Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Väitöstutkimus: Hyvin peruskoulussa menestyvät ovat muita parempia pohtimaan uraansa

Väitöstutkimuksen tehneen Petri Niemen mukaan peruskoulun oppilaanohjauksen tunneilla tulisi opettaa oppilasta pohtimaan omaa uraansa.

Kotimaa
 
Martti Kainulainen / Lehtikuva
Hyvin koulussa menestyvät olivat parempia urapohtijoita kaikilla mitatuilla osa-alueilla. Alemmissa keskiarvoryhmissä urapohdinta oli heikompaa.
Hyvin koulussa menestyvät olivat parempia urapohtijoita kaikilla mitatuilla osa-alueilla. Alemmissa keskiarvoryhmissä urapohdinta oli heikompaa. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Hyvin peruskoulussa menestyvät oppilaat ovat parempia urapohtijoita kuin heikommin menestyvät, esittää kasvatustieteiden lisensiaatti Petri Niemi Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Niemi tarkoittaa urapohdinnalla sitä koulutus- ja ammatinvalintaan liittyvää työtä, mitä oppilas on tehnyt peruskoulun aikana.

Tutkimus pyrki selvittämään kyselyiden avulla, miten yhdeksäsluokkalaisten urapohdintakokemukset ja heidän arvionsa omasta urapohdinnastaan vaihtelevat.

Oppilaiden urapohdintaa ja sen laatua mitattiin neljällä muuttujalla, jotka arvioivat varsinaisen urapohdinnan lisäksi sitoutumista ura- ja jatkokoulutusvalintaan, päätöksen tekemisen epävarmuutta sekä omien ja läheisten ihmisten ajatusten välistä ristiriitaa. Niemi jakoi oppilaille urapohdintapisteitä ja tarkasteli, miten hyvin, keskinkertaisesti ja heikosti uraansa pohtivat jakautuivat opintomenestyksensä perusteella.

Niistä oppilaista, joiden opintosuoritusten arvosanakeskiarvo oli 8,7 tai enemmän, 33,5 prosenttia oli hyviä pohtimaan tulevaa uraansa. Oppilaista, joiden keskiarvo oli 7,4–8,6, vain 25,4 prosenttia oli hyviä, ja alle 7,4:n keskiarvon saaneista oppilaista 17 prosenttia. Keskinkertaisten urapohtijoiden osuus oli noin puolet kaikilla keskiarvoilla.

Hyvin koulussa menestyvät olivat parempia urapohtijoita kaikilla mitatuilla osa-alueilla. Alemmissa keskiarvoryhmissä urapohdinta oli heikompaa. Niemi kuitenkin huomauttaa, että heikosti urapohdinnassa onnistuneita oli kaikissa keskiarvoryhmissä.

Niemi tarkasteli myös oppilaanohjauksen ja oppilaiden urapohdinnan suhdetta. Opettajien tekemän ohjaustyön näkökulmasta parhaiten hyvää urapohdintatulosta, jatkokoulutukseen sitoutumista ja päätöksentekovarmuutta ennustivat oppilaan hyvät kokemukset yhteistoiminnasta, myönteinen suhtautuminen koulunkäyntiin sekä opintosuoritukset.

Niemen mukaan peruskoulun oppilaanohjauksen oppitunneilla tulisikin opettaa oppilasta pohtimaan omaa uraansa.

”Oppilaanohjaukseen varatut voimavarat tulisi kohdentaa siten, että pelkän koulutusvalinnan tekemisen sijaan oppilaalle syntyisi valmius tehdä valintoja ja toimia suunnitelmallisesti. Ohjaustyössä hyödynnettävät työmuodot tulisi lisäksi organisoida siten, että oppilaalla olisi peruskoulun päättyessä valmius sitoutua jatko-opintoihinsa kouluaste kerrallaan”, Niemi sanoo Turun yliopiston tiedotteessa.

Käytännössä väitöstutkimus tarkastelee oppilaiden kokemuksia oppilaanohjauksesta sekä urapohdinnasta peruskoulun päättyessä. Tutkimusaineistona on 887 Turussa peruskoulunsa päättäneen oppilaan verkkokyselyssä antamat vastaukset.

Väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina. Tutkimus on julkaistu täällä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat