Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kumpi voitti vaaliväittelyn? Trumpista kirjan kirjoittanut Saska Saarikoski vastaa suorassa lähetyksessä klo 10
  • Kumpi voitti vaaliväittelyn? Trumpista kirjan kirjoittanut Saska Saarikoski vastaa suorassa lähetyksessä klo 10

Arjessa näkyy todellisia elpymisen merkkejä, mutta talouden kokonaiskuva on yhä kovin synkkä

Elpymisen merkeistä huolimatta Suomen kansantalouden suorituskyky on yhä kaukana 2000-luvun alun hyvistä ajoista, kirjoittaa Juhana Rossi analyysissään.

Kotimaa
 
Mikko Stig / Lehtikuva
”On ratkaisevaa nähdä, että vientikysyntä elpyy”, sanoo Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius.
”On ratkaisevaa nähdä, että vientikysyntä elpyy”, sanoo Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Elpymisen merkeistä huolimatta Suomen kansantalouden suorituskyky on yhä kaukana 2000-luvun alun hyvistä ajoista.

Kesällä suhdanne parani rakentamisessa ja palvelualoilla, ja Suomen isoin vitsaus eli työttömyys hellitti hieman.

Mutta merkit paremmasta ovat yhä kovin heikkoja verrattuna Suomen talouden yleiseen synkkyyteen.

Synkkyyttä kuvaa valtiovarainministeriön käyttämä karkea laskelma. Sen mukaan Suomen kokonaistuotannon määrä on yhä selvästi pienempi kuin hyvinä aikoina ennen vuoden 2009 taantumaa.

Periaatteessa se tarkoittaa, että suomalaisilla on nyt keskimäärin rajatummat mahdollisuudet tyydyttää tarpeitaan kuin aiemmin.

Kitulias talouskasvu merkitsee myös isoa haastetta pääministeri Juha Sipilän (kesk) johtamalle hallitukselle.

Hallituksen pitäisi laatia budjetti ja tehdä talouspoliittisia uudistuksia, jotka loisivat edellytyksiä sille, että talous palaa kasvu-uralle.

Kesän aikana moni suomalainen on voinut nähdä merkkejä Suomen talouden näkymien parantumisesta.

Kasvukeskusten rakennustyömailla on ollut vilkasta, ja vapaisiin aukioloaikoihin siirtyneisiin kauppoihin on riittänyt väkeä.

Kun suomalaiset ovat arjessaan nähneet tällaisia signaaleja talouden elpymisestä, he ovat todella havainneet merkkejä samasta muutoksesta, joka on näkynyt myös kyselyissä ja tilastoissa.

Esimerkiksi rakennusalaa seuraavan Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan rakennusalan suhdanne parantui alkukesällä ja sen odotetaan pysyvän suotuisana loppuvuoden ajan.

Myös työllisyys parani ja työttömyys supistui hieman kesäkuussa, Tilastokeskus kertoi heinäkuussa.

Signaaleja talouden elpymisestä ovat havainneet omassa arjessaan myös Suomen taloutta seuraavat ekonomistit.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas vietti kesälomaa Pirkanmaalla Urjalassa.

Kesän aikana Urjalassa ilmestyvä paikallislehti kertoi Ilmakunnaksen mukaan paikkakunnan työttömyyden vähentyneen.

”Se oli kiva havainto”, Ilmakunnas sanoo.

Merkkejä työllisyyden parantumisesta on nähnyt myös Aktia-pankin pääekonomisti Heidi Schauman.

”Lähipiirissäni on pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat saaneet työpaikan”, Schauman sanoo.

Schaumanin mukaan hän on myös kuullut kevään aikana varovaisen myönteisiä viestejä tavatessaan työssään yritysten edustajia. ”Aika yleinen näkemys on ollut, että vähän paremmin menee”, hän sanoo.

Suomen talous on kasvanut alkuvuonna erityisesti rakentamisen sekä kaupan alalla näkyneen yksityisen kulutuksen varassa.

Mutta kasvusta puuttuu yksi tärkeä osa-alue eli tavaravienti, muistuttaa Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius.

”Suomen kasvu on polarisoitunutta. Meillä on kasvua kotimaisessa kysynnässä mutta ei nettoviennissä”, hän sanoo.

Heleniuksen mukaan Suomen talouden mahdollinen elpyminen on kestävää vasta, kun sitä tukee osaltaan vienti.

Tavaraviennin elpyminen kertoisi Heleniuksen mukaan siitä, että yritykset ovat saaneet kilpailukykynsä kuntoon.

Vastaavasti silloin yritykset alkaisivat investoida uuteen tuotantoon, mikä puolestaan loisi perustavanlaatuista kasvua Suomen talouteen.

Tästä näkökulmasta Heleniuksen mielestä Suomen hallituksen pitäisi tehdä sellaisia uudistuksia, jotka houkuttelisivat yritykset ottamaan riskejä ja hakemaan tuottoja sijoittamalla rahaa uusiin investointeihin.

”Poliittisilla päättäjillä on vaikutusvaltaa riskin ja tuoton suhteeseen”, hän sanoo.

Ilmakunnaksen ja Schaumanin mukaan hallituksen pitäisi keskittyä erityisesti työttömyyden vähentämiseen.

”Työvoimakoulutukseen kannattaisi satsata, jotta työttömyydestä ei tulisi pitkäaikaistyöttömyyttä ja rasitetta julkiseen talouteen”, Ilmakunnas sanoo.

Schauman mainitsee mahdollisena esimerkkinä uudistuksille Tanskan, jossa ihmisiä ohjataan uuden työpaikan etsinnässä heti työttömyyden alettua.

”Luodaan kannustimia ottaa vastaan työpaikka, vaikka se ei ihan vastaisi omaa työkokemusta”, Schauman sanoo.

Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
”Suurimmat rakenneongelmat ovat työmarkkinoilla”, sanoo Aktia-pankin pääekonomisti Heidi Schauman.
”Suurimmat rakenneongelmat ovat työmarkkinoilla”, sanoo Aktia-pankin pääekonomisti Heidi Schauman.
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
”Työllistymisedellytyksiä pitää parantaa”, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas.
”Työllistymisedellytyksiä pitää parantaa”, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat