Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pienikin lapsi pärjää päivähoidossa, mutta ”sopiva aloitusikä” jakaa mielipiteitä – Tutkija: ”Oikeaa ikää ei ole”

Suomessa 1–6-vuotiaista lapsista 63 prosenttia on päivä­hoidossa, mikä on vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Etenkin alle 3-vuotiaista moni on hoidossa kotona.

Kotimaa
 
Kimmo Räisänen
Lähes kolmivuotias Selina Jufereva leikki ensimmäisenä päiväkotipäivänään hiekkalaatikolla äitinsä Sintija Veiden kanssa Helsingin Pakilassa. Kolme vuotta Selinaa kotona hoitanut Veide uskoo tytön olevan nyt valmis päiväkotiin.
Lähes kolmivuotias Selina Jufereva leikki ensimmäisenä päiväkotipäivänään hiekkalaatikolla äitinsä Sintija Veiden kanssa Helsingin Pakilassa. Kolme vuotta Selinaa kotona hoitanut Veide uskoo tytön olevan nyt valmis päiväkotiin. Kuva: Kimmo Räisänen
Vinkit

Näin päivähoidon aloitus helpottuu

 Aloittakaa päivähoito tutustumalla siihen yhdessä lapsen kanssa pehmeän laskun aikana. Harjoittelu voi kestää muutamasta päivästä pariin viikkoon ja lapsi voi alkaa jäädä sen aikana yksin hoitoon pikku hiljaa yhä pidemmäksi aikaa.

 Hyvästele lapsi aamulla hoitoon tuodessa, toivota mukavaa päivää ja sitten lähde. Vaikka lapsi olisi itkuinen ja takertuva, viesti hänelle, että kaikki sujuu hyvin ja pian taas nähdään. Älä viivytä lähtöä tai livahda pois salaa. Valmistaudu itse eroon ja pysy rauhallisena.

 Kun haet lapsen hoitopaikasta, näytä hänelle iloitsevasi jälleennäkemisestä. Anna lapselle huomiota, äläkä samalla esimerkiksi puhu puhelimeen. Kysy hoitajilta päivän sujumisesta ja anna lapselle siitä myönteistä palautetta.

 Lapselle voi tulla hoitopäivän aikana ikävä vanhempiaan, jolloin häntä voi auttaa mukaan otettu valokuva tai unilelu. Lapselle voi kertoa, että vanhempikin ajattelee ja ikävöi häntä välillä päivän aikana.

 Osallistu päivähoidon vanhempainiltoihin ja kasvatuskeskusteluihin. Niissä kuulet henkilökunnan näkemyksistä ja hoitopaikan käytännöistä. Voit itse kertoa omista toiveistasi ja mieltä askarruttavista asioista.

 Mieti, voisiko vanhempien työaika- tai vuorojärjestelyillä lyhentää hoitopäivää. 

Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Harva veisi alle vuoden ikäisen vauvan kodin ulkopuolelle päivähoitoon, mutta valtaosan mielestä yksi tai kaksi vuotta on hoitoon menevälle sopiva ikä.

Noin 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että lapsi voi mennä hoitoon alle 3-vuotiaana. Vastaavasti noin 30 prosenttia ajattelee, että sopiva ikä päivähoidon aloittamiseen on kolme vuotta tai enemmän.

Luvut selviävät Kelan Taloustutkimuksella teettämän kyselyn alustavista tuloksista. Kyselyyn osallistui noin 3 600 15–79-vuotiasta suomalaista.

Suurin vastaajaryhmä valitsi vaihtoehdoista kahden vuoden iän sopivimmaksi ajankohdaksi päivähoidon aloittamiseen.

”Kaikista nuorimmat vastaajat suhtautuivat hieman muita myönteisemmin alle vuoden ikäisen lapsen viemiseen päivähoitoon, kun taas vanhimmat, yli 60-vuotiaat vastaajat suhtautuvat tähän kielteisimmin”, kertoo Kelan tutkimustiimin päällikkö Karoliina Koskenvuo.

Vanhimmat vastaajat ajattelivat myös nuorempia ikäryhmiä huomattavasti useammin, että sopiva ikä mennä päivähoitoon on vasta kolme vuotta. Miehet ajattelivat lapsen olevan sopivan ikäinen päivähoitoon hieman nuorempana kuin naiset.

Vanhempien päätökseen päivähoidon aloitusajankohdasta vaikuttavat muun muassa työ- ja taloustilanne, hoivaihanteet ja käsitykset päivähoidon laadusta, kertoo erikoistutkija Johanna Närvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Närvin mukaan pohdinnassa on kolikon kaksi puolta: milloin lapsen ajatellaan olevan valmis päivähoitoon ja milloin kotona oleva vanhempi haluaa lähteä töihin tai opiskelemaan. Hänen mukaansa on vaikea sanoa, kumpi on tärkeämpää.

”Suomessa on hirveän vahva pitkän kotihoidon ihanne. Toisaalta vanhemmat arvostavat julkista päivähoitoa ja luottavat siihen. Monet ajattelevat, että lapsi voi saada siitä paljon.”

Suomessa 1–6-vuotiaista lapsista 63 prosenttia on päivähoidossa, mikä on vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Varhaiskasvatukseen osallistuvien suomalaislasten osuudet eroavat muista Pohjoismaista erityisesti alle 3-vuotiaiden kohdalla.

”Vanhemmat imevät tuttavilta, neuvolasta ja mediasta asiantuntijapuhetta, joka painottaa kiintymyssuhteiden ja kotihoidon tärkeyttä. Samaan aikaan pohditaan sitä, milloin lapsi tarvitsee kodin ulkopuolisia virikkeitä ja muiden lasten seuraa.”

Keskeisesti päätöksiin vaikuttaa kotona olevan vanhemman, yleensä äidin, työtilanne.

”Jos äidillä ei ole työtä, johon palata, lapsen laittamista hoitoon ei tarvitse niin miettiä. Jos taas on työ, mutta sinne palaaminen ei tunnu houkuttelevalta, kotiin on helpompi jäädä pidemmäksi aikaa.”

Tutkimusten mukaan korkeakoulutetut äidit palaavat töihin muita äitejä aikaisemmin, ja pienipalkkaisissa töissä olleet hoitavat lapsia kotona pidempään.

Kimmo Räisänen
Selina Jufereva leipoo hiekkaherkkuja päiväkodissa Helsingin Pakilassa.
Selina Jufereva leipoo hiekkaherkkuja päiväkodissa Helsingin Pakilassa.

Helsingin Pakilassa Sintija Veiden kohta kolmivuotias tytär Selina Jufereva leipoo hiekkakakkuja ja totuttelee päiväkotielämään yhdessä äitinsä kanssa.

”Hän on vähän arka ja äidin lahkeissa, eikä ollut vuosi sitten vielä valmis päiväkotiin. Nyt tuntuu, että kolmivuotias jo on”, Veide kertoo.

Tytär kokeili talvella osallistumista leikkitoiminnan kerhoon, mutta itki ja ikävöi äitiään niin kovasti, että ohjaajat soittivat hakemaan hänet pois. Veide kävi kerhossa yhdessä Selinan kanssa pari kuukautta. Sitten tyttö oli valmis jäämään sinne yksin.

”Hän on iloinen ja energinen tyttö, mutta tutussa ympäristössä. Uskon, että kolmivuotias kaipaa kavereita ja tarvitsee muutakin kuin kotia ja äitiä”, Veide pohtii.

Lapselle ei ole olemassa oikeaa ikää aloittaa päivähoito, sanoo kehitysneuropsykologian dosentti, Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen koulutuksen opetuksesta vastaava johtaja Nina Sajaniemi.

Hänen mielestään vanhempien pitäisi voida tehdä koska tahansa päätös jättää lapsensa luottavaisesti hoitoon kodin ulkopuolelle. Alaikärajan asettaa vanhempainvapaa, joka päättyy lapsen ollessa 9–10 kuukauden ikäinen. Sajaniemen mukaan vanhemmuus ei heikkene, jos lapsi on tavoitteellisessa varhaiskasvatuksessa päiväkodissa.

”Meidän pitäisi päästä eroon arvokeskustelusta siitä, onko koti vai päiväkoti lapselle paras kasvuympäristö. Molemmat ovat hyviä, jos varhaiskasvatusympäristö on riittävän laadukas ja siellä on tarpeeksi koulutettuja ja lapsen tarpeille erikoistuneita aikuisia, joiden yhteistyö sujuu hyvin.”

Sajaniemen mukaan ei ole näyttöä siitä, että tällainen paikka olisi haitallinen pienenkään lapsen kehitykselle ja kiintymyssuhteille.

Sen sijaan se voi antaa tilaisuuksia sosiaalisten taitojen kehittymiseen.

Ongelmana ovat kuitenkin Sajaniemen mukaan päiväkotien väliset laatuerot.

”Heikommissa paikoissa voi olla haitallisia kasvatuskäytäntöjä, kuten ryhmästä pois sulkemista, välinpitämättömyyttä, puutteita aikuisten välisessä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa lasten kanssa”, hän kertoo.

Sajaniemen mukaan vanhempien pitää tiedostaa, että heillä on oikeus vaatia varhaiskasvatukselta laatua.

Pakilassa päiväkodin arkea opettelee myös juuri kolme vuotta täyttänyt Emma Paartola. Vanhemmat eivät halunneet laittaa häntä hoitoon aiemmin, ja myös isosiskot ovat aloittaneet päiväkodin samassa iässä.

Kimmo Räisänen
Kolmevuotias Emma Paartola aloitti päivähoidon tutustumalla siihen yhdessä isänsä Ari Paartolan kanssa.
Kolmevuotias Emma Paartola aloitti päivähoidon tutustumalla siihen yhdessä isänsä Ari Paartolan kanssa.

”Vanhemmille on vaikeampaa jättää lapsi hoitoon pitkäksi päiväksi, kun on oltu kotona yhdessä”, viimeiset puoli vuotta Emmaa kotona hoitanut Ari Paartola pohtii.

Emman äiti tekee nelipäiväistä työviikkoa ja päiväkoti aloitetaan harjoittelujakson lyhyillä päivillä vanhemman kanssa.

”On kivaa, kun voi nähdä, miten kaikki lähtee sujumaan”, Paartola sanoo.

Lapsen sopeutuminen on aikuisten vastuulla

Vanhempien ratkaisuihin lapsen päivähoidon aloittamisen ajankohdasta voi vaikuttaa myös se, millainen lapsi on luonteeltaan.

”Vanhemmat saattavat pohtia, pärjääkö juuri tämä lapsi jo hoidossa”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Johanna Närvi.

Lapsen sopeutuminen päivähoitoon on kuitenkin paikalla olevien aikuisten vastuulla, olipa lapsi luonteeltaan millainen tahansa, sanoo kehitysneuropsykologian dosentti, Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen koulutuksen opetuksesta vastaava johtaja Nina Sajaniemi.

Hänen mukaansa lapsen korkeampi ikä ei takaa helpompaa sopeutumista, ja myös reipas lapsi voi mennä hoitopaikassa lukkoon.

”Kaikki riippuu aikuisista, ympäristöstä ja ilmapiiristä, siitä, miten lapsi tulee kohdatuksi ja nähdyksi. Aikuisten tehtävänä on auttaa ja rohkaista lasta olemaan uusissa tilanteissa.”

Monien kasvatusasiantuntijoiden mukaan päivähoidon aloitusta helpottaa niin kutsuttu pehmeä lasku, jonka aikana lapsi tutustuu hoitopaikan ihmisiin ja arkeen yhdessä vanhemman kanssa vähitellen.

Helsingin Haltia–Tammi-päivähoitoyksikön johtajan Heini Valppu-Vireniuksen mukaan vanhemmat ymmärtävät harjoittelun merkityksen hyvin.

”Osa lapsista on päiväkodissa heti kuin kala vedessä, kun taas osa haluaa aluksi katsoa ja tarkkailla ympäristöä”, hän kertoo.

Hänen oma lapsensa aloitti päiväkodissa vuoden ja kuukauden ikäisenä, kun äiti palasi töihin. Lapsi tarvitsi hoidossa aikuisten läheisyyttä, mutta sopeutui hyvin.

”Hän kiintyi ryhmän aikuisiin, jotka olivat hänelle pitkin vuotta muuta ryhmää tärkeämpiä. Töihin paluuta minun ei ole tarvinnut missään vaiheessa katua.”

Kimmo Räisänen
Heli Karalahti, 2 vuotta 9 kuukautta, aloitti päiväkodin pehmeällä laskulla äitinsä Nana Karalahden seurassa Helsingin Pakilassa. Edellisvuoden päivät Heli vietti perheen Sri Lankasta kotoisin olevan au pairin hoivissa.
Heli Karalahti, 2 vuotta 9 kuukautta, aloitti päiväkodin pehmeällä laskulla äitinsä Nana Karalahden seurassa Helsingin Pakilassa. Edellisvuoden päivät Heli vietti perheen Sri Lankasta kotoisin olevan au pairin hoivissa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat