Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vapaaehtoisten ja harrastajien merkitys korostuu, kun arkeologisen tutkimuksen määrä vähenee

Museoviraston kulttuuriympäristöpalveluiden osastopäällikön Mikko Härön mukaan museo­viranomaiset ovat aina toimineet niukoin voimavaroin, ja harrastajat pystyvät paikkaamaan sitä.

Kotimaa
 
Vesa-Matti Väärä
Turkulainen Matti Kunnas siivilöi yleisökaivauksissa Kaarinassa Ravattulan Ristimäellä.
Turkulainen Matti Kunnas siivilöi yleisökaivauksissa Kaarinassa Ravattulan Ristimäellä. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Ravattulan Ristimäellä Kaarinassa sijaitsee Suomen vanhimman löydetyn kirkon rauniot.

Siellä kaivaukset pyörivät tänä vuonna noin 50 000 euron budjetilla, josta kaksi kolmannesta käytetään yhden tutkijan ja kuuden arkeologiharjoittelijan palkkaamiseen. Loput menevät kaivausvälineisiin, hintaviin analyyseihin ja esineiden konservointeihin.

Vesa-Matti Väärä
Arkeologi Juha Ruohonen opastaa yleisöä Ristimäellä.
Arkeologi Juha Ruohonen opastaa yleisöä Ristimäellä.
Vesa-Matti Väärä
Riku Ahola (oik.) innoitti myös puolisonsa Merit Sylmanin mukaan kaivauksille. Sylman tutkii koeojan pohjaa polviensa alla vihreä alusta.
Riku Ahola (oik.) innoitti myös puolisonsa Merit Sylmanin mukaan kaivauksille. Sylman tutkii koeojan pohjaa polviensa alla vihreä alusta.
Vesa-Matti Väärä
Koeojasta löytyy muun muassa poltettua savea.
Koeojasta löytyy muun muassa poltettua savea.

Ristimäellä järjestetään myös vuosittain yleisökaivaukset. Vaikka työ on vapaaehtoisten voimin hitaampaa kuin se olisi ammattilaisten tekemänä, yleisön merkitys kaivauksille on suuri.

”Vapaaehtoiset ja harrastajat tuovat työpanoksen, joka ei syö budjettia”, sanoo yleisökaivauksen johtaja ja Turun yliopiston arkeologi Juha Ruohonen.

Kaivaukset rahoitetaan pitkälti yksityisen rahoituksen turvin. Lisäksi aktiivisesti kaivauksia tukeva Suomen muinaistutkimuksen tuki ry kerää lahjoituksia ja myy Ristimäki-oheistuotteita.

Kaivaukset voivat jäädä tänä vuonna viimeisiksi, sillä pitkäaikaista rahoitusta ei ole saatu. Rahoituksella tulee olla Ruohosen mukaan jatkuvuutta, jotta tutkimusta on järkevää tehdä.

Harrastustoiminnalla ja vapaaehtoisuudella on Ruohosen mukaan yhä kasvava rooli kulttuuriperinnön kartoittamisessa.

Yksi syy tähän on perustutkimuksen väheneminen.

”Perustutkimusta ei enää tehdä – kärjistettynä”, sanoo Ruohonen.

Perustutkimuksella tarkoitetaan maastotutkimusta, joka toteutetaan siksi, että saataisiin uutta tietoa historiasta.

Suurin osa arkeologisesta tutkimuksesta tehdään nykyään esimerkiksi rakennushankkeiden yhteydessä valvontakaivauksina ja niin sanottuina pelastuskaivauksina. Tarkoituksena niissä on tarkistaa, onko rakennusalueella muinaisjäännöksiä.

Museoviraston kulttuuriympäristöpalveluiden osastopäällikön Mikko Härön mukaan museoviranomaiset ovat aina toimineet niukoin voimavaroin. Hän sanoo, että harrastajat pystyvät paikkaamaan sitä.

”Ainoa kielteinen puoli on, että harrastajien kanssa pitäisi pystyä tekemään yhteistyötä. Eniten meitä harmittaa, ettemme pysty olemaan niin aktiivisia heidän suhteensa kuin haluaisimme”, kertoo Härö.

Ruohosen mukaan yleisön paikallaololle Ristimäellä on kolme syytä. Ensinnäkin yleisökaivaukset ovat osa Ristimäen kaivauksien pr-toimintaa. Toiseksi yleisö on tärkeä aputyövoima kaivauksille, joiden vuosibudjetti on pieni. Kolmanneksi yleisöä halutaan osallistaa kaivauksiin harrastetoiminnan muodossa, sillä tieto menneisyydestä kuuluu kaikille – ei vain tutkijoille.

”Haluamme antaa yleisölle mahdollisuuden perehtyä tutkimusalaan ja -menetelmiin.”

Lastat kilisevät kiviä vasten. Kymmenpäinen joukko vapaaehtoisia tutkii elokuussa kirkon ympärillä olevaa hautausmaata arkeologien ja arkeologian opiskelijoiden johdolla.

Yleisön jäsen Riku Ahola on tullut Ristimäen kaivauksille Helsingistä asti. Hän kaivaa lastalla koeojan pohjaa.

Tarkoituksena on löytää maasta kivimuodostelmia, jotka voisivat olla ihmisen aikaansaannoksia.

Ne saattaisivat antaa lisää tietoa paikan elämästä Ristimäen kirkon ajoilta eli 1100-luvulta ja 1200-luvun alkupuolelta.

Jo nuorena arkeologiasta kiinnostunut Ahola on saapunut kaivauksille Ristimäestä kertovan kirjan innoittamana.

Hänen mielestään kulttuuriperinnön suojeleminen ja tutkiminen on tärkeää, sillä se luo juuret yhteiskunnalle.

”Jos saan lähettää nykyhallitukiselle terveisiä, niin kulttuuritutkimuksen rahoituksesta on pidettävä kiinni”, Ahola sanoo.

Vesa-Matti Väärä
Merit Sylman saapui kaivauksille Helsingistä.
Merit Sylman saapui kaivauksille Helsingistä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat