Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Valtio kustantaa yhä useamman kodin – asumistukijärjestelmä natisee, kun työssäkäyvillä ei ole varaa vuokraan

Yli 60 prosenttia vuokralla asuvista saa asumistukea. Valtiolle lasku on jo 1,7 miljardia euroa vuodessa.

Kotimaa
 
Jukka Gröndahl / HS
Emmi Christensen käy töissä, mutta vuokraa tilkitään silti asumistuella.
Emmi Christensen käy töissä, mutta vuokraa tilkitään silti asumistuella. Kuva: Jukka Gröndahl / HS
Fakta

Yksinhuoltajaperheen talous

 Kolme lasta ja yksi aikuinen.

 75 neliötä Helsingin Pohjois-Haagassa.

 Vuokra: 1 300 €/kk

 Palkka: 2 200 €/kk

 Asumistuki: 770 €/kk

 Lapsilisät: 480 €/kk

 Elatustuki: 460 €/kk

Asumistukia maksetaan Suomessa nyt enemmän kuin koskaan aiemmin historiassa. Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälän (kesk) mukaan työttömyys, vuokrien nousu ja asumistukien rakenteelliset ongelmat vaarantavat järjestelmän kestävyyden.

”Tilanne on sietämätön. Asumistukia maksetaan nyt jo yhteensä 1,7 miljardia euroa vuodessa, ja summa tuppaa vielä kasvamaan. Verotus on samanaikaisesti jo tapissa, joten päättäjien on nyt pakko katsoa peiliin: Mistä kiikastaa, että rahat tahtovat loppua?”

Etenkin yleisen asumistuen menot kasvavat vinhaa vauhtia. Viime vuonna Kansaneläkelaitos Kela joutui myöntämään sitä jo liki miljardi euroa. Myös tuen saajia on ennätysmäärä. Jopa 1990-luvun lamavuodet jäävät kauas taakse vertailussa.

”Tukimenojen hirveä kasvu olisi ymmärrettävää, jos meneillään olisi syvä lama, eikä vuosien nollakasvun kausi. Nykytilanne ei vaikuta järjelliseltä”, sanoo Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén.

Vuokralla asuvista suomalaisista jo yli 60 prosenttia saa asumistukea jossain muodossa. Lisäksi moni suomalainen tilkkii asumismenojaan hätäavuksi tarkoitetulla toimeentulotuella, jonka pitkäaikainen käyttö on yleistynyt.

Suomessa on jo noin 55 000 asumistukeen nojaavaa yksinhuoltajaa. Viittomakielen tulkki Emmi Christensen on yksi heistä. Hän työskentelee tulkkikoordinaattorina noin 2 200 euron kuukausipalkalla.

Christensen asuu yhdessä lapsiensa Eiran, Tykon ja Ebben kanssa asuntosijoitusyhtiö Saton omistamassa 75 neliön asunnossa Helsingin Pohjois-Haagassa.

”Vuokra on järkyttävän kallis, noin 1 300 euroa kuussa. Meillä ei silti ole muuta mahdollisuutta kuin asua tässä. Kaupungin asuntoa on tosi vaikea saada. Lisäksi Saton asunnoissa vuokravakuus on hyvin pieni.”

Saton ja ammattiliittojen osin omistaman VVO:n kaltaisilla jättiläisillä vuokravakuus on pääsääntöisesti 250 euroa. Molemmilla on asuntovalikoimassaan yleishyödyllisiä asuntoja, joiden rakentamista valtio on tukenut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran kautta.

Christensen arvelee, että mitätön vakuus houkuttelee pienituloisia tuensaajia melko kalliisiin vuokra-asuntoihin. Harvalla tuen saajalla on varaa 2–3 kuukauden vuokravakuuteen.

”Minun tapauksessani asumistuki on käytännössä tulonsiirto valtiolta yksityiselle yritykselle, jonka tavoitteena on tehdä voittoa. Tämä on minusta väärin.”

Asumistukea uudistettiin viime vuonna muun muassa 300 euron ansiotulovähennyksellä, joka helpotti töissä käyvien tuen saajien arkea. Noin neljänneksellä asumistuen saajista on palkkatuloja.

Kaikkiaan erilaisten asumistuen muotojen piirissä olevien suomalaisten määrä on kasvanut 20 prosentilla vuosituhannen alusta peräti 820 000:een viime vuoden lopussa.

Inflaatio on puolen prosentin luokkaa eli kuluttajahinnat kallistuvat hyvin maltillisesti. Vuokrat ovat kuitenkin viime aikoina nousseet kolmisen prosenttia vuodessa. Asumistuki on sidottu koko maan vuokratasoa seuraavaan indeksiin. Asumistuki kasvaa, kun vuokrat kasvavat.

”Asumis- ja toimeentulotuki, vuokrat ja asuntojen hintakehitys ruokkivat toisiaan. En tiedä, milloin tämä oravanpyörä hajoaa. Ehkä silloin, kun Suomen valtio menee konkurssiin”, Virén sanoo.

Hän ehdottaa kohtalonyhteyden purkamista.

”Yksi vaihtoehto olisi jäädyttää asumistuet tässä taloustilanteessa nykyiselleen tai kehittää indeksointiin leikkuri. Lisäksi toimeentulotuen asumismenoihin pitäisi palauttaa kohtuullinen omavastuu.”

Kelan Hyssälä olisi valmis ainakin kokeilumielessä kaivamaan naftaliinista jopa vuokrasääntelyn.

”Aikoinaan sanottiin, että vuokrasääntely on pahasta. Kaikki keinot pitää nyt silti miettiä. Sivistysyhteiskunnan pitää huolehtia siitä, että vähävaraisetkin kykenevät asumaan.”

Myös Emmi Christensenille tämä kelpaisi.

”Olisiko ratkaisu vuokrasääntely, kansalaispalkka tai sellainen julkinen asuntotuotanto, joka toimisi niin, etteivät vuokranantajat pääsisi tekemään rahaa asumis- ja toimeentulotuilla?”

Professori Virénin mielestä viilaukset eivät riitä, koska Suomi on sairaalloisessa kierteessä.

”Tulonsiirtojärjestelmä on kasvanut hallitsemattomaksi. Ihmiset eivät tule normaalituloilla toimeen, koska kustannukset ovat suuret ja verotus huipussaan. Valtio yrittää kompensoida tätä tulonsiirroilla, jotka taas nostavat kustannustasoa.”

Toimeentulotukea maksettiin viime vuonna 745 miljoonaa euroa, josta arviolta jo puolet kanavoituu asumismenoihin. Toimeentulotuki voi korvata asumismenot täysimääräisesti, kun asumistukea saa korkeintaan 80 prosenttia asumismenoille asetetusta katosta.

Ensi vuonna toimeentulotuki siirtyy kunnilta Kelan vastuulle.

Tutkimustulokset asumistuen vaikutuksista vuokratasoon vaihtelevat suuresti. Virénin Suomen Pankille vuonna 2011 laatiman keskustelualoitteen mukaan asumistuesta vuokriin siirtyy ainakin kolmannes ja mahdollisesti jopa puolet. Euron korotus asumistukeen näkyisi siis jopa 50 sentin korotuksena vuokrassa.

Myös Hyssälän mukaan on kiistämätöntä, että asumistuki nostaa vuokria. Kelan pääjohtaja yrittää ravistella päättäjiä hereille – nykymuodossaan tukijärjestelmä natisee liitoksistaan. Hyssälä tietää, kuinka helposti poliitikot kaivautuvat omiin poteroihinsa tulevien vaalien pelossa.

”Uudistusten loppusuoralla vaalit painavat aina päälle, eivätkä poliitikot uskalla tehdä ratkaisuja. Menneinä vuosikymmeninä on silti saatu aikaan isoja yhteiskunnallisia uudistuksia. Suomessa tehtiin maksuton terveyskeskusjärjestelmä 1970-luvulla, vaikka maa oli köyhä.”

Hyssälä on toiminut peruspalveluministerinä sekä sosiaali- ja terveysministerinä. Kansanedustajana hän oli 15 vuotta ennen Kelan pääjohtajuutta. Hän jää eläkkeelle vuoden vaihteessa.

Juha Sipilän (kesk) hallituksen kaavaileman perustulokokeilun yhteydessä voitaisiin Hyssälän mielestä pohtia asumistuen ja toimeentulotuen kannustinvaikutuksia. Ensi vuonna testattavan perustulon eli kansalaispalkan päälle voidaan maksaa vielä muita etuuksia, kuten asumistukea ja toimeentulotukea.

”Pitäisi miettiä, olisiko mahdollista yhdistää näitä etuuksia yhdeksi tueksi – vaikkapa niin sanotuksi Kelan perustuloksi. Hallinnollisesti malli olisi kevyempi”, Hyssälä sanoo.

Hän ehdottaa laajaa parlamentaarista komiteaa työstämään radikaaleja uudistuksia asuntopolitiikkaan. Tärkeintä olisi, että päättäjät tarttuisivat asumisen ongelmiin tarmokkaasti.

”Voisivatko seuraavat vaalit olla asuntopolitiikkavaalit? Aihe on sen väärtti. Ihmisten pitää asua.”

Kuinka remontoida asuminen?
Ilkka Oksala, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja

”Kaksi suurinta yksittäistä tekijää kannustinloukun syntymiseen ovat tulosidonnaiset päivähoitomaksut ja asumistuki. Siksi on perusteltua alentaa päiväkotimaksuja ja leikata asumistukea. Jotta vaikutus olisi merkittävä, täytyy puhua luvusta, joka on yli sadan miljoonan euron. Tämä ei yksin ratkaisisi ongelmaa, sillä pääkaupunkiseudulle on rakennettu riittämättömästi yksiöitä ja kaksioita.

”Avointen työpaikkojen määrä on lisääntynyt Helsingin seudulla keskimääräistä enemmän, mutta samaan aikaan työttömyys on kasvanut. Tämä kertoo pahentuvasta kannustinloukkutilanteesta.”

”Vuokranantajat tietävät, paljonko Kela ja kaupunkien sosiaalitoimi voivat tukiaan maksaa. Jännä kyllä, vuokrataso on asettunut juuri siihen. Eikö tämä kerro siitä, että asumistuella on jonkinlainen vaikutus vuokratasoon?”

Ilkka Kaukoranta, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n ekonomisti

”EK:n ehdotus päivähoitomaksujen alentamisesta on oikein hyvä. Rahoitus siihen pitää kuitenkin tulla jostain muualta kuin asumistuen leikkaamisesta, mikä heikentäisi kaikkein köyhimpien asemia. Emme voi kannattaa näin brutaalia keinoa. Asumistuki aiheuttaa toki kannustusloukkuja. Oikeudenmukainen ratkaisu olisi parantaa tukea niin, että tuki ei pienenisi niin nopeasti tulojen kasvaessa.”

”Tällainen pienipalkkaisten tukeminen vaatisi lisää rahaa tukijärjestelmään. Hallitus voisi kaivaa näitä miljoonia vaikkapa niistä verohärpäkkeistä, joita se on omistajille ja perijöille suuntaamassa. Tämä on arvovalinta. Meidän mielestämme sosiaaliturvan taso ei ole liian korkea.”

”En usko, että asumistuki nostaa vuokria merkittävästi. Paras keino helpottaa asumista olisi lisätä asuntojen määrää.”

Anne Viita, Vuokralaiset-yhdistyksen toiminnanjohtaja

”Palkkatyötä tekevien ihmisten pitäisi kyetä asumaan ilman tukea, mutta yhteiskunta ei ole kyennyt mahdollistamaan tätä.”

”Asuntopolitiikkaa vaivaa näköalattomuus. Ei kaavoiteta riittävästi, ja jos kaavoitetaan, järjestetään kallis suunnittelukilpailu. Suunnittelukulut johtavat kohteen hinnan nousuun. Esimerkiksi aravataloissa on toimivia pohjia, joita kukaan ei enää käytä.”

”En tiedä, onko meillä varaa asumistuen käytön jatkuvaan kasvuun, mutta ainakaan meillä ei ole varaa päästää ihmisiä asunnottomiksi. Ihminen, joka menettää asunnon, menettää yleensä myös työ- ja opiskelupaikan. Myös sairaudet ja mielenterveysongelmat lisääntyvät. Kodilla on tärkeä merkitys koko elämänhallinnan kannalta.”

Mia Koro-Kanerva, Vuokranantajat-yhdistyksen toiminnanjohtaja

”Pääkaupunkiseudulla asumistuki ei riitä vuokriin. Asumistuen leikkaaminen tarkoittaisi, että toimeentulotuen kautta pitäisi maksaa entistä enemmän asumiskustannuksia. Näiden tukien päällekkäisyys on ongelma.

”Tarvitsemme selkeän järjestelmän, jossa tuen suuruus peilaisi alueiden keskiarvovuokria. Tuen hakijalla olisi intressi etsiä edullinen asunto, eikä yrittää maksimoida tukea.

”Asumistuen avulla ihminen pystyy asettumaan oman elämänsä kannalta sopivimpaan paikkaan. Jos tuki suuntautuisi enemmän halpojen vuokrataloalueiden rakentamiseen, se johtaisi segregaatioon. Vähätuloiset joutuisivat pakkautumaan samoihin taloihin.”

Jukka Gröndahl / HS
14-vuotias Eira, 12-vuotias Tyko, 8-vuotias Ebbe ja 38-vuotias Emmi-äiti asuvat vuokralla Saton omistamassa kerrostaloasunnossa. Pienituloinen perhe kuittaa ison osan vuokrasta asumistuella.
14-vuotias Eira, 12-vuotias Tyko, 8-vuotias Ebbe ja 38-vuotias Emmi-äiti asuvat vuokralla Saton omistamassa kerrostaloasunnossa. Pienituloinen perhe kuittaa ison osan vuokrasta asumistuella.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat