Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ylivieskan kirkon tuhopoltosta syytetyn mielentila tutkitaan

Oikeus ei ottanut vielä kantaa, mistä rikoksesta on kyse. Syyttäjä vaatii vähintään kolmen vuoden vankeusrangaistusta. Syytetty on myöntänyt teon.

Kotimaa
 
Tomi Hirvinen / Lehtikuva
Ylivieskan kirkon polttamisesta epäilty mies vangitsemisoikeudenkäynnissä Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa Ylivieskassa viime maaliskuussa.
Ylivieskan kirkon polttamisesta epäilty mies vangitsemisoikeudenkäynnissä Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa Ylivieskassa viime maaliskuussa. Kuva: Tomi Hirvinen / Lehtikuva

Ylivieska-Raahen käräjäoikeus totesi, että 26-vuotias pohjoispohjanmaalainen mies on kiistatta syyllistynyt Ylivieskan vanhan puukirkon polttoon viime pääsiäisenä. Tapaus käsiteltiin Ylivieskassa keskiviikkona.

Oikeus ei ottanut vielä kantaa siihen, mistä rikoksesta tapauksessa on kyse. Kantaa otetaan vasta mielentilatutkimuksen valmistumisen jälkeen.

Mies on itse pyytänyt, että hänen mielentilansa tutkitaan, eivätkä muut asianosaiset ole vastustaneet pyyntöä. Mies on myöntänyt sytyttäneensä kirkon palamaan.

Oikeus piti syyllisyyttä todistettuna paitsi miehen oman tunnustuksen myös valvontakameratallenteiden sekä miehen yllä tapahtumapäivänä olleen vaatetuksen perusteella.

Käräjäoikeus korosti, että mies oli saanut hoitoa psyykkiseen sairauteen sekä ennen tekoa että sen jälkeen.

Mies on ollut vangittuna psykiatrisessa vankisairaalassa teosta lähtien ja siellä hänet määrättiin edelleen pidettäväksi.

Syyttäjä vaatii törkeästä vahingonteosta vähintään kolmen vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta.

”Teossa ja sen valmistelussa oli tietty suunnitelmallisuus, joten sen on sijoituttava rangaistusasteikon maksimipäähän”, totesi kihlakunnansyyttäjä Terhi Gröhn.

Törkeästä vahingonteosta maksimirangaistus on neljä vuotta.

Vuonna 1786 valmistunut puukirkko paloi tuhopoltossa raunioiksi. Teosta epäilty otettiin kiinni samana iltana kirkon välittömästä läheisyydestä.

Mies oli oikeudessa läsnä videolinkin välityksellä. Hän ei halunnut lausua mitään syyttäjän esittämiin vaatimuksiin. T-paitaan ja sortseihin pukeutunut mies ei puhunut, mutta teki välillä merkintöjä muistiinpanolehtiöönsä.

Kulttuurihistoriallisesti merkittävä vanha kirkko tuhoutui palossa täysin. Palo aiheutti noin seitsemän miljoonan euron taloudellisen vahingon.

Syyttäjän mukaan mies oli tekoa varten murtautunut kirkkoon ja varustautunut palavilla nesteillä varmistaakseen palon syttymisen.

Mies oli lähtenyt kotoaan mustalla Volvolla kuuden aikaan lauantai-iltana ja ottanut mukaansa rautakangen ja kaksi kanisteria. Hän oli käynyt huoltoasemalla ostamassa kanisterin bensaa ja tankkaamassa.

Miehen saapuminen kirkolle tallentui läheisen terveyskeskuksen valvontakameraan. Saavuttuaan hän oli syyttäjän mukaan alkanut murtaa lukossa ollutta ovea rautakangella.

Kirkossa oli automaattinen murtohälytys, mutta se oli päällä vain öisin.

Ohikulkija oli nähnyt miehen kello 19 aikaan. Tämä oli kokeillut eri ovia useaan otteeseen. Sisään päästyään mies oli kaatanut käytäville bensaa ja sytyttänyt tulen.

Tuli roihahti äkkiä ja tulipalo eteni nopeasti. Kirkosta tuli pelastuslaitokselle automaattihälytys kello 19.30 aikaan. Myös mies itse soitti hätäkeskukseen myöhemmin.

Syyttäjän mukaan palon nopeaan etenemiseen vaikutti se, että mies käytti palavia nesteitä. Lisäksi hän oli jättänyt yhden ovista auki varmistaakseen palon hapensaannin.

Syyttäjä korosti, että tuho oli lohdutonta katseltavaa. Ainoastaan jotkut kassakaapissa olleet esineet säilyivät.

Kaupungin keskustassa, joen rannalla sijainneen kirkon palo olisi voinut levitä syyttäjän mukaan laajemmalle, mutta tuuli oli suotuisa. Se puhalsi joelle päin.

Teosta syytteessä oleva mies on työskennellyt kuljetusalalla. Hän asui samassa pihapiirissä, jossa yritys toimi.

Taloudellista vahinkoa koskevat vaatimukset esitetään erillisessä oikeudenkäynnissä, kun tarvittavat tiedot ovat koossa.

Kun vakuutusvastuut on selvitetty, alkaa oikeudenkäynti siitä, mitä vakuutusyhtiö ei korvaa. Seurakunta ei ole halukas lähtemään käräjille vastaajan kanssa korvaussummasta.

Kirkkoherra Timo Määttä totesi oikeudessa, että palaneen kirkkokiinteistön arvo on 5,7 miljoonaa. Tuhoutuneen irtaimiston, kuten urkujen, kirkkotekstiilien ja kirkkohopeiden arvoksi on arvioitu miljoona euroa.

Arvokkain esine oli vanha messukasukka 1600-luvulta. Se pelastui palosta osittain.

Suhteessa seurakunnan tuloihin ja asemaan, palosta aiheutui kirkkoherran mukaan erittäin merkittävä vahinko.

Syytetyllä ei ollut aiempaa merkittävää rikostaustaa. Hän oli käynyt huoltajuusriitaa, josta oli saanut omalta osaltaan kielteisen päätöksen noin kuukausi ennen tekoa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat