Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkinta: Hangon varusmieskuoleman syynä liian vaativa pimeätaisteluammunta

Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi tutkinnan varusmiehen kuolemaan johtaneista tapahtumista.

Kotimaa
 
Juha Metso
Puolustusvoimat kehittää ammuntojen riskianalyysejä ja menettelyjä, joilla tietoa hyvistä ja huonoista käytännöistä voidaan jakaa. Kuvan henkilöt eivät liity tapaukseen.
Puolustusvoimat kehittää ammuntojen riskianalyysejä ja menettelyjä, joilla tietoa hyvistä ja huonoista käytännöistä voidaan jakaa. Kuvan henkilöt eivät liity tapaukseen. Kuva: Juha Metso
Fakta

Poliisin esitutkinta valmistumassa

 Poliisin esitutkinta ampumatapauksesta on lähes valmis.

 Poliisi epäilee ensisijaisesti neljän henkilön syyllistyneen rikokseen.

 Yhtä upseerioppilasta epäillään törkeästä kuolemantuottamuksesta ja kolmea kantahenkilökuntaan kuuluvaa tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta.

 Poliisi on kuulustellut myös kahta muuta upseerioppilasta epäiltynä tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta, mutta poliisin mukaan heidän osaltaan näyttö syyllisyydestä on vähäisintä.

Tutkinta varusmiehen kuolemaan johtaneista syistä viime joulukuussa Hangon Syndalenissa on valmistunut.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan käynnissä ollut pimeätaisteluammunta oli liian vaativa sitä ampuneelle joukolle. Syndalenissa pidettiin Merisotakoulun reserviupseerikurssin pimeän ajan kovapanosharjoitus, jossa yksi oppilas kuoli häneen osuneesta luodista.

Tutkinnan mukaan uhrin kypärään sijoitettu niin sanottu kiiluvalo muistutti pienestä kulmasta ja rynnäkkökiväärissä olleen valonvahvistimen läpi katsottuna erehdyttävästi maalilaitetta, joka oli käsitelty heijasteaineella.

Upseerioppilaat harjoittelivat Syndalenissa Puolustusvoimien uutta taistelutapaa. Harjoituksessa oli mukana 45 ihmistä, joista varusmiehiä oli 35.

Varusmiehistä oli muodostettu yhdeksänmiehisiä ryhmiä, joissa kussakin oli kolme kolmimiehistä partiota.

Harjoitukseen kuului ryhmän eteneminen kosketukseen vihollisen kanssa, nousevien maalitaulujen ampuminen ja tilanteesta irtautuminen taaksepäin partio kerrallaan.

Varusmiehet saivat ammuntaa varten valonvahvistimilla varustetut rynnäkkökiväärit, joiden käytöstä heillä oli vain vähän kokemusta. Onnettomuuden aikana oli erittäin pimeää, mikä heikensi valonvahvistimien suorituskykyä.

Irtautumisvaiheessa vasemmanpuoleisimman partion varusmies ei nähnyt oikealla edempänä ollutta partiota. Hän luuli näkevänsä maalitaulun nousevan, jolloin hän ampui. Todellisuudessa hän ampui viereisen partion varusmiestä, joka oli polviasennossa nousemassa irtautuakseen oman partionsa mukana.

Tutkintaraportin mukaan maalit oli tarkoitus sijoittaa siten, että ne olisivat suoraan varusmiesten edessä. Maalit oli kuitenkin sijoitettu etenemissuuntaan niin oikealle, että ne ohjasivat vasemmanpuoleisimman partion tulen sinne.

”Partiot irtautuivat yksi kerrallaan vasemmalta lähtien, jolloin keskimmäinen partio joutui vasemman partion tulilinjalle”, raportissa kerrotaan.

Jälkikäteen myös ilmeni, että oppilaiden käsitykset sallitusta ampumasuunnasta vaihtelivat.

Onnettomuustutkintakeskuksen keskeisin suositus on, että Puolustusvoimat kehittää ammuntojen riskianalyysia. Lisäksi hyviä käytäntöjä koskevaa tiedonkulkua ja viranomaisten yhteistyötä onnettomuustilanteissa pitäisi parantaa.

Puolustusvoimien työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkö Timo Ryynänen kertoo, että toimenpiteet suositusten toteuttamiseksi on jo aloitettu.

”Avainasemassa on riskianalyysi. Toiminnan pitää perustua riskiarviointeihin”, Ryynänen sanoo.

”Toinen keskeinen asia on tiedonkulku. Meillä on tulossa käyttöön tietojärjestelmä, johon tulemme syöttämään kaiken tiedon turvallisuuspoikkeamista eli läheltä piti -tilanteista ja sattuneista tapahtumista.”

Työn alla on myös Maavoimien ampumaohjeiden päivittäminen, joka valmistunee ensi vuonna.

Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA
Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi (vas.) ja johtava tutkija Kai Valonen pitivät keskiviikkona tiedotustilaisuuden tutkinnan tuloksista.
Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi (vas.) ja johtava tutkija Kai Valonen pitivät keskiviikkona tiedotustilaisuuden tutkinnan tuloksista.
OTKES
Varusmiesten kypärään sijoitettu kiiluvalo.
Varusmiesten kypärään sijoitettu kiiluvalo.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat