Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Asiantuntijat: Pienet palkat eivät auta, jos ne eivät kannusta työntekoon – ”Sellainen järjestelmä on moraaliton”

Hyvinvointivaltioissa kustannustaso, palkat ja tulonsiirrot muodostavat vyyhdin, jossa kansantalouden kannalta kaikki vaikuttavat kaikkeen.

Kotimaa
 
Anni Reenpää / Lehtikuva
Vanhan teorian mukaan minimipalkka aiheuttaa työttömyyttä, koska työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Työtön saattaa jäädä minimipalkkamääräyksen takia ilman työtä.
Vanhan teorian mukaan minimipalkka aiheuttaa työttömyyttä, koska työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Työtön saattaa jäädä minimipalkkamääräyksen takia ilman työtä. Kuva: Anni Reenpää / Lehtikuva

Hallituksen budjettineuvottelujen alla on käyty vilkasta keskustelua siitä, mihin hintaan ihmisen pitäisi suostua työskentelemään eli kuinka suurta kuukausipalkkaa pitäisi pienimmillään saada.

Helsingin Sanomat kertoi keskiviikkona [HS 24.8.] valtiovarainministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön johtavien virkamiesten ehdotuksesta, jonka mukaan työllisyyden parantamiseksi pitäisi mahdollistaa myös pienipalkkaisia töitä.

Vähimmäispalkan hyödyistä ja haitoista on käyty myös runsasta taloustieteellistä keskustelua. Keskustelussa törmäilevät aikanaan opitut arvot, selitysmallit ja uskomukset ja tutkimustieto.

Vanhan teorian mukaan minimipalkka aiheuttaa työttömyyttä, koska työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Jos työtön ei saa minimipalkkamääräyksen takia työtä, se voi harmittaa sekä työtöntä että sitä työnantajaa, joka voisi ilman rajoituksia olevalla markkinahinnalla työntekijän palkata, ajatellaan.

Näin minimipalkan voi ajatella olevan jo töissä olevien ammattiliittolaisten ”työntekijäkartellin” aikaansaannos, joka estää vapaan kilpailun työn oikeasta hinnoittelusta.

Toisen näkemyksen mukaan asia ei ole kansantaloudessa näin yksinkertainen.

Tuoreiden tutkimusten mukaan minimipalkan korotusten ja työttömyyden kasvun yhteys on pieni tai olematon.

Suomen Pankin neuvonantajat Meri Obstbaum ja Juuso Vanhala julkaisivat kesällä selvityksen paikallisen sopimisen ja työehtojen sopimisen keskittyneisyyden vaikutuksesta palkkoihin ja työttömyyteen.

Eri tutkimuksia vertaamalla (e. Blanchard ym. 2014) tutkijat totesivat, että talousteoria ei tarjoa näihinkään kiistoihin yksiselitteistä vastausta.

Hyvinvointivaltioissa kustannustaso, palkat ja tulonsiirrot muodostavat vyyhdin, jossa kansantalouden kannalta kaikki vaikuttavat kaikkeen.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n pääekonomisti Olli Koski kertoo nykytutkimuksen vahvistavan, että sen enempää minimipalkoilla kuin palkkojen sopimuskoordinaation keskittyneisyydellä ei ole suoraa yhteyttä työttömyyteen tai kansakuntien menestykseen.

”Eri keinoilla saadaan hyviä tuloksia.”

Koski muistuttaa, että markkinamekanismi on sekin aina ”idealisaatio, varsinkin ihmisten välisissä suhteissa”.

”Kun myydään ainutkertaista elinaikaa, paljon muutakin on pelissä.”

Kosken mukaan keskustelu palkoista palautuu lopulta aina siihen, millä tasolla ihmisten tuottavuus ja yhteiskunnan kilpailukyky on.

”Suomessa alimmat sopimuspalkat ovat aika matalia. Jos niitä pitäisi alentaa, kannustinloukut pahenisivat entisestään”, Koski sanoo lisäten, että yleensä työnteko on keskipitkällä aikavälillä yksilölle aina kannattavaa.

”Järjestelmä on moraaliton, jos se ei kannusta ihmisiä menemään töihin. Ihmisiä ei pidä silloin syyllistää”, Koski tiivistää.

”Voi kysyä, pitäisikö Suomessa olla korkeammat palkat vai alhaisemmat kustannukset”, yhteistoiminta-asiamies Harri Hietala pohtii.

Hän viittaa julkiseen keskusteluun kaavoituksen pullonkauloista, asuntopolitiikasta ja rakennusliikkeiden kilpailun tehostamisesta.

”Vuokrat ovat liian korkeita.”

Hietalan mielestä palkkajärjestelmiä pitäisi yleisesti ottaen muuttaa siihen suuntaan, että palkassa otettaisiin enemmän huomioon työsuoritus, sen sijaan että arvotetaan esimerkiksi työvuosia.

”Työkokemus ei tule kaikissa tapauksissa tarpeeksi esille.”

Suomessa keskitetyissä palkkaratkaisuissa pienituloisten palkat ovat viime aikoina tavanneet nousta prosentuaalisesti muita palkansaajia enemmän.

Onko tämä ongelma?

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n pääekonomisti Jussi Mustosen mielestä pienipalkkaisten palkankorotukset palautuvat lopulta aina siihen, mikä on heidän tuottavuutensa ja palkkansa välinen suhde.

”Jonkin tietyn pisteen alittavia palkkoja korotettiin ennen ”senttilinjalla” eli senteillä eikä prosenteilla, mutta tämä käytäntö on koko ajan on koko ajan pienentynyt sopimuksissa”, Mustonen muistuttaa.

”Mutta kyllä työn hinnoittelu yli sen tuottavuuden aina vaikeuttaa työllistymistä”, Mustonen sanoo. Hän viittaa esimerkiksi siihen, että Helsingistä ei löydy ruokapaikkoja sunnuntaisin, koska työn hinta on kaksinkertainen.

Mustonen allekirjoittaa Hietalan väitteen siitä, että pääkaupunkiseudulla yksi pullonkaula on kaavoitus.

”Asuntojen rakentaminen markkinamekanismin kautta hoitaisi asian itsestään”, Mustonen sanoo.

”Tukipolitiikka johtaa ojasta allikkoon. Pitäisi voimakkaasti edistää asuntotuotannon tarjontaa ja vähentää ylenpalttisesti rakentamisen kustannuksia nostavaa sääntelyä.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat