Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Presidentti Sauli Niinistö arvosteli EU:n päätöksentekoa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui Euroopan unionin päätöksenteon ongelmista suurlähettiläspäivillä tiistaina.

Kotimaa
 
Markus Jokela / HS
Sauli Niinistön mukaan EU:n ongelma on poliittinen: ”Moni toivoo unionin nyt radikaalisti syventyvän, osa peräti kokonaan hajoavan. Arvelen, että molemmat ryhmät tulevat toiveissaan pettymään.”
Sauli Niinistön mukaan EU:n ongelma on poliittinen: ”Moni toivoo unionin nyt radikaalisti syventyvän, osa peräti kokonaan hajoavan. Arvelen, että molemmat ryhmät tulevat toiveissaan pettymään.” Kuva: Markus Jokela / HS

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö moittii Euroopan unionia kangertelevasta päätöksenteosta. Hän puhui jokavuotisilla suurlähettiläspäivillä Helsingissä tiistaina. Niinistö varoitti, että EU:n tilanne on ”monin tavoin solmussa”.

”Solmu on vain pitkälti itse solmimamme. Koreografiakin on tuttu: kriisi yllättää, tulee kuin puun takaa. Sitten huippukokoustetaan. Ja sama uudestaan. Asioiden ratkaiseminen vain antaa odottaa itseään. Solmu tiukkenee.”

Niinistön mukaan EU:n ongelma on poliittinen. Harvat aikaansaadut päätökset jäävät usein toteuttamatta.

”EU heikentää omia tulevaisuuden edellytyksiään kansalaistensa silmissä. Maahanmuuttokriisin heikko yhteinen hoito on tästä vain yksi esimerkki. Parantamisen varaa on.”

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mielestä presidentin puhe oli rakentava.

”En kokenut, että hän olisi ottanut EU-kriitikon roolia. Se tarkoittaisi, että hän esittäisi syvää epäluottamusta Euroopan integraatiota kohtaan. Sitä hän ei millään tavoin tuonut esiin, vaan puhui EU:n vahvan turvallisuuspoliittisen roolin puolesta. Presidentti vain halusi huomauttaa, että päätöksenteon ongelmia pitää pystyä korjaamaan.”

Hän jakaa presidentin huolen EU:n tulevaisuudesta.

”Eurooppa polarisoituu ja kansalaismielipide jakaantuu. On kansalaisia, jotka eivät tunne EU:ta omakseen. Unionin pitäisi kehittää demokraattisia käytäntöjä ja tuoda aikaansaannoksiaan esille. EU on luhistuva korttitalo, jos näihin ongelmiin ei vastata”, Tiilikainen pohtii.

Myös Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne piti Niinistön puhetta osuvana.

”Presidentin esittämässä kritiikissä näkyi turhautuminen siihen, että vaikka EU:ssa kyetään tekemään jonkin verran päätöksiä, niiden täytäntöönpano jää usein toteuttamatta. Jos ajattelen omaa valtiovarainministerikauttani, voin yhtyä tähän kritiikkiin”, Rinne sanoo.

Niinistö, joka oli valtiovarainministerinä viemässä Suomea Euroopan talous- ja rahaliittoon viime vuosituhannen lopulla, sanoi ettei unioni saa olla vain ”hyvän sään organisaatio”. Hänen mukaansa Britannian EU-eroa puoltava äänestystulos on ”vakava isku”, vaikka se ei vielä yksinään uhkaakaan unionia.

”Kansa ei luota kaikkialla unioniin eikä edes omiin johtajiinsa. Tämä tilanne ei ole vain Britannian ongelma, vaan sitä itää myös mantereen puolella. Pahetessaan on tämä aito uhka unionille ja siten meille kaikille.”

Ulkoministeri Timo Soini (ps) kertoo allekirjoittavansa Niinistön EU-kritiikin täysin.

”Se oli tosiasioihin perustuvaa terävää analyysia. Brexit on iso isku, joka kertoo syvästä tyytymättömyydestä.”

Tämän kesän suurlähettiläspäivien keskeinen puheenaihe on Turkki. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) korostivat molemmat, että EU:n pitää jatkaa yhteistyötä Turkin kanssa.

Myös Niinistön mukaan ei ole EU:n edun mukaista, jos Turkki kääntyy pois demokratian ja ja EU-kumppanuuden tieltä. Turkki-suhteen vaaliminen on kuitenkin ajamassa EU:ta tilanteeseen, jossa unioni alkaa tinkiä ihmisoikeuksista ja muista perusarvoistaan.

”Turkin koventuneeseen sävyyn liittyy myös hitunen historian ironiaa: vuosikaudet poliittista ehdollistamista työkalunaan käyttänyt Euroopan unioni on nyt vaarassa itse joutua ehdollistetuksi”, Niinistö huomautti puheessaan.

Presidentti ei tarjonnut selkeitä ratkaisuja EU:n ongelmiin, mutta korosti, että kansalaisten pitää kokea olonsa turvalliseksi.

”Jos EU:n kansalaisten arkinen turvallisuus on poissa, on myös unionin perustehtävä ja sitä kautta legitimiteetti hukassa. Esimerkiksi terrorismi ei ole mikään hallitsematon luonnonvoima, vaan se versoo aina tietystä yhteiskunnallisesta ja poliittisesta taustasta.”

EU yrittää avata tiukkoja solmuja

Turkki. Ihmisoikeuksia polkeva Turkki on uhannut vetäytyä pakolaissopimuksesta, jos se ei saa viisumivapautta EU:n alueelle lokakuuhun mennessä. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan aloitti vallankaappausyrityksen jälkeen massapidätykset ja väläytti kuolemantuomion palauttamista.

Venäjä. EU:n Venäjä-suhde muuttui hyiseksi Ukrainan kriisin ja molemminpuolisten pakotteiden myötä. Solmua kiristää, että jäsenvaltioiden suhteet ja intressit Venäjään poikkeavat keskenään suuresti.

Brexit. Britit äänestivät Euroopan unionista lähdön puolesta kesäkuussa. Neuvottelut ehdoista eivät ole virallisesti alkaneet. Britannian eroilmoituksen jälkeen maan pitäisi irtautua EU:sta kahden vuoden sisällä.

Luottamus. Kriittisyys EU:ta kohtaan on kasvanut eri puolilla Eurooppaa, ja populismin suosio kasvaa. Saamattomuus kriisitilanteissa ja pitkään jatkunut taloudellinen alakulo nakertavat EU:n uskottavuutta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat