Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Missä EU, siellä huippukokoustelua

Tasavallan presidentti ei kuulu niihin, joiden mukaan ratkaisu EU:n nykyongelmiin olisi ”lisää Eurooppaa” eli nykyisenlaisen unionin syventäminen, kirjoittaa Annamari Sipilä.

Kotimaa
 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvosteli tiistaina kovin sanoin Euroopan unionin tehottomuutta ja toimintakulttuuria. Suurlähettiläspäivillä puhunut Niinistö maalasi EU:sta kuvan huippukokoustelevana kerhona, joka pystyy tekemään päätöksiä lähinnä vain myöhemmin tehtävistä päätöksistä. Kriisitkin tuntuvat tulevan EU:lle aina yllätyksenä. Ratkaisuja ei synny, ja samalla unionin ahdinko syvenee. Uskottavuus EU-kansalaisten silmissä rapisee, mikä puolestaan syö unionin tulevia toimintaedellytyksiä.

Niinistön inhorealistinen kuva tehottomasta EU:sta tekee ainakin yhden asian selväksi: tasavallan presidentti ei kuulu niihin, joiden mukaan ratkaisu EU:n nykyongelmiin olisi ”lisää Eurooppaa” eli nykyisenlaisen unionin syventäminen.

Niinistön EU-kritiikki on mitä ajankohtaisin. Britannian kesäkuisen kansanäänestyksen päätös erota EU:sta on pakottanut jäsenmaat ja niiden johtajat miettimään vakavasti unionin tulevaa suuntaa. Britannian EU-eroa ei voi panna vain brittien syyksi, vaan unionin pitää uskaltaa kaivaa malkaa myös omasta silmästään.

Niinistö kehottaa nyt EU:ta hylkäämään suuret uudet suunnitelmat ja keskittymään perusasioihin. Tässä hän ei ole yksin. Turhan lainsäädännön karsiminen ja paukkujen paneminen tärkeimpiin tavoitteisiin on ollut EU:n remontoijien tavoitteena jo pitkään.

Mikä sitten EU:lle lääkkeeksi?

Tähän Niinistö ei tarjoa selkeää vastausta – niin kuin ei kukaan muukaan ennen häntä. Ongelma on se, että EU ei ole yksiääninen toimija. Päätösten tekeminen ja toimeenpaneminen riippuu aina 28 jäsenmaan (Britannian EU-eron jälkeen 27:n) motivaatiosta.

Presidentin pika-analyysi EU:n vioista herättänee vastakaikua monissa suomalaisäänestäjissä puoluekannasta riippumatta.

EU-kansalaiset haluavat EU:lta kahta asiaa: vaurautta ja turvallisuutta. Talouskriisit ovat kuitenkin syöneet vaurautta ja terrorismi uhkaa turvallisuutta. Niinistön mukaan unionin perustehtävä ja legitimiteetti ovat hukassa, jos EU-kansalaiselta menee arkinen turvallisuus. Siinä hän on oikeassa, vaikka kansallinen turvallisuus onkin EU:ssa aina lopulta jäsenmaiden omalla vastuulla.

Perustavanlaatuisia muutoksia ei Niinistö silti unionille povaa. Hän arvelee, että niin EU:n radikaalia syventymistä kuin täyttä hajoamistakin toivovat tulevat pettymään. Vastaus löytyy jostain keskeltä. Haussa on siis kompromissi uudesta unionista.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat