Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Merkittävä hylkylöytö Suomenlahdella – Itämeren surkein hyökkäys upotti seitsemän saksalaista sotalaivaa

Saksalaisten torpedoveneiden tunnistaminen on merkittävin hylkylöytö Suomenlahdella vuosiin.

Kotimaa
 
Surkeasti päättyneen saksalaishyökkäyksen hylyt löytyivät Suomenlahdelta
Surkeasti päättyneen saksalaishyökkäyksen hylyt löytyivät Suomenlahdelta
Badewanne-sukellustutkimusryhmä on löytänyt kaksi saksalaisen hävittäjäkokoluokan sota-aluksen hylkyä. Ensimmäisen maailmansodan aikana uponneet hylyt makaavat sadan metrin syvyydessä. Ne olivat osa 10. torpedovenelaivuetta, jonka aluksista seitsemän upposi samassa hyökkäyksessä vuonna 1916. Kuvaus: Badewanne / Jouni Polkko ja Juha Flinkman, leikkaus: Janne Elkki

Sukellustutkimusryhmä Badewanne on tunnistanut kahden saksalaisen sotalaivan hylyt Suomenlahdella. Hylyt kuuluvat ensimmäisen maailmansodan aikaiseen 10:nteen torpedovenelaivueeseen. Laivojen tunnistaminen on merkittävin hylkylöytö Suomenlahdella vuosiin.

”Kyseessä oli suurin saksalaisten Itämerellä kokema kalustotappio ensimmäisen maailmansodan aikana”, tutkija Juha Joutsi Sotamuseosta kertoo.

Badewanne on löytänyt vuosien aikana huomattavan määrän ensimmäisen maailmansodan aikaisia hylkyjä kuten venäläisristeilijä Palladan.

”Omien juttujen vertaileminen ei tee ikinä oikeutta vanhoille löydöille, sillä sukellus- ja kuvaustekniikat ovat kehittyneet valtavasti. Tämä juttu menee kuitenkin Palladan ja U-26-sukellusveneen löytöjen rinnalle merkittävyydessä”, ryhmän jäsen Jouni Polkko iloitsee.

Nyt löytyneet hylyt ovat laivueesta, jonka viimeinen tehtävä oli hyökkäys Paldiskiin Viroon. Laivat lähestyivät satamakaupunkia marraskuisen sumun turvin vuonna 1916. Paldiski ei ollut joutunut ensimmäisen maailmansodan aikana sotatoimien kohteeksi kuin kerran, vuosi aiemmin. Syyskuussa 1915 saksalainen ilmalaiva oli pommittanut satamaa, mutta pommit eivät olleet edes osuneet maahan vaan veteen.

Torpedoveneet olivat Saksan Itämeren laivaston uusi ylpeydenaihe. Yli 80-metriset hävittäjäluokan alukset, joita kutsuttiin torpedoveneiksi, oli rakennettu parin edellisvuoden aikana.

Kolme laivoista avasi tykkitulen kahden jälkeen yöllä, ja viisi laivaa jäi varmistamaan selustaa. Alukset olivat niin lähellä satamaa, että virolaiset kertoivat kuulleensa alusten kansilta tulikomentoja. Satamakaupungin varuskunnasta ei ollut hyötyä.

”Sotilaat juoksivat alusvaatteisillaan metsään ja palasivat vasta aamulla”, kuvaili nimimerkki V.C. tapahtumia Kaitse Kodu! -aikakauslehdessä 30 vuotta myöhemmin.

Kari Pullinen
Badewanne-ryhmän Jouni Polkko (vas.) ja Juha Flinkman ovat selvittäneet torpedoveneiden mysteeriä.
Badewanne-ryhmän Jouni Polkko (vas.) ja Juha Flinkman ovat selvittäneet torpedoveneiden mysteeriä.

Satamaa kohti lensi reilun kymmenen minuutin aikana yli 160 tykinammusta. Silminnäkijöiden mukaan suurin osa 88 millin ammuksista lensi sataman yli tai osui rannalle. Osa löysi kuitenkin maaliin. Tykkitulessa kuoli kymmenen ihmistä, muun muassa viisihenkinen perhe. Surmansa sai myös 12 hevosta.

Hyökkäys Paldiskiin jäi pieneksi merkinnäksi historian kirjoihin. Se oli saksalaisten näkökulmasta täydellinen epäonnistuminen: torpedovenelaivueen 11:stä laivasta vain neljä palasi kotisatamaan.

Mitä laivoille sitten kävi? Virolaiset uskoivat vielä 1940-luvulla, että laivat upposivat taistelussa venäläisiä vastaan. Tämä oli kuitenkin propagandaa. Torpedoveneiden kohtalon ratkaisivat Suomenlahden miinoitukset ja saksalaisten surkea tiedustelu.

Kontra-amiraali Hugo Langemak oli Latvian Libaussa (nyk. Liepāja) tukikohtaansa pitäneen saksalaisen joukko-osaston komentaja. Hän halusi tehdä pikahyökkäyksen venäläisten kuljetuslaivojen kimppuun. Vastaavanlainen pikaisku oli tehty samana vuonna Englannin kanaaliin. Langemakin osasto eli kolme kevyttä risteilijää ja kaksi torpedovenelaivuetta lähtivät etsimään venäläisiä rahtialuksia.

Niitä ei löytynyt marraskuiselta Itämereltä, joten 10. torpedovenelaivue lähetettiin tuhoamaan Paldiskia, jonka laiturissa oli tiedustelutietojen mukaan runsaasti venäläistä sotakalustoa.

Laivueen piti edetä Hanko-Hiidenmaa-miinoitteen läpi. Laivueen komentaja Franz Wieting oli varautunut menetyksiin. Menomatkalla yksi laivoista, V75, ajoi miinaan. Toinen laiva, S57 meni auttamaan V75:sta ja poimi sen miehistön kyytiin. Hieman myöhemmin myös S57 ajoi miinaan.

Pienitehoisten miinojen osumat eivät upottaneet hyvin osastoituja laivoja saman tien. Kolmas laiva poimi eloonjääneet ja lähti kuljettamaan heitä tukilaivojen luokse.

Artikkeliin liittyvät

Loput kahdeksan lähtivät tulittamaan Paldiskia. Historioitsijoiden mukaan saksalaiset pettyivät tyhjään satamaan ja viljelivät ammuksia vihapäissään. Virolaisilla oli hyökkäyksen tavoitteesta eri näkemys: moraalin heikentäminen. Ehkä venäläisten sotilaiden pako metsään oli saksalaisille pieni voitto.

Paluumatkalla Wieting suunnitteli välttävänsä miinoitteen kulkemalla ensimmäisen laivan uppoamispaikan pohjoispuolelta. Miinoite oli kuitenkin niin tiivis, että yhteensä viisi alusta ajoi miinaan seuraavien tuntien aikana.

Torpedovenelaivueen kujanjuoksu Suomenlahdella jäi lähes sadaksi vuodeksi historian kirjojen maininnaksi.

”Torpedovenelaivueen kohtalo oli viimeisiä ensimmäisen maailmansodan kysymysmerkkejä”, sanoo Badewannen jäsen Juha Flinkman.

Hylkyjen uppoamispaikkojen etsiminen ei ollut helppoa. Badewanne joutui hankkimaan laivueen sotapäiväkirjat, venäläiset miinoitekartat sekä Viron merenkulkulaitoksen tekemän merenpohjakartoituksen tulokset.

”Urakka näytti alkuun aivan mahdottomalta, jo sen takia, että hylyt olivat todennäköisesti reilusti yli sadan metrin syvyydessä. Oli kuin olisimme menossa kuuhun”, Jouni Polkko kertoo.

Badewanne pystyi kuitenkin haarukoimaan kahden laivan uppoamispaikat. Ensimmäinen sukellus tehtiin heinäkuun lopulla G90-laivan hylylle.

”Hylky on kahdessa osassa, ja siitä puuttuu noin 30 metrin osa keskeltä. Saksalaiset joutuivat vauhdittamaan G90:n uppoamista torpedolla, jonka osuma tuhosi laivan keskiosan”, Polkko sanoo.

Toinen löydetty alus, S59 makaa muutaman kilometrin päässä G90:stä.

Uponneista laivoista vielä viisi on kadoksissa. Niitä Badewanne aikoo etsiä seuraavina kesinä.

 Jutussa on käytetty lähteinä muun muassa teoksia Mattila-Vitikka: Uhka Lännestä ja Harjula: Itämeri 1914-1921.

Vuonna 1916 Saksan kolme kevyttä risteilijää (Augsburg, Kolberg, Strassburg) sekä kaksi torpedovenelaivuetta lähtevät häiritsemään venäläisten kauppamerenkulkua Liepājasta Latviasta.

1 Klo 18.56. Joukko-osasto jakautuu Hiidenmaan tasalla. 10. torpedovenelaivue suuntaa matkalle kohti Paldiskia.

2 Klo 21.31. Ensimmäinen torpedovene (V75) osuu miinaan Hanko-Hiidenmaa -miinoitteessa. Auttamaan tullut alus (S57) osuu myös miinaan. Yksi aluksista (G89) poimii eloonjääneet ja lähtee kuljettamaan heitä risteilijöiden luokse. Sitä ennen se upottaa torpedolla S57:n. Saksalaiset upottavat oman aluksensa, jotta se ei jäisi venäläisille.

3 Klo 2.10. Kolme laivaa ampuu tykkitulta Paldiskiin. 10 ihmistä kuolee, 36 rakennusta vaurioituu.

4 Klo 4.15. Torpedovene V72 osuu miinaan. Miehistö pelastetaan ja saksalaiset upottavat aluksensa.

5 Klo 4.20. Torpedovene G90 osuu miinaan. Räjähdyksessä kuolee 11 miestä. Aluksen uppoamista vauhditetaan torpedolla. S58 osuu miinaan reilut puoli tuntia myöhemmin.

6 Klo 6.24. Kuudes alus eli S59 ajaa miinaan. Miehistö pelastetaan komentoalukselle ennen aluksen upottamista.

7 Klo 7.11. Seitsemäs alus, V76, osuu miinaan miinoitteen reunalla. Sen miehistö pelastetaan.

Jouni Polkko / Badewanne
Lauri Näreneva tutkii G90-laivan keulan torpedoputkea. Laiva on katkennut kahteen palaan ja sen keula on ylösalaisin, joten torpedoputkikin on ylösalaisin.
Lauri Näreneva tutkii G90-laivan keulan torpedoputkea. Laiva on katkennut kahteen palaan ja sen keula on ylösalaisin, joten torpedoputkikin on ylösalaisin.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat