Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hämeen linna oli vankien kauhu – noidan ruumiin hävittäminen oli ongelma

Suomen linnat, osa 3: Keskiaikaisia sisätiloja tuhoutui ja vanhaa esineistöä katosi etenkin 1800-luvulla, kun päälinna rakennettiin kokonaan vankilaksi.

Kotimaa
 
Hämeen linnan kummitus on valkoiseen vaatteeseen pukeutunut nainen
Hämeen linnan kummitus on valkoiseen vaatteeseen pukeutunut nainen
Tarinan mukaan 1200-luvulla ristiretken Hämeeseen tehneen Birger Jaarlin sisar Synnöve kuoli linnan Hämeen linnan tyrmään ja jäi sen käytäville kummittelemaan.
Fakta

Hämeen linna

 Perustettiin luultavasti Birger Jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvun lopulla. Yksinkertainen leirilinna rakennettiin Vanajaveden kapeikkoon, josta kulki maakunnan tärkein vesireitti.

 Linna oli Turun ja Viipurin linnojen ohella Suomen alueen vanhimpia ja merkittävimpiä. Linna kuitenkin menetti merkityksensä Ruotsin itäisenä etuvartiona jo varhain, kun Pähkinäsaaren rauhan raja vahvistettiin kauas itään vuonna 1323.

 Keskiajan kuluessa leirilinnasta rakennettiin asuinlinna linnanpäällikön käyttöön. 1700-luvulla linna korotettiin kolmikerroksiseksi ja se ympäröitiin kehämuurirakennuksilla.

 Suuressa Pohjan sodassa venäläiset valtasivat Hämeen linnan ilman vastarintaa.

 Linna on säilynyt verrattain hyvin osin siksi, ettei sitä koskaan piiritetty tuliasein. 

Hämeenlinna

Helmikuussa 1665 pahamaineiset noitaveljekset Esko ja Urbanus Niilonpoika suljettiin Hämeen linnaan odottamaan teloitusta. Ennen tuomion täytäntöönpanoa Esko kuitenkin kuoli, ja linna joutui hämmennyksen valtaan. Oliko noidan ruumis vaarallinen? Mitä sille pitäisi tehdä?

Lopulta vainaja virui tyrmässä kolmen kuukauden ajan, kunnes hovioikeus päätti vapauttaa Urbanuksen ja antaa tämän viedä veljensä ruumiin mukanaan.

”Keskiajalla ja 1600-luvulla vankeja pidettiin täällä Porttitornissa”, opas Laura Tamminen sanoo.

Hämärässä tornissa kaarelle kokoontunut turistiryhmä kuuntelee kiinnostuneena kertomusta Hauhon noitaveljeksistä. Lattian alta näkyy pieniä kivisiä huoneita, joissa vankeja on ehkä pidetty.

Keskiaikaisissa linnoissa on säilytetty vankeja kautta aikain, joten rosvotarinat ovat opastuskierrosten luontevaa vakiotavaraa. Vanhojen tuomiokirjojen ansiosta tiedämme, että täällä ovat viruneet muiden muassa varas Hattulasta ja murhamies Vihdistä. Taparikollisia saatettiin kutsua nykykorvaan veikeillä lempinimillä, kuten Pitkä Pelle ja Heikki Rotta.

Hämeen linnan ja vankeinhoidon suhde on Suomessa kuitenkin poikkeuksellinen, ja Hämeenlinna tunnetaan vankilakaupunkina vielä tänäkin päivänä. Linna kokonaisuudessaan rakennettiin vankilaksi vuonna 1838 arkkitehti C. L. Engelin piirustusten mukaan, ja linnan länsipuolelle nousi vuosisadan mittaan ojennuslaitos ja lääninvankila. Viimeiset vangit linnan alueelta siirrettiin pois vasta parikymmentä vuotta sitten.

Harri Nurminen
Kylmä ja kostea linna oli epämiellyttävä paikka vangeille.
Kylmä ja kostea linna oli epämiellyttävä paikka vangeille.

Linnassa toimi myös kuuluisa naisvankila. Sinä tyttö irtolainen, sinut tuomitse Hämeeseen, laulettiin kansanlaulussa ilmeisesti jo 1800-luvun lopulla.

”Kuulin, että yksi rangaistus naisvangeille oli, että heiltä kiellettiin villahousujen käyttö. Kylmä ja kostea linna on varmasti ollut paljon epämiellyttävämpi paikka kuin mitä me osaamme nykyään kuvitella”, sanoo intendentti Jouni Marjamäki Kansallismuseosta.

Vankila-aika oli merkittävä historiallinen vaiheensa mutta myös hävityksen ajanjakso. Keskiaikaisia osia tuhottiin etenkin linnan toisesta kerroksesta surutta sellien tieltä ja paljon vanhaa esineistöä katosi.

”Vankila-ajoista kuulee usein sanottavan, että silloin linna raiskattiin ja jälkeen päin sitä jouduttiin restauroimaan isolla kädellä”, sanoo tapahtumatuottaja Jyrki Nissi esilinnan pihalla.

”Restaurointivaiheessa kuitenkin tehtiin iso päätös, että vankila-aika siivottaisiin linnasta kokonaan pois ja se palautettaisiin mahdollisimman lähelle keskiaikaista asuaan.”

1950-luvulla alkanut mittava entisöintiurakka kesti lopulta kolmannesvuosisadan. Jälkeenpäin Museovirastoa on harmittanut, että vankila-aika siivottiin näkymättömiin liiankin perusteellisesti – leimallisesta ajanjaksosta on enää vaikea saada paikan päällä käsitystä.

Harri Nurminen
Hämeen linnan tykkitorni on palautettu mahdollisimman lähelle alkuperäistä asuaan.
Hämeen linnan tykkitorni on palautettu mahdollisimman lähelle alkuperäistä asuaan.

Linnaa kaksi tuntia tyttärensä kanssa kierrellyt Kari Wallenius kertoo restauroinnin onnistuneen niin hyvin, ettei hän ”huomannut yhtään mitään”. Tytär sen sijaan päivittelee linnan kohtaloa turhautuneena.

”Vanhoista kuvista näki, että aika surutta ja vanhaa kunnioittamatta siellä vedettiin seiniä matalaksi ja vanhaa sileäksi”, Hanna Wallenius sanoo.

Tänä päivänä Hämeen linna hallitsee Vanajaveden rantaa hyvin hoidettuna muinaismuistona. Sen kauas siintävät punatiiliset seinät luovat helposti mielleyhtymän vankila-aikaan, vaikka linna sai ensimmäiset tiiliverhoilunsa ilmeisesti jo 1400-luvun lopulla. Samaan aikaan muovattiin linnanpihan seinien ainutlaatuiset tiilikoristelut, ja nyt päälinna on Suomen keskiaikaisen tiiliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita.

Vanajaveden savi soveltui hyvin tiilen raaka-aineeksi.

”Punatiili oli aikanaan harvinainen ja arvokas rakennusmateriaali. Hämeen linnan ohella Hattulan Pyhän ristin kirkko ja Turun tuomiokirkko ovat ainoita jäljellä olevia keskiaikaisia punatiilirakennuksia Suomessa”, Laura Tamminen kertoo.

Harri Nurminen
Päälinnan juurella näkyy yhä vanhaa 1300-luvun harmaakivimuuria, jonka päälle punatiiliosat rakennettiin.
Päälinnan juurella näkyy yhä vanhaa 1300-luvun harmaakivimuuria, jonka päälle punatiiliosat rakennettiin.

Turun linnan tapaan myös Hämeen linnan julkisivu tarinoi menneestä. Päälinnan juurella näkyy yhä vanhaa 1300-luvun harmaakivimuuria, jonka päälle punatiiliosat rakennettiin.

Keskiaikaista päälinnaa ja esilinnaa ympäröi 1770-luvulla rakennettu vallialue ja samoihin aikoihin rakennetut tiilirakennukset. Yhdessä niistä toimi viime vuonna peruskorjaukseen mennyt vankilamuseo, jota Hämeenlinnan historiallinen museo ei enää aio avata.

”Vankilatoiminnan päätyttyä 1990-luvulla vankila päätettiin museoida sellaisenaan – aika on siellä ikään kuin pysähtynyt. Mekin olemme pohtineet, voisimmeko me sen avata uudestaan, mutta meillä on ollut taloudellisesti tiukkaa ja olemme itsekin joutuneet sulkemaan kohteita”, Marjamäki sanoo.

Pienempiä askelia Hämeen linnan vankilavaiheiden valottamisessa Kansallismuseo saattaa kuitenkin ottaa piankin: ”Vankien kirjeitä on säilynyt 1900-luvun alkupuolelta. Mietimme, olisiko niistä joskus mielekästä koota näyttely.”

 

Haarniskanäyttely kosiskelee etenkin miehiä ja poikia

Umpivisiirillä suljettu kypärä katsoo kevyesti alaviistoon kuin tervehtiäkseen. Keski-Itävallan arkkiherttuan Kaarle II:n (1540–1590) koristeellinen kokovartalohaarniska vastaanottaa vieraita Hämeen linnan toisen kerroksen näyttelytilassa, jonne on koottu sotaesineistöä 1500–1700-luvun Itävallasta.

Harri Nurminen
Hämeen linnassa esitellään keskieurooppalaista ritariloistoa.
Hämeen linnassa esitellään keskieurooppalaista ritariloistoa.

Hämärrettyjä huoneita halkovissa kohdevaloissa kiiltelee myös näyttäviä turnajaishaarniskoja, hevosen haarniska, kahden käden miekkoja ja musketteja. Esillä olevia puolihaarniskoja markkinoidaan suomalaisyleisölle hakkapeliitoilla: Ruotsin sotaväessä palvelleet suomalaiset ratsumiehet käyttivät samankaltaisia varusteita 30-vuotisessa sodassa 1600-luvulla.

Itävallan Grazissa sijaitsevan Universalmuseum Joanneumin historiallisen asevaraston valtavista kokoelmista haalittu Heavy Metal -näyttely tuo Hämeen linnaan häivähdyksen keskieurooppalaista ritariloistoa. Puoli miljoonaa euroa maksanut näyttely on Kansallismuseon suurimpia satsauksia tänä vuonna.

”Kansainvälisen, vetoavan näyttelyn hankkiminen on paras tapa nostaa kohteen vetovoimaisuutta ja tunnettuutta. Olemme tehneet tässä tiivistä yhteistyötä Hämeenlinnan kaupungin kanssa”, sanoo Suomen kansallismuseon intendentti Jouni Marjamäki.

”Pyrimme siihen, että Heavy Metaliin löytäisivät etenkin miehet ja pojat, jotka eivät yleensä museoissa käy. Lapsiperheitä on käynyt paljon, lapsiin vetoavat ehkä vähän pelottavatkin haarniskahahmot.”

Harri Nurminen
Hämeen linnan Heavy Metal -näyttelyyn houkutellaan etenkin miehiä ja poikia.
Hämeen linnan Heavy Metal -näyttelyyn houkutellaan etenkin miehiä ja poikia.

Näyttelyn on nähnyt yli 40 000 kävijää. Heidän joukossaan ovat valkeakoskelaiset Kykkäset, jotka vierailivat Hämeen linnassa näyttelyn nähdäkseen.

”Siinä sai historiallista ja yksityiskohtaista tietoa haarniskoista, kun elokuvissa asioita näkee aina fiktiivisestä kulmasta”, perheen isä Mika Kykkänen kertoo.

”Historia on mielenkiintoista. Aiempina kesinä olemme käyneet Savonlinnassa ja Suomenlinnassa.”

Harri Nurminen
Haarniskanäyttely on Kansallismuseon suurimpia satsauksia tänä vuonna.
Haarniskanäyttely on Kansallismuseon suurimpia satsauksia tänä vuonna.

Viikonloppuna Linnanpuiston perinteisille Hämeen keskiaikamarkkinoille kerääntyy jopa 20 000 ihmistä.

 

Poiminta: Hämeen linnan tapahtumia
Näyttelyt ja opastukset

 Keskiaikaopastukset linnassa elokuussa suomeksi ja englanniksi tasatunnein kello 11–17 ja talvikaudella talvella suomeksi tasatunnein kello 10–15.

 Heavy Metal -haarniskanäyttely, joka esittelee itävaltalaisia 1500–1700-lukujen haarniskoja ja aseita. Avoinna 23. lokakuuta asti. Yleisöopastuksia joka päivä.

Tapahtumia

 Hämeen keskiaikamarkkinat 19.–21. elokuuta.

 Taiteiden yö 26. elokuuta.

 Keskiaikaista taistelua mallintava buhurt-turnaus 3. syyskuuta.

 Tuomaan markkinat joulukuussa 2016.

Jutussa on hyödynnetty C. J. Gardbergin teosta Suomen keskiaikaiset linnat (Otava, 2000) sekä Tiina Miettisen artikkelia Töissä, juhlissa ja vankityrmissä – Hämeen linna 1580-luvulta 1600-luvun alkuun (Ennen ja nyt 2/2013).

Lue sarjan aiemmat osa täältä.

Harri Nurminen
Hämeen linna on Suomen keskiaikaisen tiiliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita.
Hämeen linna on Suomen keskiaikaisen tiiliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita.
Harri Nurminen
Risto Kykkänen vieraili Hämeen linnassa.
Risto Kykkänen vieraili Hämeen linnassa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat