Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ratsuväen viimeiset alokkaat vannoivat sotilasvalansa – 500 vuotta vanha aselajiperinne elää kuitenkin vahvana

Ratsuväkiperinteen vaalijat kuiskailevat jo uusien erikoisrakuunoiden tulosta.

Kotimaa
 
Suomenhevonen Ruutu-Rolle saattoi viimeisiä rakuunoita valalle
Suomenhevonen Ruutu-Rolle saattoi viimeisiä rakuunoita valalle
Perinnehevoset ja rakuunakiltalaiset pitävät yllä ratsuväen perinteitä myös tulevaisuudessa. Toimittaja: Jarmo Huhtanen, kuvaus: Juha Metso, leikkaus: Janne Järvinen
Fakta

Ratsuväen sanastoa

 Hoplaus: Takajaloillaan olevan hevosen selässä istuminen.

 Vikellys: Akrobatiaa laukkaavan hevosen selässä.

 Hurmahousut: Punaiset housut, joissa on keltainen sivunauha. Kuuluivat asepukuun luurankotakin kanssa.

 Luurankotakki: Harmaa asepuvun takki, jonka vaalea nauhakoristelu tuo mieleen kylkiluut.

 Eskadroona: Noin 150 miehen perusyksikkö, joka vastaa jalkaväen komppaniaa.

 Ratsumestari: Johti usein eskadroonaa. Oli kapteenia vastaava sotilasarvo.

 Kornetti: Oli vänrikkiä vastaava sotilasarvo.

 Rehumestari: Vastasi eskadroonan hevosten hoidosta ja varusteista.

 Maneesi: Ratsastushalli, jossa harjoiteltiin huonolla säällä ja talvisin.

 Remonttikoulu: Hevosten koulutuspaikka, ennen kuin ne luovutettiin ratsuväelle.

Lappeenranta.

”Hakkaa päälle!”

Hakkapeliittojen sotahuuto kajahti rakuunoiden valatilaisuudessa viimeisen kerran elokuun toisella viikolla Lappeenrannan Linnoituksessa.

Puolustusvoimat lakkauttaa viimeisen ratsuväen keltaisia värejä kantavan varusmieskoulutusyksikön tämän vuoden lopussa.

500 vuoden pituinen aselajiperinne on katkolla.

Vai onko?

Rakuunat Sam Sinkkonen ja Jose Giescher kuuluvat viimeiseen rakuunayksikköön, joka vannoi sotilasvalansa vesisateessa Katariinantorilla.

Rakuuna Sinkkonen, milloin vietetään Breitenfeldin taistelun päivää?

”7.9.”

Miksi?

”Rakuunat olivat taistossa 30-vuotisessa sodassa.”

Rakuuna Giescher, mikä on Fredrikin monogrammi?

”Fredrikin monogrammi on rakuunoiden merkki, jonka rakuunat saivat kun Uudenmaan rakuunarykmentti perustettiin.”

Vastauksista kuulee, että ratsuväen perinteet on iskostettu lujasti viimeiseen koulutettuun rakuunaan asti, vaikka viimeinen ratsain suoritettu taistelutehtävä tapahtui talvisodassa.

Eversti Adolf Ehrnroothin suorittama rakuunoiden jalkauttaminen vuonna 1947 on jo kiinteä osa rakuunoiden perinnehistoriaa.

Rakuunat Sinkkonen ja Giescher ovat ylpeitä rakuunataustastaan. Molemmat ovat kuitenkin jo jättämässä Rakuunamäen kasarmin ja siirtymässä sotilaspoliisialiupseerikouluun Haminaan.

”On tämä kunniakas juttu, koska olemme viimeisiä rakuunavarusmiehiä, ja historia on aika pitkä”, Sinkkonen tiivistää.

Ratsuväen perinteisiin kuuluu tietty rehvakkuus. Rakuunoiden ja jääkäreiden välinen kilpahenkinen kiistely kuuluu yhä puheissa.

”Kyllähän rakuunat ovat paljon kovempia kuin jääkärit. Ei sille vain mahda mitään. Haminassa ne varmaan yrittävät käännyttää meidät vihreään väriin”, Giescher hymähtää.

Suomen vahvat ratsuväkiperinteet näkyvät myös muissa joukoissa.

Tuore esimerkki on Ilmavoimien kansainvälisen valmiusyksikön suojauslentue. Sen henkilöstö suunnitteli kolme vuotta sitten hakkapeliitta-aiheisen kangasmerkin, jota he käyttävät epävirallisena tunnuksenaan suojavaatteissa ja -varusteissa.

Suojauslentueen hakkapeliittamerkki linkittyy vastaavien kansainvälisten niin sanottujen Force Protection -joukkojen perinteisiin ja symboliikkaan, joissa joukkojen tunnuksina on usein ratsastava ja suojeleva ritarihahmo.

Kun Uudenmaan rakuunapataljoona päätettiin lakkauttaa vuonna 1989, aiheutti se kansanliikkeen pataljoonan puolesta. Lappeenrannassa kerättiin joukko-osaston säilyttämiseksi tuhansien nimien lista, mutta turhaan.

Vuoden vaihteessa lakkautettavan Rakuunaeskadroonan varusmieskoulutus alkoi vuonna 2007. Koulutuksen aloittaminen uudelleen oli tuolloin osa Puolustusvoimien silloista uudelleenjärjestelyä. Nyt ollaan jälleen uusien järjestelyjen keskellä.

Rakuunaeskadroonan lakkauttaminen ei ole enää synnyttänyt samanlaista kohua kuin 1980-luvulla. Historiallista kasarmialuetta eli Rakuunamäkeä on kaavoitettu ja kaavoitetaan muihin tehtäviin.

Kaikkien asevoimien normaalitoimintaan kuuluu, että joukko-osastoja perustetaan, lopetetaan ja siirretään. Vanhoja aselajeja lakkautetaan ja uusia luodaan.

Entisten joukkojen perinteitä vaalitaan myöhemmin monin tavoin.

Näin on myös Suomen ratsuväen osalta. Erilaista ratsuväen perinnetoimintaa harjoittaa Suomessa puolisen tusinaa yhdistystä.

Suurin perinnekilta on Rakuunakilta, jolla on noin 500 jäsentä.

”Ratsuväen liike on aina eteenpäin”, korostaa Rakuunakillan puheenjohtaja Janne Kurkinen.

”Jos takerrumme viimeiseen oljenkorteen ja yritämme pitää kaikki asiat muuttumattomina, niin se tarkoittaa kuolemaa.”

Kurkinen kuitenkin myöntää, että Rakuunaeskadroonan lakkauttaminen on ”henkinen tappio”.

”Ratsuväen porukoissa on valtavan upeita ihmisiä. Ratsuväki oli jo aselajina aikoinaan tunnettu siitä, että ratsuväki oli raakaa, rakuunan elämä kovaa ja siellä osattiin juhliminen. Kerran rakuuna, aina rakuuna on oikeasti aika vahva lause.”

Rakuunakilta on Suomen oloissa iso kilta. Sen jäsenten keski-ikä on runsaat 40 vuotta, ja monista muista poiketen jäsenistö nuorenee.

”Meihin liittyy nyt tyypillisesti 30–40-vuotiaita, mutta seuraavaksi eniten 20–30-vuotiaita. Vain harvat kiltaan liittyneet ovat palvelleet rakuunoissa”, Kurkinen sanoo.

”Alle 10 prosenttia liittyy Rakuunakiltaan siksi, että heillä on rakuunatausta.”

Rakuunakillan salainen ase ja jäsenmagneetti on suomenhevonen. Rakuunakilta ei itse omista hevosia, mutta se järjestää ahkerasti perinneratsastuksia suomenhevosilla.

Perinneratsut ovat yksityisomistuksessa tai ne kuuluvat ratsastuskouluille. Kilta kouluttaa ratsastajiksi sekä miehiä että naisia. Kouluttajat ovat Suomen huippuja alallaan.

Yksi Rakuunakillan vuoden kohokohtia oli keväällä, kun Suomen maavoimien Arrow 16 -harjoitukseen osallistui amerikkalainen toiseen ratsuväkirykmenttiin kuuluva sotilasosasto. Amerikkalaiset karauttivat harjoituksiin hevosten sijaan Stryker-taisteluajoneuvoilla.

Osastoon kuuluvia kutsutaan nimellä trooper tai dragoon eli rakuuna. Merkkinä historiastaan sotilaat edustavat osastoaan kannuksissa ja stetson-hatuissa, joiden käytöstä on tarkat ohjeet.

Rakuunakillan ja Tampereen seudun ratsuväen killan edustajat ratsastivat kaikessa hiljaisuudessa yhdessä amerikkalaisten kanssa.

”Veimme suomalaisen ratsuväen tervehdyksen. Vaihdoimme kuulumisia, juttelimme leppoisia, söimme yhdessä kenttälounaan, ajelimme Stryker-vaunuilla ja tutustuimme heidän aseistukseensa”, Kurkinen kuvaa.

”Täydestä meni kuin väärä raha.”

Rakuunakillassa elää vahva usko siihen, että ratsuväen keltainen tullaan vielä näkemään tositoimissa Suomen puolustusvoimissa.

”Ratsuväki on ikuista. Sitä ei pystytä millään hallinnollisella tai poliittisella päätöksellä koskaan lakkauttamaan”, vakuuttaa Kurkinen.

Killan jäsenet kuiskailevatkin uudesta tulemisesta. Heillä on jopa käsitys siitä, millainen uusi rakuunoiden erikoisjoukko on.

”Jossain kohtaa, eikä varmaan kauhean kaukana, perustetaan uusi nopean toiminnan joukko tai valmiusjoukko. Se rupeaa kantamaan ratsuväen perinteitä taas. Se tulee väistämättä vastaan.”

Juha Metso
Rakuunat Sam Sinkkonen (vas.) ja Jose Giescher nousivat ensimmäistä kertaa hevosen selkään. Rakuunakillan Nina Lappalainen ja Kalervo Välimaa avustivat. Perinnehevoset ovat Vieskerin Vissi (vas.) ja Ruutu-Rolle.
Rakuunat Sam Sinkkonen (vas.) ja Jose Giescher nousivat ensimmäistä kertaa hevosen selkään. Rakuunakillan Nina Lappalainen ja Kalervo Välimaa avustivat. Perinnehevoset ovat Vieskerin Vissi (vas.) ja Ruutu-Rolle.
Juha Metso
Perinnehevonen Vieskerin Vissi (vas.), rakuuna Jose Giescher, rakuuna Sam Sinkkonen ja perinnehevonen Ruutu-Rolle.
Perinnehevonen Vieskerin Vissi (vas.), rakuuna Jose Giescher, rakuuna Sam Sinkkonen ja perinnehevonen Ruutu-Rolle.
Juha Metso
Viimeiset rakuunat vannoivat sotilasvalansa Lappeenrannan linnoituksessa 11. elokuuta.
Viimeiset rakuunat vannoivat sotilasvalansa Lappeenrannan linnoituksessa 11. elokuuta.
Juha Metso
Luurankotakkiin ja hurmahousuihin pukeutunut Kalevo Välimaa panee rakuunamiekan tuppeen.
Luurankotakkiin ja hurmahousuihin pukeutunut Kalevo Välimaa panee rakuunamiekan tuppeen.
Juha Metso
Satulahuovassa on keltainen rakuunoinen perinteinen tunnus: Fredrikin monogrammi.
Satulahuovassa on keltainen rakuunoinen perinteinen tunnus: Fredrikin monogrammi.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat