Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Maakotkilla oli heikko poikaskesä – syynä huono ravintotilanne

Maakotkat ovat voineet olla myös uupuneita aikaisempien vuosien onnistuneista pesinnöistä.

Kotimaa
 
Jussi Nukari / Lehtikuva
Maakotka.
Maakotka. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Metsähallituksen pesintälaskentojen mukaan maakotkat saivat tänä vuonna vain runsaat 130 poikasta, kun parina viime vuonna lukumäärä on ollut noin 190.

Pääsyynä tavallista pienempään poikasten määrään oli heikko ravintotilanne. Maakotkat käyttävät ravintonaan metsäkanalintuja eli teeriä, metsoja ja riekkoja. Hyvinä jänisvuosina myös jänikset ovat kotkille tärkeää ravintoa.

Maakotkat ovat voineet olla myös uupuneita aikaisempien vuosien onnistuneista pesinnöistä, kertoo ylitarkastaja Tuomo Ollila Metsähallituksesta.

”Poikasten tuottaminen on varsinkin naaraalle rankka homma, ja jos ravintoa on heikosti, se ei vaan kuntoudu siten, että se pystyisi tuottamaan munia. Se on väsyttävää hommaa. Jos on lapsenhoito väsyttävää ihmisille, niin on se kotkallekin.”

Myös sää vaikuttaa pesimätulokseen voimakkaasti.

”Pahin sää on silloin, kun märkää lunta tulee haudonta-aikana pidemmän aikaa. Sitä voi kuvitella, ettei se naaraskotka loputtomiin istu siinä pesällä”, sanoo Ollila.

”Tämä vuosi oli pesinnässä keskimääräistä heikompi, mutta vaihtelu on todella suurta. Hyvien ja huonojen vuosien väli on iso, ja muutokset ovat nopeita.”

Esimerkiksi vuonna 2010 poikasia laskettiin vain 83 kappaletta, mutta seuraavana vuonna jo 239.

Metsähallitus laskee maakotkien pesät joka vuosi. Tämän vuoden laskennassa löytyi noin 360 asuttua reviiriä. Koko Suomessa tunnetaan 529 maakotkareviiriä.

Maakotkien kanta on kasvanut hitaasti vuosikymmenten mittaan. Kasvu jatkuu yhä.

Ollila arvioi, että Suomessa on noin 1 200 maakotkaa ja saman verran merikotkia. Merikotkissa on kuitenkin enemmän nuoria, pesimättömiä lintuja.

”Maakotka ei ollut koskaan niin lähellä sukupuuttoa kuin merikotka. Missään vaiheessa maakotkien kanta ei Suomessa käynyt niin pienenä kuin merikotkien määrä kävi”, sanoo Ollila.

Maakotkien vaino on supistunut yksittäistapauksiin.

”Sillä ei ole enää suoranaista vaikutusta kantaan, mutta ihmisen muulla toiminnalla ja tahattomalla häirinnällä kyllä. Jonkin verran ympäristömyrkyt vaikuttavat, ennen kaikkea lyijy.”

Lyijyä kotkat saavat elimistöönsä lyijyluodeista, kun linnut syövät esimerkiksi metsästäjien luontoon jättämiä riistaeläimien suolia tai metsästäjien haavoittamia ja haavoihin kuolleita eläimiä.

Pesivistä maakotkista suurin osa on Pohjois-Suomessa.

”Maakotka karttaa ihmistä ja kaikenlaista ihmisen toimintaa. Kotkien pientä levittäytymistä kohti etelää ja asuttuja seutuja on tapahtunut, mutta menee varmaan aika kauan, että maakotka pesii esimerkiksi Uudellamaalla”, kertoo Ollila.

Vuonna 2016 on löydetty 12 uutta maakotkareviiriä. Metsähallitus maksaa uusista ennen tuntemattomista maakotkan pesistä sadan euron löytöpalkkion. Pesästä voi ilmoittaa Metsähallituksen luontopalveluihin.

Maakotkien tunnetuista reviireistä noin 80 prosenttia on Lapin maakunnassa ja noin 90 prosenttia poronhoitoalueella.

Paliskunnat saavat korvauksen maakotkan aiheuttamista vahingoista. Korvausta maksetaan sen mukaan, kuinka monta asuttua ja poikasta tuottavaa reviiriä paliskuntien alueella on. Viime vuonna korvaussumma oli noin yhteensä noin 700 000 euroa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat