Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomen kaupungit ja seutukunnat saivat kouluarvosanat tutkimuksessa – Vaasa voitti niukasti Helsingin

Kaikki Suomen kaupungit ja seutukunnat saivat kouluarvosanan konsulttiyhtiön tutkimuksessa, jossa selvitettiin niiden kehitystä vuodesta 2008 nykyhetkeen.

Kotimaa
 
Konsulttitoimisto antoi Vaasan, Helsingin ja Turun kehitykselle kiitettävät arvosanat.
Konsulttitoimisto antoi Vaasan, Helsingin ja Turun kehitykselle kiitettävät arvosanat.
Fakta

Kaupunkien arvosanat

1. Vaasa 9,6

2. Helsinki 9,5

3. Turku 9,1

4. Kuopio 9,0

5. Porvoo 8,8

5. Tampere 8,8

7. Hämeenlinna 8,7

7. Seinäjoki 8,7

9. Oulu 8,5

9. Kokkola 8,5

11. Lappeenranta 8,3

11. Rauma 8,3

13. Jyväskylä 7,9

13. Joensuu 7,9

15. Lahti 7,8

16. Pietarsaari 7,7

17. Pori 7,6

18. Rovaniemi 7,5

19. Kouvola 6,8

20. Riihimäki 6,6

20. Kajaani 6,6

22. Mikkeli 6,4

23. Kemi-Tornio 6,3

24. Etelä-Pirkanmaa 5,8

24. Vakka-Suomi 5,8

24. Raasepori 5,8

27. Kotka-Hamina 5,6

27. Ylä-Savo 5,6

29. Jämsä 5,2

30. Forssa 5,1

31. Äänekoski 5,0

31. Raahe 5,0

33. Salo 4,8

33. Imatra 4,8

35. Savonlinna 4,5

36. Varkaus 4,3

Konsulttitoimisto MDI

Tampere

Kaikki Suomen kaupungit ja seutukunnat saivat kouluarvosanan konsulttiyhtiön tutkimuksessa, jossa selvitettiin niiden kehitystä vuodesta 2008 nykyhetkeen.

Voiton vei Vaasa ja heti perässä tulivat Helsingin metropolialue, Turku ja Kuopio. Kärkikymmenikkö on muutenkin suurten yliopistokaupunkien sekä Porvoon ja Seinäjoen kaltaisten kaupunkiseutujen tähdittämä.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n antamat parhaimmat arvosanat ovat kiitettäviä tai lähes kiitettäviä. Parhaimman eli Vaasan kouluarvosana oli esimerkiksi 9,6 ja Helsingin 9,5. Tutkimus huomioi muun muassa työttömien määrän, bruttokansantuotteen, korkeakoulutettujen määrän ja väkimäärän kehityksen.

”Vaasan perusta on monipuolinen ja vahva elinkeinorakenne, jossa teollisuus on pärjännyt hyvin. Se on myös korkeakoulupaikkakunta, jossa riittää osaamista ja imua”, sanoo kehitysjohtaja Janne Antikainen MDI:stä.

”Helsingissä on samantyyppisiä tekijöitä ja se pärjää jo ihan massankin vuoksi. Metropolialue on aina kestomenestyjä.”

Kun katsoo koko Suomea näiden tulosten kautta, Antikaisen viesti on selvä. On tultu pitkä matka 90-luvun lopusta, jolloin kasvukeskuksia oli suunnilleen viisi eli yliopistokaupungit. Erityistapauksena oli vielä Salo, joka sittemmin romahti.

”Hyvä uutinen on se, että meillä on nyt tusina kaupunkiseutua, jotka pärjäävät ja ovat hyvässä vireessä. Lisäksi jokaisella suuralueella on sellainen moottori, joka vetää koko aluetta. On esimerkiksi Kuopio idässä ja Oulu pohjoisessa. Myös länsi on noussut vahvaksi alueeksi.”

Nimenomaan Pohjanmaan hän haluaa nostaa hyväksi esimerkiksi uudesta kasvukolmiosta.

”Pohjanmaalla on yllättävän kova kolmikko: Vaasa ja Seinäjoki sekä Kokkola uutena tulokkaana porskuttavat tosi hyvin ja koko Länsi-Suomen tilanne on valoisa. Kiva puoli on myös, että Turku on piristynyt.”

Huonompi uutinen on se, että osa kaupunkiseuduista ei pysy kelkassa. Huonoimmat arvosanat sai moni entinen kukoistava teollisuuspaikkakunta idässä kuten Varkaus, Imatra ja Savonlinna.

””Mutta arvosanoja ei pidä ottaa tuomiopäivänjulistuksena vaan pikemmin siellä pitäisi pohtia vahvemmin paikallista elinkeinopolitiikkaa ja yhteyttä Kuopioon, joka pärjää hyvin”, Antikainen sanoo.

Yksi yllätys aineistossa oli Oulu.

”Olin aiemmin huolissani Oulusta, että mitä sille tapahtuu Nokian romahduksen jälkeen. Siellä on nyt parin vuoden ajan ollut kuitenkin todella hyvää kasvun aikaa, siellä on saatu taas juonesta kiinni.”

Antikainen näkee myös mahdollisen uuden positiivisen yllättäjän länsirannikolla.

”90-luvulla oli Oulun teknologiaihme, 2000-luvun alussa kasvun ihme nähtiin Seinäjoella ja nyt 10-luvulla kandidaatti voi olla Kokkola. Siellä yhdistyy pieni ja ketterä, mutta siellä tehdään myös isoa politiikkaa, joka toimii. Esimerkkeinä ovat ainakin sataman syväruoppaus ja sinne tulevat logistiikkavirrat sekä kemianteollisuus.”

Tutkimus antoi arvosanat myös maaseutumaisille alueille. Parhaiten pärjäsivät taajaan asutut ja matkailuun tai teollisuuteen keskittyneet seudut kuten Ylivieska, Suupohjan rannikkoseutu, Turunmaa, Loimaa, Loviisa ja Tunturi-Lappi. Huonoimmat löytyivät Huonoimmat löytyvät idästä ja syrjäisestä Keski-Suomesta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat