Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Silmänpohjakamerat löytävät silmistä sairauksia, mutta väärät tulkinnat voivat johtaa jopa näön menetykseen

Kuvauksia on tehty jopa puoli miljoonaa. Tavoite on löytää varhaisia merkkejä sairauksista, mutta lääkärit ovat huomanneet niiden herättävän myös väärää luottamusta ja turhaa pelkoa.

Kotimaa
 
Kari Pullinen
Annina Hautala kävi silmänpohjakuvauksessa Aleksin Instrumentariumissa, jossa kuvauksen teki optikko Leea Hotti.
Annina Hautala kävi silmänpohjakuvauksessa Aleksin Instrumentariumissa, jossa kuvauksen teki optikko Leea Hotti. Kuva: Kari Pullinen
Fakta

Silmäsairaudet yleistyvät ikääntyessä

 Silmäsairaudet yleistyvät iän karttuessa.

 Silmänpohjan rappeuma on yleisin näkövammaisuuden aiheuttaja iäkkäillä.

 Toiseksi yleisin on silmänpainetauti glaukooma. Sitä voi sairastaa tietämättään, koska se ei aina oirehdi.

 Silmälääkärit kehottavat jokaista käymään silmälääkärillä viimeistään, kun alkaa tarvita lukulaseja. Lääkäri tutkii silmänpohjat ja tekee kokonaisarvion silmäsairauksien riskeistä.

Jopa puoli miljoonaa suomalaista on käynyt silmänpohjakuvauksessa, jota tarjotaan osana kokonaisvaltaista näöntutkimusta.

Tavoite on löytää varhaisia merkkejä sairauksista, mutta lääkärit ovat huomanneet niiden herättävän myös väärää luottamusta ja turhaa pelkoa.

”Meille tulee potilaita, joiden silmänpohjissa optikko on nähnyt tahran, läiskän tai jotakin epämääräistä”, sanoo ylilääkäri ja silmäkirurgi Juha Välimäki Päijät-Hämeen keskussairaalan Silmäklinikalta.

”Kuvauksesta on herännyt pelko, vaikka mitään hätää ei ole oikeasti ollut. Viimeksi viime viikolla päivystykseen tuli potilas, jota optikko oli kehottanut lähtemään välittömästi silmälääkäriin. Hänen silmänsä osoittautui kuitenkin terveeksi.”

Optikolla on velvollisuus ohjata asiakas lääkärille, jos epäilee silmässä jotakin. Diagnoosia hän ei saa tehdä.

Silmälääkärit ja optinen ala kävivät silmänpohjakuvauksista tiukan keskustelun HS:n mielipidesivulla kolme vuotta sitten. Sen jälkeen Valvira antoi ohjeen, että potilasta on informoitava tutkimusten rajallisuudesta ja esimerkiksi siitä, mitä jää silmänpohjakameran näkymän ulkopuolelle.

Potilasturvallisuus vaarantuu, jos potilaalle syntyy virheellinen käsitys ja turvallisuuden tunne, ohje korosti. Valviran ryhmäpäällikkö Markus Henriksson miettii, että potilaille annettavia tietoja pitää vielä tarkentaa.

”Potilaan näkökulmasta väärinkäsityksen vaara on olemassa”, hän sanoo.

”Tutkimukset löytävät oikeita sairauksia, mutta voivat myös luoda väärää turvallisuuden tunnetta ja pelästyttää.”

Lääkäreillä on kokemuksia niistä.

”Ihmiset ovat liian luottavaisin mielin tarkastuksen jälkeen”, Välimäki sanoo.

”Silmissä voi olla glaukooma, jota optikon tarkastus ei sulje pois.” Glaukooma eli silmänpainetauti voi viedä näkökyvyn.

Ja toisin päin:

”Tietoon on tullut verkkokalvon irtaumia, joita optikot eivät ole havainneet”, kertoo Silmälääkäriyhdistyksen puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston professori Kai Kaarniranta. Verkkokalvon irtoaminen johtaa näön menetykseen, jos silmää ei leikata nopeasti.

Esimerkkejä on pino, Välimäki sanoo. Yhden potilaan silmänpohjien muutosta pidettiin merkityksettömänä. Myöhemmin silmälääkäri löysi verkkokalvolta reiän, joka jäi kuvassa ripsien varjoon.

Toisen potilaan silmää optikko piti sameana. Siinä olikin kaihi, mutta se ei täyttänyt vielä leikkauskriteerejä. Sen sijaan normaalina pidetystä toisesta silmästä löytyi sairaalassa näköhermon pään verenvuoto ja glaukoomaepäily.

Kolmannelta optikko epäili silmäsairautta. Potilas tuli hädissään sairaalaan, jossa ilmeni, että hänen näköhermojensa päät ovat normaalit, vaikka synnynnäisesti erilaiset.

Neljännen verkkokalvon irtauma oli hoidettu sairaalassa laseroinnilla. Myöhemmin optikko piti operaatiosta syntynyttä arpea huolestuttavana muutoksena, joka voi olla syöpä. Laseroitua verkkokalvo-ongelmaa optikko ei nähnyt, koska se jäi kuvan ulkopuolelle.

Paljonko vääriä tulkintoja tulee?

Sitä ei tiedetä. Silmänpohjakuvia on otettu jopa puoli miljoonaa, arvioi optikko Pekka Palmu. Hän on puheenjohtaja Näe ry:ssä eli Näkemisen ja silmäterveyden toimialalla, joka oli aiemmin Optinen toimiala.

Optikko osuu oikeaan useammin kuin 9 kertaa 10:stä, selvisi Optimisen toimialan ja Tekesin tutkimuksen alustavista tuloksista. Syksyllä valmistuva hanke selvittää, miten optikko voi tunnistaa asiakkaan silmästä terveyteen liittyviä muutoksia kuten kaihin tai glaukooman.

Näiden tietojen perusteella tutkimuksissa voi tulla tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia vääriä tulkintoja. Valviran Henriksson kaipaakin niistä hyvää ja riippumatonta tutkimusta.

”Ala keskustelee paljon kuvauksista ja löydöksistä”, Palmu sanoo.

”Meillä oli tammikuussa kahden päivän koulutus, että tekisimme oikeita havaintoja. Jatkoa tulee tammikuussa.”

Instru optiikan toimitusjohtaja Catarina Fagerholm korostaa, että kuvaukset ovat esiseulontaa, jonka lääkäri tarkistaa. Säästöä syntyy, kun sairauksia löytyy varhain:

”Jos saamme kiinni viisi melanoomaa, olemme pelastaneet elämiä.” Ihosyöpänä tunnettu melanooma iskee joskus silmään.

science photo library
Silmän verkkokalvo, jossa on glaukooma.
Silmän verkkokalvo, jossa on glaukooma.

Palmu kertoo ottaneensa silmänpohjakuvia vuodesta 2002, useita päivittäin. Epäily sairaudesta ei herää joka päivä, mutta viikoittain kyllä.

”Konsultoin itse silmälääkäriä, mutta epäilen, että ongelmatapauksissa tehdään liian usein hätäisiä johtopäätöksiä”, hän sanoo.

Tilannetta voisi kohentaa antamalla kuvista kirjallisen lausunnon, Välimäki ehdottaa: ”Nyt tieto voi tulla tekstiviestillä tai nopeana puheluna, ja vastaanottaja voi ymmärtää sen väärin.”

Palmun mielestä niin käy joka tapauksessa, kun optikkoliikkeet liittyvät Kansalliseen terveysarkistoon eli Kantaan. Sinne siirtyy myös tieto silmänpohjakuvista.

 

Verkkokalvo voi rappeutua tai irtautua – myös diabetes altistaa sairaudelle

Makula eli tarkan näön alue: Verkkokalvon rappeuma eli silmänpohjan ikärappeuma kohdistuu tarkan näön alueelle. Se on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus, jota on noin joka kymmenennellä 60 vuotta täyttäneellä ja joka kolmannella 80 vuotta täyttäneellä.

Verkkokalvon irtoamasta voivat kertoa tumma yhtenäinen varjo näkökentässä ja viivojen vääristyminen. Ensioire voi olla myös tumma varjo näkökentän äärilaidoilla. Pitemmälle edetessään irtauma aiheuttaa usein viivojen vääristymistä ja tunteen kuin katsoisi vesilasin läpi. Irtaumaa epäiltäessä pitää hakeutua lääkäriin nopeasti.

Diabetesta sairastavat ovat alttiita sairastumaan diabeettiseen retinopatiaan eli verkkokalvon sairauteen. Siksi heidän silmänpohjiaan kuvataan säännöllisesti.

Silmänpohjakamerat kuvaavat kamerasta riippuen vain 15–80 prosenttia verkkokalvosta.

 

Ministeriö miettii työnsiirtoa lääkäriltä optikolle

Hallitus etsii säästöjä kuntien menoihin uudistamalla eri ammattiryhmien työnjakoa. Lähihoitajan töitä voisi siirtää hoiva-avustajalle, hammaslääkärin töitä suuhygienistille tai hammashoitajalle ja lääkärin töitä sairaanhoitajille, terveydenhoitajille tai kätilöille, valtiovarainministeriö listasi helmikuussa.

Listassa on myös lääkärin töiden siirtäminen optikoille. Optinen ala on toivonut optikoille mahdollisuutta määrätä silmälaseja myös niille, joille on tehty leikkaus silmämunaan. Nyt sen saa tehdä vain lääkäri.

”Olemme miettineet, että jos on ollut kaihileikkauksessa tai taittovirheleikkauksessa, lääkärin pitää määrätä lasit koko loppuiän”, kertoo ylilääkäri Teppo Heikkilä sosiaali- ja terveysministeriöstä.

”Voisiko olla niin, että kun leikkaus on ohi ja lääkäri on todennut silmät terveiksi, optikko voisi määrätä lasit?”

Ammattiryhmien välisen työnjaon tarkastelu on osa isompaa kokonaisuutta, jonka aikataulu ei ole vielä selvillä, Heikkilä sanoo. Sen valmistelu saattaa käynnistyä tänä vuonna.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat