Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Mehuksi, etanoliksi tai lahjoituksena muille – ylijäämäomenoille on monta käyttötapaa

Omenasadosta povataan poikkeuksellisen runsasta.

Kotimaa
 
Viini-intoilijat katosivat mehuasemilta
Viini-intoilijat katosivat mehuasemilta
Tämän syksyn omenasadosta povataan runsasta, joten omenankasvattajien on harkittava hyvissä ajoin omenoidensa kohtalo. Mehuasemalla omenoista saa joko muutaman viikon säilyvää tuoremehua tai pastöroitua mehua, joka säilyy vuosia. Aiemmin mehuasemilla oli paljon myös viiniharrastajia. Nyt enää harva tekee omenoista viiniä. Toimittaja, kuvaus ja leikkaus: Toni Lehtinen

Hyödynnä ylijäämät näin

 Vie omenoita lahjaksi.

 Jätä ylijäämät laatikossa portinpieleen.

 Ilmoita ylimääräisistä omenoista Facebookin Omenapörssi-ryhmässä.

 Tee omenoista mehua kotona tai mehuasemalla. Asemalla pastöroitu ja pullotettu mehu säilyy vuosia.

 Lahjoita omenoita hevostallille tai paikalliselle metsästysseuralle peurojen ruuaksi.

 Tee omenoista viiniä tai siideriä.

 Vie ylijäämäomenat jäteasemalle. HSY ottaa sesonkiaikaan omenoita vastaan Sortti-asemilla. Omenat on pidettävä erillään muusta puutarhajätteestä.

Paimio

Pistävä omenan tuoksu ja valtavasti omenoiden ympärillä pyöriviä ampiaisia. Paimiossa sijaitseva Alitalon puutarhan mehuasema on käynnistänyt mehustuskauden. Mehuasemalla puristetaan päivässä satoja kiloja asiakkaiden tuomia omenoita tuoremehuksi. Sitten mehu pastöroidaan ja pullotetaan.

Tällä viikolla omenat ovat vielä kesälajikkeita.

”Ampiaiset ovat valtavan kiinnostuneita kesälajikkeista, mutta syksyn ja syyslajikkeiden tullessa ampiaiset eivät enää vaivaa”, Ulla-Maija Alitalo kertoo.

Alitalo on varautunut miehensä Mikko Alitalon kanssa kiireiseen syksyyn. Omenasadosta povataan erittäin runsasta, eikä Varsinais-Suomessa ole kuin muutama mehuasema. Tilanne ei ole yhtään sen parempi Uudellamaalla.

”Tänne tulee asiakkaita aina pääkaupunkiseudulta asti. Yhä useammin asiakkaat ovat sellaisia, joilla ei ole omia omenapuita”, Alitalo kertoo.

Omenapuuttomat asiakkaat ovat yleistyneet ennen kaikkia Facebookin omenapörssiryhmien takia. Vuodesta 2012 toimineella Stadin Omenapörssi -ryhmällä on yli 5 000 jäsentä.

Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton puheenjohtaja Ismo Ruutiainen sanoo, että omenoista mehua haluavien kannattaa toimia tänä syksynä aikaisessa vaiheessa.

”Omenoita tulee niin paljon, että mehuasemien ajat ovat kortilla. Runsaasta sadosta on kiittäminen pihlajanmarjasatoa”, Ruutiainen kertoo.

Pihlajanmarjasato on runsas, joten pihlajanmarjakoit eivät ole tarvinneet omenaa ruuaksi.

”Tilanne on hyvä niin ammatti- kuin harrastajapuutarhoissa.”

Suomessa on reilut 300 ammattiviljelmää. Niistä tuli viime vuonna yli 6 000 tonnia omenaa. Valtaosa omenoista menee myyntiin kokonaisina. Vain pieni osa päätyy mehuksi ja yhä useammin tilojen omiin hanapakkauksiin.

Helsingissä Pakilan siirtolapuutarhassa on edessä lähes jokasyksyinen huoli siitä, mihin ylimääräiset omenat voisi toimittaa. Tuhannesta omenapuusta tulee lavakaupalla ylijäävää hedelmää.

”Harkitsimme omenoiden lähettämistä Hämeenlinnaan, jossa sijaitsee St1:n biolaitos. Valitettavasti kuljetuskustannukset ovat liian korkeat. Olisi hienoa, että omenat päätyisivät jätteen sijaan hyötykäyttöön”, siirtolapuutarhan hallituksen jäsen Niklas Koppatz sanoo.

Hämeenlinnassa sijaitseva Bionolix-laitos on energiayhtiö St1:n ja kunnallisen jätehuoltoyhtiö Kiertokapulan yhteishanke, jossa tehdään kotitalouksien biojätteestä etanolia. Laitokselle toimitettiin viime vuonna lähiseudun ylimääräisiä omenoita ensimmäistä kertaa.

Pakilan mökkiläisillä on hyviä kokemuksia omenapörsseistä.

”Omenoita voi hakea sovittuna aikana pihalta, ja samalla kerääjät nakkelevat huonot omenat kottikärryyn. Järjestely on molemmille osapuolille kannattava”, Koppatz kuvailee.

Aiemmin omenoita vietiin päiväkoteihin, mutta hygieniasäädösten kiristyttyä tapa on lähes tyrehtynyt. Tänä syksynä siirtolapuutarhassa organisoidaan omenakeräystä vastaanottokeskuksiin.

”Ylimääräisten omenoiden ympärillä on monenlaista projektia. Moni mökkiläinen kerää omenoita astiaan ja jättää portinpieleen ohikulkijoille mukaan otettavaksi.”

Harrastajapuutarhurien ei tarvitse päästä joka syksy eroon omenoista. Ruutiaisen mukaan sadot menevät sykleissä pihlajanmarjasadon kanssa.

”On mahdollista, että ensi vuonna pihlajanmarjoja ei ole riittävästi, joten koi siirtyy syömään omenoita”, Ruutiainen ennustaa.

Jätteeksi omenoita ei kuitenkaan kannata kasvattaa. Puun satoa voi säädellä.

”Kun puita hoitaa, sen oksia voi lyhentää hieman runsaammin. Typistettynä ne eivät tuota omenoita läheskään niin paljon”, Koppatz neuvoo.

Sami Kilpiö
Paimiolaisella mehuasemalla puristetaan nyt kesäomenoita. Syysomenat kypsyvät muutamassa viikossa. Kuvassa Ulla-Maija ja Mikko Alitalo.
Paimiolaisella mehuasemalla puristetaan nyt kesäomenoita. Syysomenat kypsyvät muutamassa viikossa. Kuvassa Ulla-Maija ja Mikko Alitalo.
Sami Kilpiö
Mikko Alitalo pullottaa omenamehua.
Mikko Alitalo pullottaa omenamehua.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat