Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ärhäkät ampiaiset eivät rauhoitu – kiusaavat aina pakkasiin asti

Ampiaisenpistoista soitetaan yhä päivittäin terveysneuvontapuhelimeen.

Kotimaa
 
Helsingin Sanomat
Markku Ulander / LEHTIKUVA
Ampiaisia on lennellyt tänä kesänä tavallista enemmän, lähinnä Etelä-Suomessa.
Ampiaisia on lennellyt tänä kesänä tavallista enemmän, lähinnä Etelä-Suomessa. Kuva: Markku Ulander / LEHTIKUVA
Fakta

Kylmäpakkaus on hyvä ensiapu

 Ampiaisen tai mehiläisen pistos aiheuttaa yleensä kaikille lievää pistoskohdan punoitusta ja kipua. Oireet häviävät yleensä parissa vuorokaudessa. Paikallista ärsytystä ja punoitusta voi ensiapuna hoitaa kylmäpakkauksella ja hydrokortisonivoiteella. Jos piston on aiheuttanut mehiläinen, sen pistin kannattaa poistaa varovasti niin, ettei myrkkypussi tyhjene ihoon.

 Jos pistos on raajassa, sitä kannattaa lepuuttaa. Pistoskohdan raapimista tulee välttää. Tarvittaessa voi ottaa antihistamiinia, jota saa ilman reseptiä apteekista.

 Allergisen kannattaa ottaa heti antihistamiinin lisäksi kortisonitabletteja esimerkiksi kyypakkauksesta. Jos kortisoni ei laske turvotusta ja oireilu pahenee, tulee hengenahdistusta tai pahoinvointia, tulee hakeutua päivystykseen.

 Päivystykseen pitää mennä myös, jos pisto on pään tai kaulan alueella. Erityisesti suun sisäpuolelle, kieleen tai nieluun tullut pistos voi olla vaarallinen. Päivystykseen on syytä hakeutua myös silloin, jos pistoksen saanut on alle 2-vuotias tai heikkokuntoinen, iäkäs ihminen tai jos pistoksia on tullut useita.

 Kaikkein herkimmät kantavat aina mukanaan adrenaliiniruiskua, jolla hoidetaan vakavia yleisreaktioita. Vaikeaan ampiais- ja mehiläisallergiaan annetaan myös siedätyshoitoa. Se tehoaa jopa 90 prosentilla hoidetuista.

Eivätkö ne nyt voisi jo kadota pörräämästä? Nimittäin ärhäkät ampiaiset. Näyttää siltä, että eivät.

Helsingin kaupungin terveysneuvontapuhelimeen on tullut loppukesästä poikkeuksellisen paljon soittoja ampiaisenpistoksista. Muun muassa päiväkodeista on soitettu, kertoo neuvontapuhelimen tiiminvetäjä Pia Tuovinen.

”Aamuvuoron aikana tuli noin 6–7 soittoa”, kertoo Tuovinen torstaina.

Tuovisen mukaan tilanne oli toinen edellisvuonna.

”Juuri muistelimme eilen porukalla, ettei viime kesänä ollut tällaista”, hän sanoo. ”Tai ehkä ihmiset ovat nyt keksineet kysyä meiltä. Se on toinen vaihtoehto.”

Luonnontieteellisen museon museomestarin Juho Paukkusen mukaan työläisampiaisia lentelee vielä ensimmäisiin pakkasiin asti.

”Pikkuhiljaa ne vähenevät, kun tulevat riittävän vanhoiksi, mutta kyllä niitä aika myöhään syksyyn vielä lentää”, kertoo Paukkunen.

Pakkasen tultua työläisampiaiset kuolevat, mutta kuningattaret ovat jo aikaisemmin etsineet suojaisan paikan talvehtimisen varalle.

Ampiaiskesä on tänä vuonna ollut ärhäkkä. HS kertoi heinäkuun lopussa, että ampiaisten ärhäkkyys johtui ”eksistentiaalisesta kriisistä”, ne olivat siis menettäneet elämänsä tarkoituksen.

Kriisi johtui siitä, että kuningattaret aloittivat pesänrakentamisen ajoissa poikkeuksellisen lämpimän toukokuun vuoksi. Kuitenkin viileän kesäkuun tultua ampiaiset kuvittelivat syksyn jo alkaneen, ja uudet kuningattaret lähtivät parittelun jälkeen pesästä etsimään talvehtimispaikkaa. Vanhat kuningattaret kuolivat.

Työläisampiaiset jäivät siis toimettomiksi, sillä niiden ainoa tarkoitus on puolustaa pesää ja ruokkia toukkia. Kuningattarien kadottua uusia toukkia ei kuitenkaan tule. Työläiset ovat vaeltaneet loppukesän levottomina etsien ravintoa.

Paukkusen mukaan ampiaisten aikainen ilmestyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne kuolisivat aikaisemmin.

”Se vaikuttaa siihen, että pesät kehittyvät nopeammin ja niistä tulee suurempia”, kertoo Paukkunen.

Ampiaisia onkin Paukkusen mukaan lennellyt tänä kesänä tavallista enemmän, lähinnä Etelä-Suomessa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat