Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Nettihuijari lupasi HS:n toimittajalle miljoonia – kuuntele nauhoitteelta, kuinka ”Herbert” esittää saksalaista diplomaattia puhelimessa

HS seurasi miljoonia lupaavan verkkohuijarin toimintaa. Syyrialaisena esiintynyt nainen olikin kongolainen siirtolaismies.

Kotimaa
 
Tällainen on puhelinkeskustelu verkkohuijarin kanssa
Tällainen on puhelinkeskustelu verkkohuijarin kanssa
HS:n toimittaja Toni Lehtinen käy puhelinkeskustelua verkkohuijarin kanssa. Herbert-nimiseksi diplomaatiksi esittäytynyt mies lupailee miljoonia – kunhan vain saa ensin 910 euroa omiin kuluihinsa.
Poiminta

Näin tunnistat huijauksen

KYSY ITSELTÄSI SEURAAVAT KYSYMYKSET:

 Miksi juuri minua lähestytään?

 Mitä minulta halutaan?

 Mitkä ovat riskit?

EPÄILE NÄITÄ:

 Sinulle tarjotaan yllättävää arpajaisvoitto.

 Nettirakas pyytää rahaa, toistuvasti.

 Tarjolla on iso sijoitusvoitto ilman riskiä.

VERKKOKAUPAN HÄLYTYSMERKKEJÄ:

 Myyjällä on kiire.

 Tavara on halpa.

 Myyjä salailee asioita tai tuotetta

ILMOITA HUIJAUKSESTA POLIISILLE

 Tiedon välittäminen voi katkaista huijauskierteen.

Puhelu tulee tuntemattomasta numerosta. Rätisevän linjan toisesta päästä kuuluu matala miesääni.

”Nimeni on Herbert Kurt Ehrhardt. Olen Lontoossa asuva saksalainen diplomaatti. Autan toimittamaan sinulle rouva Dima Nihatin diplomaattilaatikon”, mies kertoo murteellisella englannilla.

Diplomaattilaatikon sisälle on lukittu 24 miljoonaa dollaria, josta syyrialainen rouva Nihat on luvannut minulle kolmanneksen, eli kahdeksan miljoonaa dollaria.

Huijari lähetti toimittajalle kuvan rahavuoresta setelitukkoineen. Kuvan metatietojen mukaan se on otettu vuonna 2006.
Huijari lähetti toimittajalle kuvan rahavuoresta setelitukkoineen. Kuvan metatietojen mukaan se on otettu vuonna 2006.

Mies puhelimen päässä ei kuitenkaan ole saksalainen diplomaatti vaan kongolainen huijari, joka on esiintynyt minulle yli viikon ajan Rouva Nihatina.

Hän on yrittänyt toteuttaa niin sanottua nigerialaishuijausta, jossa varakkailta länsimaalaisilta yritetään huijata rahaa lupaamalla osuutta vaikkapa miljoonaomaisuudesta tai salaisesta aarteesta.

”Hälytyskellojen pitäisi soida siinä vaiheessa, kun tuntematon ilmoittaa miljoonista, josta voi saada oman osuuden. Harmillisesti aina on pieni joukko ihmisiä, jotka lankeavat ansaan. Tämä on sen tyyppinen rikoslaji, että suurin osa rikoksista ei tule poliisin tietoon”, rikoskomisario Heikki Sandberg Helsingin poliisista kertoo.

Verkossa tapahtuvien huijausten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuodesta. Poliisin tietoon on tullut tänä vuonna yli 12 000 verkossa tapahtunutta huijausta, joiden rikosnimikkeinä on usein petos tai maksuvälinepetos. Ilmoitusten määrä on kasvanut viime vuoden vastaavasta ajasta yli 40 prosentilla.

Huijauksen uhrin on vaikeaa saada rahansa takaisin ulkomailta, joten eri tyyppisiin tienausehdotuksiin kannattaa suhtautua epäluuloisesti. Verkkohuijari tavoittelee rahan lisäksi henkilötietoja tai luottokorttitietoja.

”Yleensä yhteydenotto tapahtuu uhrin tekemän myynti-ilmoituksen kautta. Ovela psykologinen keino, sillä näin huijari ei ole aktiivinen osapuoli, vaan reagoi johonkin ilmoitukseen”, Sandberg kertoo.

Lupaus tavaran ostamisesta pehmittää uhria, joka ajattelee jäävänsä jopa vastapalveluksen velkaa.

Näin myös rouva Nihat -huijaus käynnistyy. Espoolainen Kimmo Kauppinen laittaa kesällä autonsa myyntiin verkossa. Ensimmäinen yhteydenotto tulee sähköpostilla Syyriasta rouva Dima Nihatilta. Kelvollisella suomenkielellä kirjoittava nainen haluaa ostaa auton. Sen lisäksi hän tarvitsee Kauppisen apua omaisuutensa turvaan saattamisessa.

”Syyrian vaikean tilanteen takia en pysty siirtämään rahoja toiseen maahan pankin kautta”, Nihat kirjoittaa.

Kauppinen ei niele Nihatin tarinaa, vaan välittää viestin HS:lle. Minua kiinnostaa selvittää, miten verkkohuijari toimii, joten esiinnyn Kauppisen ystävänä ja lupaan auttaa Nihatia rahojen pelastamisessa.

”Jumalalle kiitos avustanne” iloitsee Nihat ja ilmoittaa, että rahat ovat lähdössä jo samana iltana YK:n avustuslennolla Saksaan.

Sanojensa vakuudeksi hän lähettää kuvan perheestään.

Perhepotretin alkuperän pystyy tarkistamaan helposti raahaamalla kuvan Googlen kuvahaun hakukenttään. Kuva osoittautuu pari vuotta vanhaksi uutiskuvaksi perheestä, jonka oli käynyt oikeustaistelua Yhdysvalloissa.

”Huijarit rakentavat korttitaloa juuri verkosta hakemillaan kuvilla ja väärillä identiteeteillä. En usko, että tarinan nielevä hyväuskoinen edes lähtisi varmistamaan kuvien alkuperää. Ihmisen mieli toimii jääräpäisesti, kun kerran on uskonut tarinan”, Sandberg sanoo.

24 miljoonan dollarin omaisuus on siis tulossa Saksaan, jossa sen vastaanottaa saksalainen diplomaatti Ehrhardt.

”Hän ei tiedä omaisuudesta mitään, vaan luulee laatikon sisältävän sinun henkilökohtaisia tavaroita. Ota yhteys diplomaattiin mahdollisimman pian”, Nihat neuvoo.

Ehrhardt käyttää vakuuttavan näköistä sähköpostiosoitetta, jossa oli diplomats.com-loppu. Verkosta löytyy useita huijarivaroitussivustoja, jotka varoittavat vastaavista sähköpostiosoitteista. Sähköpostin IP-osoitteen mukaan sähköposti on lähtenyt Johannesburgista Etelä-Afrikasta, eikä Saksasta.

”Nigerialaishuijaus toimii vähän samaan tapaan kuin pyramidihuijaus. Ensin pieniä rahasummia, sitten vasta suurempia”, Sandberg sanoo.

Diplomaatilta tulee pian viesti, jossa hän ilmoittaa tarvitsevansa kuluihinsa yhteensä 910 euroa: kuljetusmaksuihin 540 euroa, diplomaattitarraan 260 euroa ja 110 euroa käsittelymaksuihin.

Ilmoitan haluavani lisävarmistuksia, sillä kustannukset tuntuvat korkeilta. Diplomaatti suostuu keskustelemaan asiasta puhelimitse.

Puhelun aluksi hän kertoo auttavansa rouva Nihatia ja kertoo itsestään samat asiat kuin sähköposteissa, täysin samoin sanoin. Kysyn, miksi hän lähettää sähköposteja Johannesburgista. Hän kiistää asian. Pyydän häntä kertomaan itsestään äidinkielellään, eli saksaksi.

Diplomaatti lyö luurin korvaan. Muutama minuutti myöhemmin Nihat lähettää viestin ja kysyy, miten asia etenee. Lähetän hänelle viestin, jossa kerron olevani toimittaja ja esitän useita kysymyksiä. Huijari empii yli vuorokauden, kunnes vastaa.

Mies kertoo olevansa kotoisin Kongosta ja muuttaneensa Johannesburgiin Etelä-Afrikkaan paremman elämän toivossa. Johannesburgissa hän siivoaa koteja ja hoitaa puutarhoja.

”Muuton jälkeen olen ainoastaan kärsinyt. Tarvitsen rahaa uuden elämän aloittamiseen ja tutustuin maamiehiini, jotka elävät hyvää elämää. Kysyin mikä heidän salaisuutensa on, ja he esittelivät minulle huijauksia”, hän kirjoittaa. Toisin kuin maamiehillä, hänellä ei ole vielä kunnollisia tienestejä huijauksista.

Hänen tarinansa kuulostaa uskottavalta, mutta sen todenmukaisuutta ei voi varmistaa. Pitää vaan luottaa huijarin sanaan, varsinkin hänen lauseeseensa:

”Ihmiset ovat yhä herkkäuskoisia.”

Huijari lupasi viestissään 30 prosentin välityspalkkion, mikäli toimittaja suostuu vastaanottamaan rahalähetyksen.
Huijari lupasi viestissään 30 prosentin välityspalkkion, mikäli toimittaja suostuu vastaanottamaan rahalähetyksen.
Huijari voi tarjota mitä vain rakkaudesta traktoreihin

1 Olemattoman myyminen

Yleisin verkkohuijauksen muoto. Tekijät ovat usein suomalaisia, poliisille entuudestaan tuttuja. Huijarit voivat myydä verkossa mitä tahansa.

Poliisin tiedossa on tapauksia, jossa traktoria myynyt on esitellyt toisen traktoria omanaan ja saanut näin uhrilta tuhansien eurojen käsirahan. Yleensä huijarit kauppaavat tunnettuja tuotteita normaalia alhaisempaan hintaan.

2 Kloonatut verkkosivut

Helsingin poliisi kertoi keväällä, että huijarit olivat lähettäneet poliisin nimissä viestejä, joissa neuvottiin menemään poliisin uudelle verkkosivulle. Sivu oli kuitenkin väärennetty. Huijarit yrittivät kaapata uhrien verkkopankkitunnuksia sen kautta. Pankit ovat varoittaneet vastaavista kloonisivustoista asiakkaitaan. Sivustolle, jossa vaaditaan verkkopankkitunnuksia, kannattaa aina mennä selaimen osoiterivin kautta. Salatun yhteyden tunnus on https.

3 Tinderin auervaarat

Erilaisten seuranhakupalveluiden käyttäjissä on mukana myös huijareita. He käyttävät verkosta kopioimiaan kuvia tai varastettua identiteettiä. Yhteistä heille on rahan pyytäminen. Eräässä tapauksessa nainen oli antanut verkkorakkaalleen yli 30 000 euroa. Ulkomailla työskentelevä rakas oli luvannut jättää vaimonsa. Akuutti rahantarve kasvoi pikkusummista vähitellen tuhansiksi euroiksi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat