Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Käräjätuomari vaatii kouluja ilmoittamaan yli 15-vuotiaat kiusaajat poliisille – ”Koulun henkilökunta ei saisi olla liian sinisilmäistä”

Käräjätuomari Tiina Karppisen mukaan koulu suojelee rikoksentekijöitä, jos yli 15-vuotiaan tekemää pahoinpitelyä ei ilmoiteta poliisille.

Kotimaa
 
Sari Gustafsson / Lehtikuva
Koulut pyytävät nykyisin hieman entistä useammin poliisin apua koulukiusaamistapausten selvittämisessä, kerrotaan Helsingin poliisista.
Koulut pyytävät nykyisin hieman entistä useammin poliisin apua koulukiusaamistapausten selvittämisessä, kerrotaan Helsingin poliisista. Kuva: Sari Gustafsson / Lehtikuva

Syksyn koulukiusaamiskeskustelun käynnisti käräjätuomari Tiina Karppinen Pohjois-Savon käräjäoikeudesta. Karppisen mukaan koulujen pitäisi ilmoittaa kiusaamisesta poliisille paljon nykyistä herkemmin.

”Minusta raja menee siinä, että toiseen kosketaan fyysisesti ja tämä jatkuu useita kertoja. Töniminen ei ole kiusaamista vaan pahoinpitely”, Karppinen sanoo.

Karppinen otti asiaan kantaa alunperin Iisalmen Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa. Siinä hän totesi, että koulu suojelee rikoksentekijöitä, jos 15 vuotta täyttäneen kiusaajan tekemisiä ei ilmoiteta poliisille.

”Kyllä se niin on. Jos on täyttänyt 15 vuotta ja tekee rikoksen, asia on selvitettävä oikeuslaitoksen piirissä. Sitä nuorempikin voi olla vahingonkorvausvastuussa”, Karppinen sanoo HS:lle.

”En lähtisi soveltamaan tätä ala-asteikäisiin, siellä kasvatukselliset keinot ovat ensisijaisia. Yläasteikäisten kohdalla koulussa olisi kuitenkin hyvä miettiä, milloin koulun keinot riittävät ja milloin asia kuuluu rikosoikeusjärjestelmän piiriin. Joskus kuulee tapauksista, joissa hyvinkin rankat teot on jätetty koulun seinien sisälle.”

Komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisista kertoo, että koulut pyytävät nykyisin hieman entistä useammin poliisin apua tapausten selvittämisessä.

”Yhteydenottokynnys on kuitenkin eri kouluilla hyvin erilainen. Toisista kouluista ei oteta yhteyttä oikeastaan ikinä. Toisaalta on kouluja, joiden kanssa on saatu yhteistyössä tapauksia hyvin hoidettua ja näistä kouluista sitten otetaan yhteyttä herkemmin, kun yhteistyö on jo saatu käyntiin.”

Heinosen mukaan poliisiin kannattaa ottaa yhteyttä siinä vaiheessa, kun koulun omat keinot loppuvat. Hän muistuttaa kuitenkin, ettei koulukiusaaminen aina ole rikos ja vaikka rikoksen tunnusmerkit täyttyisivät, oikeudenkäynti ei välttämättä ole paras tapa hoitaa asiaa.

”Mielellään kuitenkin näkisin, että myös alaikäisten toisiinsa kohdistamat rikokset käsiteltäisiin pääosin käräjäsalin ulkopuolella. Poliisillakin on nykyisin monia keinoja käsitellä näitä asioita, poliisi voi esimerkiksi ohjata sovitteluun.”

”Rikosprosessin ongelma on hitaus. Parhaitenhan tekijä oppii, jos seuraus tulee heti. Kyllä se on todennäköisesti tehokkaampaa kuin se, että vuoden päästä tulee tieto sakoista.”

Heinosen mukaan poliisille ilmoittamista pelätään joskus turhaan. Nuorikin saattaa pelätä, että kiusaaminen pahenee, jos siitä ilmoitetaan.

”Me olemme saaneet hyviä tuloksia yhdessä koulujen kanssa. En muista yhtään tapausta, jossa kiusaaminen olisi pahentunut.”

Helsinkiläiseltä Meilahden yläasteelta ei ole kutsuttu poliisia apuun kiusaamistapausten selvittelyssä. Rehtori Riitta Erkinjuntti kertoo, että koulussa pyritään ennaltaehkäisemään kiusaamista rakentamalla turvallista ilmapiiriä ja yhteisöllisyyttä. Sen lisäksi kiusaamiseen puututaan hänen mukaansa jämäkästi ja heti.

”Kiusaaminen jättää uhriin pitkään pysyvät jäljet, joten siinä mielessä olen kyllä Karppisen kanssa samoilla linjoilla, kun puhutaan yli 15-vuotiaista. Siihen mennessä olisi jo pitänyt omaksua ajatus siitä, miten toisten ihmisten kanssa ollaan.”

”Jos kiusaa toista tahallaan, on kiusaajalla itselläänkin oltava todella paha olo. Hänkin tarvitsee ammattiauttajan apua. Koulun ja vanhempien tehtävä on kuitenkin tehdä täysin selväksi se, että kiusaamisen on loputtava. Kerron usein oppilaille, että jos pahasti haukkuu toista, kyse voi olla kunnianloukkauksesta, joka on rikos.”

Meilahdessa kiusaamiseen puututaan sovittelun avulla. Ensin kysytään kaikilta mukana olleilta, mitä oikein on tapahtunut, otetaan yhteyttä osapuolten koteihin ja järjestetään yhteinen tapaaminen. Sovittelu tehdään rehtorin johdolla, ja mukana on aina myös toinen opettaja, jonka vastuulle jää seurata tilannetta ja varmistaa, että kiusaaminen ei jatku.

Malli on Erkinjuntin mukaan toiminut hyvin. Pelkkä sovittelu ei kuitenkaan riitä, vaan sen jälkeen on seurattava, ettei kiusaaminen ala uudelleen. Samaa korostaa myös Tiina Karppinen.

”Koulun henkilökunta ei saisi olla liian sinisilmäistä. Ei voi kuvitella, että kun on keskusteltu ja pyydetty anteeksi, niin kaikki on hyvin”, Karppinen sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat