Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hakumaksut vähensivät ulkomaalaisten intoa tulla Suomeen opiskelemaan

Viimeinen mahdollisuus opiskella tutkinto ilman suuria lukukausimaksuja ei tuonut ryntäystä Suomeen.

Kotimaa
 
Fakta

Hakijoita nyt eniten Vietnamista

1. Vietnam 1 535 (1 115 viime vuonna)

2. Venäjä 1 023 (1 376)

3. Nepal 750 (1 214)

4. Nigeria 662 (1 237)

5. Viro 542 (557)

6. Pakistan 467 (534)

7. Bangladesh 376 (352)

8. Ghana 321 (628)

9. Kamerun 309 (470)

10. Kenia 242 (485)

Hakumaksujen arvioidaan padonneen ulkomaalaisten opiskelijoiden intoa pyrkiä opiskelemaan Suomen korkeakouluihin tänä vuonna. Etenkin ammattikorkeakouluihin oli nyt tulossa tuntuvasti viimevuotista vähemmän opiskelijoita EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta. Heitä oli nyt liki kolmannes vähemmän kuin vuonna 2015.

Tänä vuonna on ollut väliaikaisesti käytössä erityinen hakemuksen käsittelymaksu, joka on peritty niiltä, joiden pohjakoulutus on muun kuin EU- ja Eta-maiden tai Sveitsin koulutusjärjestelmän mukainen. Maksun suuruus on sata euroa.

Vuonna 2017 hakumaksua ei enää peritä. Silloin opintonsa aloittavilta EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevilta ryhdytään veloittamaan varsinaisia lukuvuosimaksuja, jotka ovat tuntuvasti suurempia eli 5 000–20 000 euroa vuodessa. Lain määräämä alin vuosimaksu on 1 500 euroa, mutta ylärajaa ei ole, vaan korkeakoulut saavat itse sen päättää. Myös apurahajärjestelmä tulee olla vähävaraisia varten.

Yksi oletus olikin, että lukukausimaksujen tulo ensi vuonna olisi saanut aikaan hakijaryntäyksen nyt, kun ”ilmaisen” tutkinto-opiskelun saattoi aloittaa Suomessa viimeistä kertaa.

Näyttää kuitenkin käyneen jopa päinvastoin eli EU:n ulkopuolelta hakevien määrä väheni yhteensä liki parilla tuhannella. Vielä suurempi pudotus näkyy hakijoissa, joiden kansallisuus on tuntematon puutteellisen tai vielä keskeneräisen tilastoinnin takia. Näiden hakijoiden joukko supistui liki 10 000:lla, käy ilmi Opetushallituksen alustavista tilastoista.

Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä arvioi, että todennäköisesti suuri osa tästä tuntemattomien kansallisuuksien joukosta on myös Eta-alueen ulkopuolelta. Etenkin yliopistojen tilastoissa tuntemattomien kansallisuuksien hakijajoukko supistui tuntuvasti eli 16 000:sta noin 8 000:een.

”Hakemuksen käsittelymaksu on vähentänyt hakijoita ja toisaalta voisi ajatella, että tieto siitä, että vielä tänä vuonna voi aloittaa maksuttomat opinnot, olisi lisännyt EU/Eta-alueen ulkopuolelta tulevien kiinnostusta tänä vuonna. On hyvin vaikea arvioida mikä olisi ollut näiden kahden tekijän vaikutus ilman toista, ja toisaalta sitä, että missä määrin tulevista lukuvuosimaksuista on oltu tietoisia”, Hyvönen pohtii.

Hyväksyttyjen ja paikan ottaneiden määrissä muutokset ovat erilaisia kuin hakeneiden määrissä. Esimerkiksi ammattikorkealuihin hyväksyttiin nyt hieman viimevuotista enemmän opiskelijoita EU-maiden ulkopuolelta, eli kelpoisia hakijoita löytyi riittämiin, vaikka hakijamäärä sinänsä supistui. Opiskelupaikan otti vastaan nyt 2 137 opiskelijaa eli satakunta enemmän kuin viime vuonna.

Yliopistoissa muutosta on vaikeampi hahmottaa tuntemattomien kansallisuuksien suuren osuuden takia. Heitä edustavia otettiin nyt sisään noin 3 000 eli noin tuhat vähemmän kuin viimeksi.

Esimerkiksi Helsingin yliopistoon tuli nyt satakunta hakemusta enemmän kuin viime vuonna, yhteensä noin 2 300.

Yliopiston kansainvälisten asiain päällikkö Markus Laitinen ei usko, että tulevat lukuvuosimaksut olisivat vielä ehtineet vaikuttaa mitenkään, koska lainmuutos vahvistettiin vasta joulukuun lopulla, jolloin haku oli jo käynnissä, ja maksutasokin kerrottiin vasta hakuaikojen jälkeen: ”Mutta seuraavasta hausta tulee jännä, kun maksujen lisäksi koko maisterivaiheen koulutustarjonta uudistuu.”

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kansainvälisten hakijoiden määrä laski nyt noin 16 prosenttia. Kaikkiaan Lappeenrantaan haki opiskelijoita 80 eri kansalaisuudella, joista valtaosa EU/Eta-alueen ulkopuolelta, kertoo koulutuspalveluiden päällikkö Miia Vanhainen.

Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita oli Tilastokeskuksen mukaan Suomen korkeakouluissa viime vuonna noin 20 000 eli seitsemisen prosenttia. Valtaosa heistä on muista kuin EU-maista.

Yliopistoissa ulkomaalaisopiskelijoita oli hieman enemmän kuin ammattikorkeakouluissa. Yliopisto-opiskelijoista useimmat opiskelevat tekniikkaa, luonnontieteitä ja kaupan alaa. Ammattikorkeakouluopiskelijoilla suosituimmat alat ovat yhteiskuntatieteet, liiketalouden ja hallinnon ala, tekniikka ja liikenne sekä sosiaaliala.

Venäjä, Vietnam, Kiina, Nepal ja Viro ovat Suomessa tutkintoa suorittavien ulkomaalaisten lähtömaiden viiden kärki.

Tämän vuoden hakijoista suurin ryhmä eli yli 1 500, oli liikkeellä Vietnamista, ja toiseksi suurin noin tuhannen hengen joukko Venäjältä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat