Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suurlähettiläskokous päivitti kuvaa Suomen asemasta maailmalla

Niinistön EU-kritiikki oli lähettiläspäivien näkyvin anti, mutta jännitteet Venäjä-valmistelussa muhivat taustalla, kirjoittaa Kari Huhta.

Kotimaa
 
Markus Jokela / HS
Puheensa jälkeen Niinistö vastasi median kysymyksiin.
Puheensa jälkeen Niinistö vastasi median kysymyksiin. Kuva: Markus Jokela / HS
Fakta

Suurlähettiläät koolla joka vuosi

 Useimpien muiden maiden tavoin Suomi kokoaa edustustojensa päälliköt pääkaupunkiin kerran vuodessa.

 Useimmat osallistujat ovat suurlähettiläitä. Suomella on maailmalla 89 virallista edustustoa, joiden joukossa on lähetystöjen lisäksi muun muassa pääkonsulaatteja.

 Ensimmäisenä puhujana kokouksissa on ulkoministeri, joka on lähettiläiden esimies. Presidentin puhe ja vastaanotto lähettiläille ovat yleensä toisen kokouspäivän ohjelmassa.

 Aiemmin kokouksissa on ollut vieraina mm Venäjän ja Britannian ulkoministerit. Tänä vuonna ulkomaisia asiantuntijoita osallistui maahanmuuttoa käsitelleeseen paneeliin.

Mitä maailman asiaa Suomessa pitäisi seuraavaksi pelätä?

Torstaina Helsingissä päättyvien suurlähettiläspäivien annin perustella suurimmat huolenaiheet tulevat läheltä, Euroopasta, vaikka koti-Suomessa synkistely taloudesta on jonkin verran helpottanut. Samalla laajemman maailman uhkakuvat jatkuvat entisellään.

Vuosittaiset suurlähettiläspäivät ja valtiojohdon niiden aikana pitämät puheet ovat mahdollisuus muodostaa päivitetty kuva Suomen ulkopoliittisesta asemasta. Yleensä se ei kokonaan onnistu, eikä onnistunut nytkään. Tuoreimmat tapahtumat ja puheiden painotukset jättävät muuta katveeseen.

Puheissa vähemmälle huomiolle jäänyt asia kuluneen vuoden varrelta oli Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhdentyminen länteen. Siinä on nyt otettu jokseenkin kaikki poliittiset askeleet, jotka ovat mahdollisia Natoon kuulumattomalle maalle.

Puolustuksen järjestely koostuu useista osista, joista tuorein on Suomen ja Yhdysvaltain viimeistelyvaiheessa oleva kahdenkeskinen puolustussopimus.

Uuden sopimuksen myötä Suomi ja Ruotsi ovat molemmat puolustussopimuksilla kytkeytyneet keskenään, Natoon, Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Verkosto lisää Suomen puolustuksen uskottavuutta.

Virallisissa puheenvuoroissa on korostettu, että puolustussopimukset eivät velvoita mihinkään, vaan ovat vain teknisiä yhteisymmärryksen asiakirjoja.

Toisaalta myös kehittyneestä monitoimihävittäjästä voi sanoa, että se koostuu vain teknisistä komponenteista.

Vastatessaan toimittajien kysymyksiin suurlähettiläspäivillä presidentti Sauli Niinistö sanoi, ettei puheeseen voi ottaa kaikkia asioita. EU:n vaikeudet ja kansalaisten turvallisuudentarve olivat helposti perusteltava valinta Niinistön pääaiheiksi.

Presidentti ei osallistu EU-kokouksiin, joissa Euroopan ongelmia yritetään ratkoa. Niinistöä ei kuitenkaan moitittu keskittymisestä pääministerin toimivaltaan kuuluvaan EU-politiikkaan. EU:n kohtaamat pakolaiskriisin ja terrorismin ongelmat ovat Suomen turvallisuuspolitiikan pääteemojen joukossa. Enää ei eletä tilanteessa, jossa maailman epävakaus sijaitsee EU:n ulkopuolella.

Niinistön mukaan EU heikentää omia tulevaisuuden edellytyksiään. Tarkemmin niitä heikentävät EU:n jäsenmaat. EU:n komission päätöksenteko toimii.

Puhuessaan EU:n ongelmista ja kansalaisten arkisesta turvallisuudesta presidentti vetosi paljon suurempaan yleisöön kuin salissa olleisiin suurlähettiläisiin.

Niin hän teki myös perustaessaan edellisviikolla blogin vastatakseen arvioihin tekemänsä lentoturvallisuusehdotuksen herättämistä reaktioista.

Suurlähettiläspäivien puheessaan Niinistö sanoi, että lentoturvallisuuden parantamisen ehdottaminen Venäjälle on järkiperäistä ja ”takana on sitten jonkinlainen muu ajattelu”, jos sitä pidetään hämmentävänä.

Kiistely lentoturvallisuusehdotuksesta alkoi HS:n kirjoituksesta (HS 14.8.), jonka mukaan Venäjä aiheutti hämmennystä kytkemällä erillisen oman ehdotuksensa kahdenkeskisistä neuvotteluista Itämeren maiden kanssa Niinistön ehdotukseen ja Naton puitteissa käytyyn keskusteluun.

Viikonvaihteessa Ylelle antamassaan haastattelussa Niinistö sanoi, ettei Venäjä viitannut mitenkään hänen alkuperäiseen ehdotukseen myöhemmässä omassa ulostulossaan. Venäjän tiedotusvälineissä ne kuitenkin kytkettiin toistuvasti toisiinsa.

Lähettiläspäivillä Niinistö vastasi IS:n kysymykseen Venäjän toiminnasta sanomalla, että totta kai Venäjä käyttää propagandaa, mutta ”muissa maissa tuo propaganda on ohitettu”.

Reaktioita Suomessa voi selittää se, että Niinistö on Suomen presidentti.

Lentoturvakiistassa selvisi, että Niinistö reagoi voimakkaasti arvosteluna pitämiinsä näkemyksiin.

Taustalla lienee myös se, että Venäjän politiikan valmistelussa on lähteiden mukaan jo pitempään kytenyt jännitteitä presidentin ja siihen osallistuvien ministeriöiden välillä. Ministeriöissä koetaan, ettei niiden asiantuntemus ole täydessä käytössä.

Markus Jokela / HS
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui suurlähettiläille eduskunnassa tiistaina.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui suurlähettiläille eduskunnassa tiistaina.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat