimistöön ja voi vuosia myöhemmin aktivoitua aiheuttaen vyöruusuihottuman.

Jos rokote päätyy rokotusohjelmaan, ensimmäinen annos annettaisiin lapsille puoleentoista ikävuoteen mennessä ja tehoste 6-vuotiaana.

Lisäksi rokotetta tarjottaisiin niille alle 13-vuotiaille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat