Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Keskituloisen ostovoimaan 150 euroa lisää – Petteri Orpo kiittelee budjettilinjausta vastuulliseksi

Valtiovarainministeri Petter Orpo keventää kaikkien verotusta ensi vuonna, mutta laittaa myös lapsilisät ja eläkkeet leikkuriin.

Kotimaa
 
Jussi Nukari / Lehtikuva
Valtiovarainministeriö esittää, että veroja kevennetään kiky-sopimuksen kiitokseksi nyt 415 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) myöntää, että verokevennys rahoitetaan alkuun velkataakkaa paisuttamalla.
Valtiovarainministeriö esittää, että veroja kevennetään kiky-sopimuksen kiitokseksi nyt 415 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) myöntää, että verokevennys rahoitetaan alkuun velkataakkaa paisuttamalla. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Poimintoja ensi vuoden budjettiesityksestä

Palkansaajille lisää ostovoimaa

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus lisää keskituloisen ostovoimaa ensi vuonna 12 euroa kuukaudessa. Veronmaksajain keskusliiton mukaan isopalkkaisen pussiin kertyy jo 35 euroa enemmän kuukaudessa, jos kiky-sopimusta palkitaan 415 miljoonan euron verokevennyksillä.

Kuukausipalkan käteenjäävän osuuden kasvu 2017

2 203 euroa     +   8 e/kk

3 305 euroa     + 12 e/kk

5 509 euroa     + 21 e/kk

8 814 euroa     + 35 e/kk

Budjettiehdotuksesta löytyy muun muassa seuraavaa:

-  Korkeakouluopetuksen digitaaliset oppimisympäristöt, 40 miljoonaa euroa.

-  Omais- ja perhehoidon kehittäminen, 40 miljoonaa €.

-  Ikääntyneiden ihmisten kotiin vietäviin palveluihin lisää,

5 miljoonaa €.

-  Kirjailijoiden lainauskorvauksen nosto 15,6 miljoonaan euroon.

-  Pidä Saaristo Siistinä ry:n alushankintaan 500 000 €.

-  Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointi teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi, 43 miljoonaa €.

-  Kotitalousvähennyksen kasvattaminen, 30 miljoonaa €.

-  Metsälahjavähennyksen käyttöönotto, 13 miljoonaa €.

-  Perintö- ja lahjaverotuksen keventäminen, 40 miljoonaa €.

-  Makeisten ja jäätelön veron poisto, 110 miljoonaa €.

-  Yrittäjävähennyksen käyttöönotto, 128 miljoonaa €.

-  Tupakka- ja bensavero nousee ja sähkösavukkeille vero.

-  Venevero valmisteilla.

-  Pk-yrityksille maksuperusteinen arvonlisävero.

”Tiukkuuden, mutta toivon budjetti”, nimesi ensimmäisen bujdettinsa torstai-iltapäivällä esitellyt valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok).

Orpo pääsee aloittamaan kirstunvartijakautensa kansaa hellivillä verokevennyksillä. Valtiovarainministeriö (VM) esittää palkansaajien verotukseen 0,5 prosenttiyksikön kevennystä ensi vuonna kilpailukykysopimuksen vastineeksi.

Orpo lupaa, että verokevennys ulotetaan myös eläkeläisille. Kaikista pienituloisimmille suunnataan puolestaan noin 30 miljoonan euron maksujen kevennys.

Orpo kiittelee budjettilinjausta vastuulliseksi.

”Siinä on rohkea etunoja kasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi”, Orpo sanoo.

”Taistelemme saadaksemme työllisyyden ja talouden kasvuun, koska muutoin emme pääse totuttuun elintasoon. Pistämme toimeen sovitut säästötoimenpiteet ja pidämme kiinni kehyksestä. Jo päätettyjä säästöjä emme voi perua”, Orpo linjaa.

Valtiovarainministeriö esittää, että veroja kevennetään kilpailukykysopimuksen kiitokseksi nyt 415 miljoonaa euroa. Jos vielä viimeiset neuvottelut kasvattavat kiky-sopimuksen kattavuutta, kevennyspotti kasvaa sata miljoonaa euroa.

Artikkeliin liittyvät

Orpo myöntää, että verokevennys rahoitetaan alkuun velkataakkaa paisuttamalla. Toivo kuitenkin on, että kiky-paketin ”dynaamiset vaikutukset” eli talouskasvun vauhdittuminen ja työllisyyden parantuminen toisivat panokset takaisin.

Veronmaksajain Keskusliitto kiittelee Orpon budjettiehdotusta odotettuakin paremmaksi. Keskusliiton laskelmien mukaan keskituloisten ostovoima kohenee ensi vuonna 150 euroa.

”Budjettiehdotus keventää ansiotulojen verotusta jonkin verran enemmän, kuin aiempi näkymä oli. Kilpailukykysopimuksen tueksi annettava veroporkkana on siis hieman entistäkin ehompi”, sanoo Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

”Tavallisen palkansaajan kannalta uutiset olivat tällä kertaa hyviä. On tärkeä asia, että eläkeläisetkin kevennyksen nyt saavat, koska se kasvattaa eläkeläistenkin ostovoimaa.”

Lehtisen mukaan keskituloisten ostovoima kohenee vielä 50 euroa lisää, jos kiky-sopimuksen kattavuus nousee tavoiteltuun yli 90 prosenttiin.

Valtiovarainministeriön esitys kotitalousvähennyksen nostosta 30 miljoonalla eurolla on Lehtisen mukaan myös tervetullut esitys työllisyyttä parantavana ja harmaata taloutta vähentävänä.

Korotus toteutuu niin, että kotitalousvähennyksen korvausprosentti nousee 45 prosentista 50 prosenttiin.

Budjetin loppusumma on ensi vuonna 55,2 miljardia euroa, 0,8 miljardia euroa suurempi kuin tänä vuonna. Lisää velkaa hallitus joutuu ottamaan 5,9 miljardia ja velkataakka kohoaa ensi vuonna jo 111 miljardiin euroon.

”Velkaantumisen taittamistavoite lykkäytyy kauemmaksi,” Orpo myöntää.

Uusia leikkauksia ei ministeriö nyt esitä. Sen sijaan budjettiehdotus toteuttaa täysimääräisesti jo kaikki kevään kehysriihessä sovitut sosiaalietuuksien leikkaukset.

Hallitus päätti, että lähes kaikki Kela-etuudet menevät juustohöyläleikkuriin julkisen talouden kohentamisen nimissä.

Leikkaukset kohdistuvat siten lapsilisiin, kansaneläkkeisiin, kodinhoidon ja työmarkkinatukeen, vammaistukeen ja työttömän perusturvaan.

Etuuksia leikataan 0,85 prosenttia kautta linjan, eli sadan euron etuudesta lähtee 85 senttiä. Nirhaisu on pieni, mutta se koskee valtaisaa joukkoa suomalaisia.

”Leikkaamme vain siksi, että pystymme turvaamaan huomisen palvelut, tulevaisuuden eläkkeenmaksun ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion”, Orpo sanoo.

Sosiaalietuuksia leikkaamalla hallitus aikoo kerätä yhteensä 195 miljoonaa euroa.

Orpo tunnustaa, että hallituksen työllisyystavoite on vielä kovin etäällä.

”Ilman lisätoimia ei työllisyystavoite toteudu.”

Hallitus aikoo päättää varsinaisessa budjettiriihessä, elo-syyskuun taitteessa vielä erillisestä työllisyyspaketista, johon kerätään paraikaa kuumeisesti eväitä.

Pakettiin on HS:n tietojen mukaan kaavailtu myös esitystä, joka mahdollistaisi matalapalkkaisemmat työt. Poliittista sopua ei asiasta ole kuitenkaan vielä löydetty.

Orpo lupaa lisätoimia työllisyyden parantamiseksi myös hallituksen puoliväliriihessä ensi keväänä.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) mukaan hieman odotettua suuremmalla ansiotuloverotuksen kevennyksellä pyritään tukemaan kotimaista kysyntää.

”Se on yksi suhdannetoimista, jolla pyritään vauhdittamaan kotimaista kysyntää. Se tehtiin nyt hieman aikaisemmin kuin oli alunperin ajateltu”, Sipilä sanoo HS:n haastattelussa.

”Lisäalennus oli järkevämpi tehdä nyt ensi vuoden budjettiin, eikä odottaa kevään kehysriihtä ja vuotta 2018.”

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki totesi HS:n haastattelussa keskiviikkona, että suomalaisten pitää hyväksyä palkkaerojen kasvu, jotta työllisyys paranisi.

”Matalapalkkaiseen päähän tarvitaan työn vastaanottamista lisääviä keinoja”, Sipilä sanoo.

”Ihmiset on tärkeintä saada mukaan työelämään. Sitä kautta he voivat parantaa tulotasoaan.”

Sipilän mukaan Suomesta ei kuitenkaan olla tekemässä matalapalkkamaata. ”Olen ehdottomasti suomalaisen mallin kannattaja. Mallin, jossa on suhteellisen pienet palkkaerot.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat