Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suolistobakteerit ovat syy lihavuuteen, diabetekseen ja lisääntyviin vatsavaivoihin – lääketieteen hittiala valottuu yhä uusien tutkimusten ansiosta

Suolisto ja sen bakteerit ovat yksi tämän hetken tutkituimpia aloja lääketieteessä. Lihavuutta hoidettaneen pian ulosteesta tehdyillä pillereillä.

Kotimaa
 
Colourbox
Esimerkiksi ärtyneen suolen oireyhtymän syyksi on esitetty vaurioitunutta suolen seinämää, joka päästää elimistöön tulehdusta aiheuttavia bakteereja. Tästä aiheutuvaa suolistobakteerien ja immuunipuolustuksen yhteisreaktiota kutsutaan dysbioosiksi.
Esimerkiksi ärtyneen suolen oireyhtymän syyksi on esitetty vaurioitunutta suolen seinämää, joka päästää elimistöön tulehdusta aiheuttavia bakteereja. Tästä aiheutuvaa suolistobakteerien ja immuunipuolustuksen yhteisreaktiota kutsutaan dysbioosiksi. Kuva: Colourbox

Suolisto ja sen bakteerit ovat yksi tämän hetken tutkituimpia aloja lääketieteessä. Samalla kun erilaiset suolistovaivat tuntuvat olevan yhä yleisempiä, suolistobakteerien toiminnasta löydetään jatkuvasti uutta tietoa.

Viime vuosien aikana bakteerien on todettu vaikuttavan esimerkiksi ylipainon, astman, diabeteksen ja tiettyjen syöpien kehittymiseen.

Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovisen mukaan aihetta on pystytty tutkimaan vasta noin vuosikymmenen ajan, sillä aiemmin teknologia ei ole mahdollistanut läheskään kaikkien suolistobakteerien kasvatusta laboratorio-olosuhteissa.

”Kun aloin opiskella lääketieteellisessä 1970-luvun lopulla, kysyin bakteeriopin opettajiltani, miksi ihmisellä on kehossaan puolitoista kiloa bakteereita ja mitä ne tekevät terveydellemme. Kukaan ei tuolloin tiennyt tarkemmin kuin että bakteerit kouluttavat immuniteettia ja tuottavat k-vitamiinia”, Huovinen kertoo.

Uusimpien tutkimusten mukaan elimistössä on yhtä paljon bakteereja kuin ihmiskehossa on soluja. Suolistoalueen bakteerit myös tuottavat 90 prosenttia aivojen välittäjäaineista tai niiden esiasteista. Sen tähden jotkut kutsuvat suolistoa ihmiskehon toisiksi aivoiksi.

Mutta miten suoliston bakteerit vaikuttavat sairauksien syntyyn? Asia ei ole aivan yksinkertainen, sillä kyse on ennemminkin bakteerien ja immuunipuolustuksen yhteisreaktiosta eli dysbioosista, Huovinen toteaa. Terveen suolen limakalvo on ehjä. Sen alla on normaali tulehdusreaktio, joka pyrkii pitämään bakteerit suoliston sisällä.

Dysbioosissa suolen limakalvo on vaurioitunut, ja suolen seinämä päästää muualle elimistöön sinne kuulumattomia bakteereita. Syntyy voimakas tulehdusreaktio. Sen katsotaan olevan avainasemassa monien sairauksien synnyssä.

Huovisen mukaan tämä dysbioosiksi kutsuttu tila on liitetty kroonisten suolistosairauksien lisäksi esimerkiksi astman, diabeteksen, lihavuuden, rasvamaksan ja tiettyjen syöpätautien syntymiseen. Hiljattain julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin, miksi vatsaoireita saavat viljoista yhä useammat sellaiset ihmiset, jotka eivät sairasta keliakiaa. Vastaus löytyi juuri vaurioituneesta suolen seinämästä.

Suoliston seinämä vaurioituu ja dysbioosi kehittyy, jos tulehdusta aiheuttavien bakteerien osuus suoliston bakteerikannasta lisääntyy. Huovisen mukaan bakteeristokannan häiriintymiseen vaikuttavat eniten ruokavalio ja antibiootit.

”Antibiootteja käytetään Suomessa 2,5 miljoonaa kuuria vuosittain. Niillä on todennäköisesti dramaattinen vaikutus bakteeriston kautta terveyteemme. Totta kai antibiootit ovat tärkeitä. Ne parantavat bakteeritauteja. Ilman niitä kuolleisuus lisääntyisi. Mutta niillä on se haittavaikutus, että ne tappavat terveyttä ylläpitäviä normaaleja bakteereja.”

Ruokavaliollamme on myös suuri vaikutus suoliston bakteerikantaan. Huovisen mukaan näyttöä on, että jotkin lisäaineet vaikuttavat bakteerikantaan sitä heikentäen. Myös prosessoidun ja vähäkuituisen ruuan on todettu edesauttavan tulehdustilan kehittymistä.

Myös ympäristömyrkyt, ripulitaudit, ruokailurytmi sekä stressi vaikuttavat suolistomikrobien tilaan. Huovisen mukaan suoliston bakteeristo selittää myös sen, miksi osa ihmisistä reagoi eri tavoin lääkkeisiin ja ruoka-aineisiin.

Huovinen ennakoi, että jo piakkoin muun muassa diabetesta ja lihavuutta aletaan hoitaa bakteereilla. Ulosteensiirtoja käytetään jo tällä hetkellä kroonisen antibioottiripulin hoitoon.

Tutkimuksissa on myös todettu, että kun siirtää normaalipainoisen henkilön suolistobakteereja ylipainoiselle, tämän paino voi alkaa pudota dramaattisesti. Mahdollinen lihavuuden hoitomuoto tulevaisuudessa voivat olla ulosteesta tehdyt pillerit. Niiden toimintaa tutkitaan parhaillaan esimerkiksi Massachusettsin sairaalassa Yhdysvalloissa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat