Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tv-tähdet ja Urho Kekkonen viihtyivät Hyvinkään Sveitsissä – nyt edessä on uusi elämä

Menneen ajan loma-Suomi, osa 6: Hyvinkään rapistunut korpihotelli Rantasipi Sveitsi suljettiin viime vuonna. Nyt siitä suunnitellaan nykyaikaista viihdekeskusta.

Kotimaa
 
Kari Pullinen
Kiinteistökehittäjä Kari Järvenpää aikoo nostaa Rantasipi Sveitsin uuteen kukoistukseen.
Kiinteistökehittäjä Kari Järvenpää aikoo nostaa Rantasipi Sveitsin uuteen kukoistukseen. Kuva: Kari Pullinen
Fakta

Hyvinkään Sveitsi

 Sveitsin alueen nimi oli alunperin Härkävehmaanmäki. Sveitsi-nimen sille antoivat Hyvinkään parantolan kansainväliset vieraat noin sata vuotta sitten. Nimi pysyi, sillä sitä pidettiin matkailijahoukuttimena.

 Sveitsi kuuluu Salpausselkään, ja se oli pitkään Etelä-Suomen merkittävin talviurheilukohde. Suosio on hiipunut Etelä-Suomen vähälumisten talvien myötä.

 Hyvinkään parantola lakkautettiin vuonna 1940.

 Hotelli Rantasipin ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1974. Koko hotelli oli valmis pari vuotta myöhemmin.

 Kiinteistön on omistanut vuodesta 2008 Capman Hotels.

Tarinan mukaan presidentti Urho Kekkonen oli vakiovieras Rantasipi Sveitsin viitossaunassa 1970-luvulla. Kun maan mahtavin mies oli seurueineen saunomassa, yksi hotellin siivistä oli suljettu muilta.

Vuonna 1976 valmistuneessa Hyvinkään Rantasipi Sveitsissä juhli vuosikymmenien varrella Kekkosen lisäksi kymmeniätuhansia suomalaisia.

Vaikka hotelli oli profiloitunut kokoushotelliksi, yleensä muistot paikasta liittyivät hauskanpitoon, juhlimiseen ja alkoholiin. Rantasipi Sveitsissä oli kuuluisa yökerho, joka oli vielä 1990-luvulla niin suosittu, että sinne piti jonottaa tuntikausia.

”Teininä nojailimme yökerhon ylätason kaiteeseen ja katselimme alhaalla tanssivia tyttöjä. Puolenyön ja useiden juomien jälkeen uskalsimme hakea heitä tanssimaan. Olisi ehkä pitänyt ensin hakea, ja sitten vasta juoda”, Hyvinkäältä kotoisin oleva kiinteistökehittäjä Kari Järvenpää nauraa.

Rantasipi Sveitsi oli myös tunnettu lomakohde, sillä rakennus sijaitsee Sveitsin mäellä, joka tunnettiin jo 1900-luvun alussa talviurheilukohteena. Korpihotellin vieressä on vuonna 1969 avattu Sveitsin uimala.

Hotellissa on lähes 40 kokoustilaa, minkä takia se oli pitkään yksi Etelä-Suomen suosituimmista kokouskohteista. Se kilpailikin vuotta aiemmin valmistuneen Helsingin Messukeskuksen kanssa yritysvieraista.

Koska paikka oli myös suosittu lomakohde, buumi oli valtava.

”Hotellin johtaja ilmoitti minulle, että tarjouspyyntöihin ei tarvitse vastata. Ihmisiä kun oli tulossa joka tapauksessa ovista ja ikkunoista sisälle”, kertoo 30 vuotta Rantasipi Sveitsissä työskennellyt Tuija Pilvilä.

Hän toimi hotellissa pääasiassa myyntineuvottelijana, mutta ehti olla vuosien varrella myös muun muassa hovimestarina.

Martti Peltonen
Hotelli kilpaili pitkään yritysvieraista Helsingin Messukeskuksen kanssa.
Hotelli kilpaili pitkään yritysvieraista Helsingin Messukeskuksen kanssa.
Jarmo Hietaranta
Rantasipi Sveitsi valittiin useina vuosina vuoden kokoushotelliksi.
Rantasipi Sveitsi valittiin useina vuosina vuoden kokoushotelliksi.

Pilvilä kertoo, että huippuvuosina hotellissa esiintyi joka ilta kaksi livebändiä: toinen yökerhossa ja toinen ravintolasalissa.

”Kokoukset olivat silloin aivan erilaisia kuin nykyään. Yökerhossa juhlittiin neljään saakka ja kokoukseen raahauduttiin puolenpäivän aikaan”, Pilvilä kertoo.

Hotellissa kokoustivat niin paikalliset kuin pääkaupungin yritykset. Esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuusto piti siellä kokouksia.

Suurin yksittäinen tapahtuma oli Suomen Maaseudun Puolueen puoluekokous vuonna 1985.

”Paikalla oli 1 700 osallistujaa, joista osa yöpyi kokoustiloissa. Jouduimme pystyttämään muutaman teltan”, Pilvilä muistelee.

Hän oli töissä hotellissa viime vuoteen asti. Rantasipi-ketjun omistava Restel sulki silloin Rantasipi Sveitsin, koska rakennus olisi vaatinut perusteellisen remontin. Restelillä on Hyvinkään keskustassa juuri remontoitu Cumulus-hotelli.

Jarmo Hietaranta
Rantasipi Sveitsissä oli kuuluisa yökerho aina 1990-luvulle asti.
Rantasipi Sveitsissä oli kuuluisa yökerho aina 1990-luvulle asti.

Hotelli on ollut yli puoli vuotta tyhjillään, mutta tilanne on kohta muuttumassa.

Mäntsälässä nykyään asuva Kari Järvenpää on suunnittelemassa yhtiökumppaneidensa kanssa hotellin ostamista, remontointia ja uutta nousua. Järvenpään edellinen suuri hanke oli Hyvinkään keskustassa vuonna 2012 avattu kauppakeskus Willa.

Finesco Capita, jossa Järvenpää on osakkaana, on tehnyt hotellikiinteistön omistajan Capman Hotelsin kanssa esisopimuksen kiinteistön ostamisesta yksityisen sijoittajaryhmän puolesta. Myynti varmistunee tämän kuun aikana.

”Jos kaikki käy hyvin, tällä voidaan aloittaa asbestipurkutyöt jo ensi kuussa. Näin olleen hotelli olisi valmis kesäsesongiksi 2017”, Järvenpää kertoo.

Hänen ideanaan on saada Sveitsiin nykyaikaista viihde- ja liikuntamatkailutoimintaa. Kohderyhminä ovat tietenkin yritysten kokousväki ja perhelomailijat.

Tavoite on tarjota alueelle leimallista vapaa-aikatoimintaa, mutta nykyaikaisella otteella. Kehityssuunnitelmaan kuuluvat esimerkiksi viiden salin Bio Rex -elokuvateatteri ja liikuntakeskus. Alueella on jo ulkoseikkailupuisto Seikkailusveitsi, mutta sinne on nyt myös tulossa sisäseikkailupuisto Superpark.

”Uimalan kylpylälaajennuksen jälkeen kohde on valmis”, Järvenpää sanoo.

Hyvinkään kaupunginvaltuusto on jo hyväksynyt hanketta koskevan yhteistoimintasopimuksen. Järvenpään edustaman ryhmän on tehtävä hotelliin vähintään seitsemän miljoonan euron remontit vuoteen 2018 mennessä. Kaupunki taas laajentaa uimalaa kylpylämäiseksi ja rakentaa vierekkäin sijaitsevien hotellin ja uimalan välille lämpimän yhdyskäytävän.

Järvenpäällä on runsaasti uusia ideoita alueen elävöittämiseksi alkaen erityyppisistä musiikkiesityksistä uudenaikaisiin kokoustilavaihtoehtoihin.

”Kokousväelle on nykyään tärkeä tarjota tyky-toimintaa, oli se sitten ratsastusta, tennistä tai seikkailupuistossa kiipeilyä”, Järvenpää sanoo.

Jatkuva uudistuminen on hotellin elinehto. Tuija Pilvilä arvioi, että Rantasipi Sveitsin kohtalon sinetöi osaltaan juuri uudistumisen puute.

Vielä 1990-luvulla paikkaa yritettiin elävöittää.

”Vaikka 90-luvun alun lama pyyhkäisi pois tanssivan 80-luvun, täällä oli erilaisia kokeiluita. Hotellissa oli aikanaan Hyvinkään ensimmäinen kesäterassi, ja tarjosimme täällä jopa sisälavatansseja”, Pilvilä sanoo.

Hotelli tuli monelle tutuksi Miss Suomi -kisojen myötä sekä tietenkin Kauniit ja Rohkeat -tähtien vierailusta.”Ridge ja Caroline laskeutuivat tänne oikein helikopterilla”, Pilvilä muistelee.

1990-luvulla saapui uusi asiakaskunta, venäläiset. Pilvilä kertoo, että aluksi venäläisvieraat olivat pääasiassa miehiä.

”Sellaisia mustahattuisia mahorkkaa polttavia miehiä. Myöhemmin tänne tuli perheitä bussilasteittain”, Pilvilä sanoo.

Venäläisturistien määrä romahti kun Hyvinkäältä katosi sopiva ostospaikka.

Kari Järvenpää painottaa, että Sveitsin kehityssuunnitelma on vielä esisopimusvaiheessa ja varsinaisten päätösten jälkeistä suunnittelua on vielä valtavasti edessä. Tärkeä kysymys tietenkin on, avataanko legendaarinen yökerho?

”Aika on ajanut yökerhoista ohitse. Paikalle voisi tulla pelikeskus tai urheilubaari”, Järvenpää toteaa.

Kari Pullinen
Rantasipi Sveitsi vaatisi ainakin seitsemän miljoonan euron suurremontin.
Rantasipi Sveitsi vaatisi ainakin seitsemän miljoonan euron suurremontin.

 

Menneisyyden voi aistia useissa lomapaikoissa
Teppo Lipasti
Aavasaksan juhannusjuhlat vuonna 1970.
Aavasaksan juhannusjuhlat vuonna 1970.
Juha Nalli
Laivaravintola Prinsessa Armaada
Laivaravintola Prinsessa Armaada

Caloniuksenkadun Kebab Café Falafel, Helsinki. Yksi Suomen vanhimmista kebabia ja falafelia tarjoavista ravintoloista. Vaikutelma on vahvasti sen perustamisvuosikymmeneltä eli 1980-luvulta.

Motelliravintola Muikkukukko, Sulkava. Karaoketanssia ja motellihuone kahdelle vain 70 euroa. Päärakennus toiminut ravintolana 1970-luvulta lähtien.

Lady Pub Tulimeri, Merikarvia. Pienen kylän pieni yökerho, samalla myös kahvila-ravintola.

Laivaravintola Prinsessa Armaada, Lappeenranta. Suomen vanhin laivaravintola on entinen höyrylotja, jossa nykyään voi myös saunoa sen yläkannen maisemasaunassa.

Ruotsinlaivat. Moni laiva on peräisin 1980-luvulta, esimerkiksi Viking Linen Mariella on vuosimallia 1985. Ravintolakonseptit muuttuvat ja hyttejä uusitaan, mutta monin paikoin niissä aistii vielä takavuosien tunnelmaa.

Hotelli Keurusselkä, Keuruu. Retrohenkinen majapaikka, jossa myös tanssitaan ja syödään. Alueella myös erillinen hotellirakennus, jossa on selvä 1950-luvun tunnelma.

Aavasaksan juhannus, Ylitornio. Kultakausi oli 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin tapahtuma veti jopa 20 000 ihmistä ympäri Pohjois-Suomen, mutta tapahtuma elää edelleen, pienempänä.

Hotelli Pallas, Muonio. Harmi, että alkuperäinen funkkisrakennus tuhoutui Lapin sodassa 1944. Menneet vuosikymmenet tuntuvat nykyisessäkin rakennuksessa, joka on vuodelta 1948. Kansallispuiston keskellä.

 

Menneen ajan loma-Suomi -juttusarjan ensimmäisen osan voit lukea täältä, toisen täältä, kolmannen täältä, neljännen täältä ja viidennen täältä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat