Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Delfiinit maksavat Särkänniemelle yli 5 000 euroa päivässä – olisiko niiden lopettaminen inhimillisin vaihtoehto?

Eläimet vaativat edelleen vähintään viiden työntekijän jatkuvaa hoitoa, vaikka eivät enää esiinny.

Kotimaa
 
Laura Oja / HS
Muun muassa kreikkalainen eläinpuisto on ollut kiinnostunut ottamaan Särkänniemen delfiinit vastaan.
Muun muassa kreikkalainen eläinpuisto on ollut kiinnostunut ottamaan Särkänniemen delfiinit vastaan. Kuva: Laura Oja / HS
Fakta

Delfiinit etsivät uutta kotia

 Särkänniemi päätti lokakuussa 2015, että delfinaario suljetaan.

 Näytöksiä ei enää pidetä, mutta delfiinit asuvat edelleen delfinaariossa.

 Särkänniemelle on myönnetty delfiinien siirtolupa Kreikassa sijaitsevaan Attica Zoological Parkiin. Selvitystyöt delfiinien uuden kodin löytämiseksi ovat kuitenkin edelleen kesken.

Lähde: Särkänniemi

Tampere

Ensin kaikki tapahtui nopeasti, sitten on ollut hiljaisempaa.

Kun Tampereen Särkänniemi viime syksynä ilmoitti sulkevansa delfinaarion, moni saattoi yllättyä päätöksestä. Särkänniemen delfinaario oli vuosia erilaisten eläinoikeusryhmien hampaissa, mutta yleisempikin mielipide oli alkanut kääntyä älykkäiden merinisäkkäiden tempputarhausta vastaan. Särkänniemi toimi ennen kuin oli liian myöhäistä.

Sulkemispäätöksessä mainittiin nimenomaan yleinen asenneilmasto, mutta iso osa syystä oli myös laitoksen kannattamattomuus.

Se, mikä vaikka 1990-luvulla kuului luontevasti huvipuistoreissuun, ei ole sitä enää 2010-luvulla.

Nyt neljän delfiinin tilanne on edelleen ratkaisematon. Kohta delfinaarion sulkemisesta on vuosi kulunut, mutta järkevää esitystä delfiinien sijoitukselle ei ole kuultu.

Niistä on tullut kallis kustannuserä Särkänniemelle. Delfiinien ylläpito maksaa huvipuistolle vuodessa 1,5–2 miljoonaa euroa ja ne vaativat edelleen vähintään viiden työntekijän verran jatkuvaa hoitoa, vaikka eivät enää esiinny.

Viime syksynä kerrottiin, että jo tänä kesänä entisen delfinaarion tiloissa avautuisi sisäaktiviteettipuisto skeittiramppeineen. Ei avautunut.

Toinen yllätys koettiin heinäkuussa, kun Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen sanoi lehdessään ääneen sen, mitä jokainen iäkkään lemmikin omistaja joutuu pohtimaan: ”jossain vaiheessa ei vain enää ole muita vaihtoehtoja” ja ”eläimen lopettaminen on joskus parasta eläinsuojelua”.

Tästä olisi saattanut seurata somemyrsky vailla vertaa, vaan ei seurannut. Jokinen sanoo yllättyneensä palautteen positiivisuudesta.

”Odotin negatiivista ryöppyä, mutta sitä ei tullut ollenkaan. Palautetta tuli paljon”, hän sanoo.

Ajatus koko Suomen tuntemien Veeran, Delfin, Leevin ja Eevertin piikittämisestä on ikävä ja vastenmielinen, kun ne ensin ovat vuosikymmeniä ilahduttaneet lapsia ja vanhempia.

Mutta jostain kertoo se hiljaisuus, joka seurasi Jokisen ”Lopullinen ratkaisu” -otsikoitua artikkelia.

Lähes tai koko ikänsä altaassa Tampereella asunut delfiini on erittäin vaikea sijoitettava, varsinkin kun Särkänniemikin on korostanut eläimen kannalta parasta ratkaisua.

Se ei tarkoita halpaa ja helppoa, joita jo on ollut tarjolla. Kreikkalainen eläinpuisto on ollut kiinnostunut, mutta miten tamperelaiset delfiinit selviäisivät siirrosta ja miten vesialtaista taivasalla?

Keskusteluissa esiin on myös noussut toive delfiinien vanhainkodeista, mutta sellaisia ei ole eikä delfiinejä voi mereenkään päästää.

Sitten on vielä delfiinien ikä: kaksi vanhinta lähenee neljääkymmentä, kaksi nuorinta on yli 20-vuotiaita. Delfiinien odotettavissa oleva elinikä on noin viisikymmentä vuotta.

Delfiinit ovat laumaeläimiä. Mitä sitten, kun ne yksi kerrallaan alkavat kuolla betoniseen altaaseensa Tampereella?

Yhtälö on vaikea.

Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä on luvannut esittää ratkaisua elo–syyskuussa, ja sitä haetaan nyt ympäri maailman.

Jos sellainen mistä tahansa löytyy, suunnilleen mikään summa ei ole liian kova delfiinien erikoiskuljetukseen ihan minne vain.

Kahden miljoonan euron vuosittaiset kulut ovat kova hinta huvipuistovetonaulasta, josta päätettiin joskus 1980-luvulla.

Viime vuonna Särkänniemi teki voittoa yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat