Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Päivähoitomaksujen korotuksia ei peruta, koska keskustalla on kokoomustrauma

Hallituskumppanit keskusta ja kokoomus ovat riitaisia. Kumpikin uskoo toisen yrittävän jatkuvasti kampittaa.

Kotimaa
 
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (vas.) sanoi maanantaina, että päivähoitomaksuja olisi perustellumpaa alentaa kuin korottaa. Keskustalainen pääministeri Juha Sipilä korosti, että korotukset ovat osa hallituksen talouslinjaa.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (vas.) sanoi maanantaina, että päivähoitomaksuja olisi perustellumpaa alentaa kuin korottaa. Keskustalainen pääministeri Juha Sipilä korosti, että korotukset ovat osa hallituksen talouslinjaa.

Kiistely päivähoitomaksuista kuvaa hyvin Juha Sipilän (kesk) hallituksen tilaa. Se on riitaisa.

Kokoomuksen edellinen puheenjohtaja, valtiovarainministerinä toiminut Alexander Stubb ilmoitti kesäkuun alussa, kokoomuksen puheenjohtajakisan loppusuoralla, että hallitus pohtii päivähoitomaksujen korotusten perumista.

Ilmoitus yllätti hallituskumppanit.

Päivähoitomaksujen korotuksista sovittiin hallitusneuvotteluissa reilu vuosi sitten. Korotuksilla piti parantaa julkisen talouden tasapainoa 56 miljoonalla eurolla. Tavoite ei kuitenkaan täyty, sillä Helsinki ja moni muu iso kaupunki eivät ole halunneet korottaa maksuja.

Näillä näkymin päivähoitomaksujen korotuksia ei silti peruta. Ei vaikka se saattaisi hyvinkin olla työllisyyden kannalta järkevää. Elinkeinoelämän keskusliitto esitti maanantaina, että päivähoitomaksuja pitäisi alentaa reilusti, sillä se purkaisi kannustinloukkuja.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi kokoomuksen ministeriryhmän kokouksessa maanantaina, että päivähoitomaksuja olisi perustellumpaa korotusten sijasta itse asiassa alentaa.

Hallituskumppanit eivät innostuneet.

Pääministeri Sipilän mukaan keskusta lähtee siitä, että hallitus noudattaa hallitusohjelmaa. ”Jos siihen halutaan poikkeamia, niin ne tehdään sitten kolmen hallituspuolueen yksimielisillä päätöksillä”, Sipilä sanoi keskiviikkona Raumalla keskustan ministeriryhmän ja työvaliokunnan kesäkokouksessa.

Sipilä korosti, että päivähoitomaksujen korotukset ovat osa hallituksen talouslinjaa. Jos paketti avataan, pöydälle tulee samalla myös paljon muita asioita.

Samaa sanoi tiistaina myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. Kyse on kokonaisuudesta, johon ei voi puuttua vain yhdeltä osin. ”Rusinoita pullasta ei poimi kukaan”, Soini sanoi.

Keskusta ja kokoomus ovat Sipilän hallituksessa kuin kissa ja koira. Jähnäyksen syyt kumpuavat historiasta.

Viimeksi keskusta ja kokoomus olivat samassa hallituksessa vuosina 2007–2011. Tuosta Matti Vanhasen (kesk) kakkoshallituksesta jäi keskustalle syvät traumat. Keskusta kärsi vuoden 2011 vaaleissa rökäletappion ja menetti peräti 16 kansanedustajapaikkaa.

Jälkikäteen keskusta määritteli, että yksi keskeisistä keskustan vaalitappion syistä oli hallituskumppani kokoomus.

Jyrki Kataisen kokoomus on vallannut määrätietoisesti tilaa politiikan keskikentältä. Käytännössä puolue toimi usein niin, että se adoptoi julkisuudessa keskustan ajamat uudistukset omikseen”, analysoitiin kesäkuussa 2011 julkaistussa Keskustan työkirjassa.

Näitä kokoomuksen omimia keskustalaisia uudistuksia olivat työkirjan mukaan muun muassa ruuan arvonlisäveron alennus ja takuueläke.

Työkirjan mukaan kokoomus käytti näistä uudistuksista julkisesti ”innostuneita puheenvuoroja”, vaikka hallituksen sisäisissä neuvotteluissa se oli suhtautunut niihin penseästi.

Puheenjohtaja Juha Sipilä ei ollut Vanhasen pääministeriaikaan edes eduskunnassa, joten hänellä tuskin on henkilökohtaisia traumoja. Moni muu keskustan nykyjohtajista kuitenkin oli. Heillä on työkirjan analyysi vahvasti edelleen mielessä.

Keskustan ja kokoomuksen välillä vallitsee syvä epäluottamus. Molemmat tuntuvat näkevän toisen toimet aina osana jonkinlaista kampitusyritystä ja salaliittoa.

Kokoomuslaiset tulkitsevat tilanteen niin, että keskusta yrittää nyt tehdä kokoomukselle saman, minkä kokoomus teki keskustalle edellisessä yhteisessä hallituksessa. Eli omia toisen ideat.

Talvella asuntoasioista vastaava ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) esitti rahoitusta pääkaupunkiseudun Raide-Jokerille. Aloite yllätti kokoomuksen, joka oli jo pitkään kannattanut Raide-Jokeria. Tiilikainen esitti, että Raide-Jokerin rahoitus otettaisiin Valtion asuntorahastosta.

Kokoomus näki asiassa pelkkiä ketunhäntiä. Se pelkäsi, että jos Raide-Jokeri rahoitetaan asuntorahastosta, niin samalla aukeaa Pandoran lipas ja samaisesta rahastosta ryhdytään rahoittamaan erilaisia maakuntien väylähankkeita. Niinpä kokoomus joutui julkisuudessa vastustamaan itse kannattamaansa Raide-Jokeria.

Samantapainen kuvio kävi kokoomuslaisten mielestä heinäkuun lopussa investointivarauksen kanssa. Keskusta sai luotua tilanteen, jossa kokoomus joutui julkisuudessa vastustamaan investointivarausta. Siitäkin huolimatta, että kyseessä on yritysten verotusta keventävä hanke, ja verotuksen keventäminen on tunnetusti kokoomuksen keskeinen tavoite.

Kokoomuslaisia nyppii myös keskustan käyttäytyminen Savonlinnan opettajakoulutuksen lakkauttamisen yhteydessä. Sipilä kertoi julkisuuteen, että ”hallitukselle tuli yllätyksenä” Itä-Suomen yliopiston päätös keskittää opettajakoulutus Savonlinnasta Joensuuhun.

Kokoomuslaisten mielestä päätös ei todellakaan ollut yllätys. Kokoomuslaisten mielestä keskusta yritti vain tehdä kokoomuksesta ja kokoomuslaisesta opetusministeristä asian syypäitä.

Keskustan ja kokoomuksen välit ovat olleet kireät koko Sipilän hallituksen reilun vuoden kestäneen taipaleen ajan. Syksyllä Sipilä ehti jo uhata hallituksen kaatamista kokoomuksen sote-venkoilun takia.

Sipilän hallituskaudella keskustan politiikka on lähtenyt siitä, että poliittisella kentällä olisi kaksi napaa: keskusta ja Sdp.

”Keskusta on pääministeripuolueena asetelman toinen napa, ja Sdp hivuttautuu suurimpana oppositiopuolueena toiseksi navaksi”, kirjoitti keskustan entinen puoluesihteeri Timo Laaninen lokakuussa 2015 Facebookissa.

Keskustan kahden navan ajattelu tarkoittaa sitä, että se ei asemoi itseään vain suhteessa oppositioon, vaan myös hallituksen sisällä. Se on pääministeripuolue, kaksi muuta ovat apupuolueita. Keskusta peluuttaa kahta muuta vastakkain. Jos tilanne on 2–1, niin keskusta varmistaa olevansa enemmistön puolella.

Periaatteessa Petteri Orpon valinta kokoomuksen puheenjohtajaksi saattaisi parantaa hallituskumppaneiden välejä. Onhan Orpo aatteellisesti enemmän vasemmalla kuin kuin edeltäjä Alexander Stubb.

Mutta vaikutus saattaa olla myös päinvastainen.

Keskustan vuoden 2011 työkirjassa surtiin sitä, että Jyrki Katainen vei kokoomuksen aatteellisesti keskelle. Kokoomuksen siirtyessä vasemmalle keskustasta puolestaan piirtyi kuva oikeistolaisena markkinaintoilijana.

”Kokoomuksen kannattajille siirtyminen vasemmalle näytti olevan helpompi hyväksyä kuin keskustan kannattajille puolueen oikeistolaisempi leima. Keskustan tavoite esiintyä hallituskoalition sosiaalisena äänenä ja omatuntona varsinkin suhteessa porvarilliseen kokoomukseen epäonnistui”, työkirjassa todetaan.

Nyt Petteri Orpo vie kokoomusta taas vasemmalle. Se tuo keskustalaisille huonot muistot mieleen.

Päivähoitomaksujen korotusten peruminen on kokoomuslainen hanke. Siksi niitä ei peruta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat