Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vanhat sukupuoliroolit katoamassa opinnoissa – kymmenissä koulutuksissa aloittaa silti pelkkiä naisia

Suomalaisnuoret eivät enää välitä perinteisistä sukupuolirooleista urasuunnitelmissaan. Mielikuvat vaikuttavat silti monien valintoihin.

Kotimaa
 
Sisustusarkkitehtuurin opinnot aloitti vain yksi mies – mistä se johtuu?
Sisustusarkkitehtuurin opinnot aloitti vain yksi mies – mistä se johtuu?
Jotkut koulutusalat houkuttelevat enemmän naisia kuin miehiä ja päinvastoin. Mistä johtuu, että sisustusarkkitehtuurin opinnot aloitti tänä syksynä Taideteollisessa korkeakoulussa vain yksi mies? Miltä tuntuu opiskella teknillistä fysiikkaa pääaineena, kun vuosikurssilla on vain kaksi naista? HSTV kävi kysymässä asiaa sekä aloittelevilta opiskelijoilta että pidempään opiskelleilta. Kuvaus ja editointi: Esa Syväkuru, toimittaja: Tomi Peurakoski.

12 erilaista insinöörikoulutusta sekä merikapteenikoulutus. Siinä korkeakoulujen hakukohteet, joissa aloittaa tänä syksynä vain miesopiskelijoita. Näissä koulutuksissa on vähintään kymmenen aloituspaikkaa.

Täysin naisvaltaisia koulutuskohteita on moninkertainen määrä, yhteensä 62. Uudet naisopiskelijat opiskelevat muun muassa terveydenhuoltoalaa, tanssia, viestintää, muotoilua ja hevostaloutta.

Akseli Valmunen / HS
Lähes 80 prosenttia taideteollisen koulutusalan uusista opiskelijoista on naisia. Liisa-Irmelen Liwata (vas.), Anna Akins, Ella Liuksiala ja Julia Lehto opiskelevat Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa sisustusarkkitehtuuria.
Lähes 80 prosenttia taideteollisen koulutusalan uusista opiskelijoista on naisia. Liisa-Irmelen Liwata (vas.), Anna Akins, Ella Liuksiala ja Julia Lehto opiskelevat Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa sisustusarkkitehtuuria.

”Sukupuoleen liittyviä yleistyksiä on vaikea tehdä, mutta on totta, että osa tieteenaloista on sukupuolittuneita. Stereotyyppinen ajatus siitä, että tekniikka kiinnostaa poikia enemmän kuin tyttöjä pitää vieläkin paikkansa”, professori Jussi Välimaa Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Pelkästään naisia houkuttelevien koulutusalojen suuri määrä ei kummastuta Opetushallituksen ylitarkastajaa Jukka Haapamäkeä.

Yliopistojen hakijoista yli puolet on ollut naisia jo 1960-luvulta alkaen. Suuret linjat ovat pysyneet samoina: tekniikka kiinnostaa miehiä, humanistiset aineet ja terveydenhuoltoala naisia.

”Muutosta on kuitenkin havaittavissa ääripäissä, eli monella aiemmin nais- tai miesvaltaisella alalla vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvat opiskelijat ovat lisääntyneet”, Haapamäki sanoo.

Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet farmasian koulutusalalla, jossa miesopiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2001 sekä hammaslääketieteellisessä, jossa sisäänpäässeiden miesopiskelijoiden määrä on jo yli kolmannes.

”2000-luvulla korkeakouluopintonsa aloittaneet opiskelijat ovat 1980-luvun lapsia. Silloin sukupuoliroolit alkoivat heikentyä. Nykylukioissa opinto-ohjaajat kannustavat nuoria ei-perinteisten sukupuoliroolien mukaisiin opintoihin”, Haapamäki arvioi.

Akseli Valmunen / HS
Teknillistä fysiikkaa Aalto-yliopistossa opiskeleva Ilona Pohjavirta harmittelee sitä, ettei oppiaineessa ole kunnollista naisverkostoa.
Teknillistä fysiikkaa Aalto-yliopistossa opiskeleva Ilona Pohjavirta harmittelee sitä, ettei oppiaineessa ole kunnollista naisverkostoa.

Aalto-yliopistossa opiskelevan Ilona Pohjavirran pääaine on teknillinen fysiikka. Samalla vuosikurssilla on hänen lisäkseen vain yksi nainen, jolla on sama pääaine.

”Minua ei aiemmin haitannut, että tällä alalla on vähemmän naisia. Nyt kun olen opiskellut jonkin aikaa, tuntuu siltä, että täällä ei ole sellaista naisverkostoa kuin muualla”, Pohjavirta kertoo.

Jyväskylän yliopiston Jussi Välimaa painottaa, että muutokset koulutusalojen suosion välillä liittyvät vahvasti opiskelijoiden mielikuviin eri aloista, ja muutokset ovat ennakoimattomia.

Esimerkiksi talouslaman aikana humanististen aineiden suosio on kasvanut, kun taas kaupalliset alat ovat nousseet nousukaudella.

”Koulutukseen hakeutumiseen vaikuttavat myös muut asiat kuin se, missä opiskelija on hyvä. Vaikuttimina voivat olla esimerkiksi julkiset keskustelut, ja mitkä asiat sattuvat olemaan muodissa”, Välimaa sanoo.

Farmaseuttisen biologian professorin Pia Vuorela Helsingin yliopistosta on samoilla linjoilla.

Aiemmin farmasia miellettiin osaksi terveydenhuoltoa, mutta nyt opiskelijoiden mielikuvissa oppiaine liittyy merkittävästi myös lääketeollisuuteen.

”Lääkekenttä on laajentunut ulospäin apteekkityöstä. Samalla on karsiutunut ajatus, että tulojen saaminen lääkkeistä ja toisen terveydestä on sellaista, josta ei saa puhua”, Vuorela sanoo.

Välimaa korostaa, että yliopistoihin sisäänpäässeiden sukupuolijakaumassa tiivistyvät suomalaisen koulutusjärjestelmän ongelmat.

Professori Jouni Välijärven tekemä selvitys peruskouluista tilasta kiinnitti viime viikolla huomiota siihen, että suomalainen peruskoulu suosii tyttöjä.

”Sukupuolten välillä ei ole lahjakkuuseroja, vaan koulutusjärjestelmässä on piirteitä, jotka suosivat toista sukupuolta. Tyttöjen ahkeruus lukiossa saa alkunsa jo ala-asteella. Yläaste on hankalaa aikaa pojille, joilla alkaa silloin murrosikä”, Välimaa puntaroi.

Oikeustieteellisen koulutusalan opiskelupaikoista kaksi kolmasosaa menee naisille. Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta toteaa, että alan lasikatto on rikottu jo aikoja sitten.

”Sisäänpääsyyn vaikuttavat niin sanottujen huippulukioiden kova kilpailu, hyvät arvosanat sekä tyttöjen ahkeruus pääsykokeeseen lukemisessa”, Nuotio sanoo.

Hän uskoo, että alalla pärjänneet naiset ovat näyttäneet alaa harkitseville esimerkkiä.

”Oikeustiede sopii naisille, ja naisia on nyt töissä niin tuomioistuimissa kuin syyttäjälaitoksissa. Professorikunnassa on vielä enemmistö miehiä, mutta sekin varmaan muuttuu ajan kanssa.”

Ilona Pohjavirta kiteyttää hyvin sen, miltä opiskelu vähemmistönä tuntuu. Homogeeniseen massaan vain sulautuu.

”Sitä ei huomaa, ellei jostain tule toinen nainen. Ja sitten on yhtäkkiä, että oho, nainen, mitäs kummaa!” Pohjavirta sanoo.

 

Akseli Valmunen / HS
Biokemiaa Helsingin yliopistossa opiskeleva Matias Häyrynen sanoo, että stereotypiat laboratorioiden naisvaltaisuudesta ovat tiukassa.
Biokemiaa Helsingin yliopistossa opiskeleva Matias Häyrynen sanoo, että stereotypiat laboratorioiden naisvaltaisuudesta ovat tiukassa.
Akseli Valmunen / HS
Tila- ja kalustesuunnittelua Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa opiskeleva Henri Judin kertoo, että naisia näkyy enemmän kursseilla, mutta vähemmän työpaikoilla.
Tila- ja kalustesuunnittelua Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa opiskeleva Henri Judin kertoo, että naisia näkyy enemmän kursseilla, mutta vähemmän työpaikoilla.
Opiskelijoiden pohdintoja koulutusalastaan

”Tuntuu, että biotieteet on enemmän naisellisempi ala minun mielestäni. En tiedä, mistä se tulee, mutta se on varmaan stereotypia. Varmaan labrasta tulee sellainen mielikuva, että naisia on ollut ennen niissä töissä. Mutta eihän se niin todellisuudessa ole. Nykyään tosi paljon miehiä työskentelee laboratorioissa.”

Matias Häyrynen, biokemian opiskelija, Helsingin yliopisto

 

”Minusta tuntuu, että sisustaminen nimenä pelottaa. Se mielletään naisten alaksi, mutta me opiskelimme puupajoilla ja metallipajoilla heti ensimmäisistä päivistä asti. Kaikki eivät varmaan hirveästi tiedä, mitä ala sisältää.”

Ella Liuksiala, sisustusarkkitehtuurin opiskelija, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

 

”Kursseilla on kahdesta viiteen miestä. Kaikkiaan kurssilla on 12–15 henkilöä. Ei se mitenkään erityiseltä tunnu. Työpaikoilla, joista itselläni on kokemusta, tuntuu, että asia on toisin päin. Muotoilijan työ on niin moninaista, että voi hakeutua niin moniin eri työpaikkoihin. En haluaisi ajatella, että sukupuoli määrittäisi sitä kiinnostusta. ”

Henri Judin, tila- ja kalustesuunnittelun opiskelija, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

 

”Meidän pääsykoetilanteessakin siellä oli kolme miestä. Yksi pääsi sisään. Ehkä miehet hakeutuu kauppiksen puolelle tai arkkitehtuurin puolelle. Sisustusarkkitehtuuri ehkä mielletään naisten alaksi.”

Anna Akins, sisustusarkkitehtuurin opiskelija, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

 

Oikaisu 18.8. klo 8.53: Korjattu jutussa ollut Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun nimi korkeakoulun nykyiseen nimeen Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Oikaisu 18.8. klo 10.12: Professori Jouni Välijärven nimi oli aiemmin kirjoitettu virheellisesti muotoon Väliranta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat