Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Murhayrityksetkään eivät takaa turvapaikkaa, kertovat salaiset päätökset – kokeile, oletko samoilla linjoilla Maahanmuuttoviraston kanssa

HS kävi läpi 15 turvapaikkapäätöstä ja selvitti, miten Suomen turvapaikkalinja muuttui.

Kotimaa
 
Johannes Wiehn
Yasir haki Suomesta turvapaikkaa, kun hänet oli yritetty ampua kahdesti.
Yasir haki Suomesta turvapaikkaa, kun hänet oli yritetty ampua kahdesti. Kuva: Johannes Wiehn

Näin Suomen linja kiristyi

 Ulkomaalaislaki muuttui toukokuussa. Laista poistui mahdollisuus myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella.

 Humanitaarisen suojelun perusteella saattoi saada oleskeluluvan, jos turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät täyttyneet, mutta kotimaahan ei ole voinut palata, koska turvallisuustilanne on huono tai siellä on tapahtunut ympäristökatastrofi. Nyt nämä syyt eivät riitä.

 Lakimuutoksen jälkeen turvapaikanhakija voi saada joko turvapaikan tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella.

 Myös toissijaista suojelua on vaikeampi saada kuin ennen. Tämä johtuu siitä, että Maahanmuuttoviraston mukaan Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuustilanne on parantunut. Viraston laatiman maakatsauksen mukaan näihin maihin voi palata ilman, että ”siellä esiintyvät aseelliset selkkaukset sinänsä aiheuttavat vaaraa henkilölle, hänen pelkän läsnäolonsa takia”.

 Kuukausittaiset tilastot osoittavat kuitenkin, että päätösten linja on tiukentunut jo ennen toukokuuta, etenkin irakilaisten, mutta myös somalialaisten kohdalla.

Vuosi sitten elokuussa Yasirin oveen ilmestyi yöllä lappu: ”Verta pyydetty”. Sitä ennen hänet oli yritetty ampua kaksi kertaa, uhkauksia oli esitetty useita.

Viimeisen uhkauksen jälkeen Yasir pakeni Bagdadista ja lähti lähes kuukauden mittaiselle matkalle Suomeen. Hän pelkää, että uhkaajat tappaisivat hänet, jos hän joutuisi palaamaan.

Tästä asiasta Yasir ja Maahanmuuttovirasto ovat samaa mieltä. Yasiria on vainottu Irakissa ja häntä todennäköisesti jahdattaisiin jatkossakin, jos hän palaisi Bagdadiin. Hänen kertomuksensa on yksityiskohtainen ja johdonmukainen ja hän pystyy esittämään lääkärintodistukset vammoista, joita hän ja autonkuljettaja saivat ampumisessa. Ensimmäisestä ampumisesta on myös poliisin pöytäkirja, toisesta rikosilmoitus.

Yasir ja Maahanmuuttovirasto ovat eri mieltä vain yhdestä asiasta: olisiko Yasir henkilökohtaisesti vaarassa myös muualla Irakissa. Yasirin mielestä kyllä, Maahanmuuttoviraston mukaan ei.

Yasirin turvapaikasta päätettiin heinäkuussa. Yasir on yksi 15 turvapaikanhakijasta, joiden turvapaikkapäätökset HS kävi läpi tätä juttua varten.

Jos Yasiria koskeva päätös olisi tehty alkuvuodesta, hän olisi todennäköisesti saanut jäädä Suomeen. Vielä tammikuussa 80 prosenttia irakilaisille annetuista päätöksistä oli myönteisiä. Heinäkuussa myönteisiä oli enää 15 prosenttia.

Suomen linja on siis muuttunut rajusti puolen vuoden aikana. Muutos on koskenut selkeimmin irakilaisia ja somalialaisia. Tosin somalialaisia koskevia päätöksiä on tehty selvästi vähemmän, useimpina kuukausina alle sata ja välillä vain muutama kuukaudessa. Irakilaisten osalta päätöksiä tehdään nyt yli tuhannen kappaleen kuukausivauhtia.

Pienistä lukumääristä ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Muutos on silti selvä myös somalialaisten osalta. Tammi–helmikuussa yli 90 prosenttia somalialaisia koskevista päätöksistä oli myönteisiä, heinäkuussa yli 90 prosenttia oli kielteisiä.

Vielä viime talvena Suomi oli Ruotsia lempeämpi turvapaikan myöntäjä. Nyt tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi. Esimerkiksi irakilaisen on huomattavasti vaikeampi saada suojelua Suomesta kuin Ruotsista.

Muutos näkyy konkreettisesti kolmen irakilaisveljeksen kohdalla. Veljekset Samir, Waled ja Ahmed pakenivat Isisin valtaamasta Mosulin kaupungista, kun Isis yritti värvätä heitä joukkoihinsa. Suomeen he tulivat syksyllä 2015. Heistä kaksi sai oleskeluluvan, mutta kolmas ei.

Veljesten tarina, taustat ja syyt pakoon ovat samat. Heidän taustassaan on ainoastaan yksi ero: Samir kidnapattiin kotoaan vuonna 2008, koska veljesten isä oli toimittajaliiton johtaja ja häntä painostettiin lopettamaan työnsä. Perhe myi autonsa, jotta sai maksettua lunnaat ja Samir vapautettiin. Isä pakeni sieppaajia ja kuoli seuraavana vuonna sydänkohtaukseen.

Samir on veljeksistä ainoa, joka Maahanmuuttoviraston mukaan täyttää turvapaikan edellytykset. Hän on myös heistä ainoa, joka ei saanut oleskelulupaa.

Maahanmuuttovirasto teki päätökset Waledin ja Ahmedin hakemuksista tammikuussa. Päätösten mukaan veljeksillä ei ole perusteita pelätä henkilökohtaista vainoa, joten heille ei myönnetty turvapaikkaa. Heille myönnettiin kuitenkin oleskeluluvat toissijaisen suojelun perusteella, sillä he voisivat joutua Irakissa vakavaan vaaraan eikä heillä ole mahdollisuutta paeta muualle Irakiin.

Samir sai päätöksensä kaksi viikkoa sitten, uuden maalinjauksen jälkeen. Päätöksen mukaan Samir on joutunut vainon kohteeksi, kun hänet siepattiin. Se ei kuitenkaan enää aiheuta uhkaa Samirille. Isiskään ei ole vielä vainonnut Samiria, mutta se on selvästi kiinnostunut hänestä. Siksi Samir olisi tulevaisuudessakin vaarassa joutua vainon kohteeksi, jos palaisi Mosuliin.

Päätöksen mukaan Samir täyttäisi turvapaikan edellytykset. Oleskelulupaa hänelle ei kuitenkaan myönnetty, sillä päätöksen mukaan hän voisi muuttaa johonkin Bagdadin sunnivaltaisista kaupunginosista.

Pakolaisneuvonta ry:n johtava lakimies Marjaana Laine pitää Suomen linjanmuutosta huolestuttavana. Pakolaisneuvonta on järjestö, joka antaa oikeusapua turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille.

”Muutos on ollut raju. Voi sanoa, että päätösten taso on romahtanut tänä vuonna”, Laine sanoo.

”Aiempina vuosina päätökset olivat hyvin perusteltuja. Nyt näemme työssämme jatkuvasti päätöksiä, jotka ovat selvästi vääriä. Niissä turvapaikan edellytykset täyttyvät, mutta päätös on silti kielteinen eli suojelun tarve on jäänyt tunnistamatta.”

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo on eri mieltä.

”En allekirjoita tätä. Pyrimme tietenkin tekemään työmme niin hyvin kuin mahdollista. Olemme olleet haasteellisessa tilanteessa, kun päätöstahtia on kiristetty ja olemme rekrytoineet paljon uusia työntekijöitä. Valtaosa päätöksistä tehdään kuitenkin esittelystä eli työntekijä esittelee asian esimerkiksi tiiminvetäjälle. Mukana päätöksenteossa on siis myös kokeneempi työntekijä”, Repo sanoo.

Mihin äkillinen linjanmuutos sitten perustuu? Onko Irak muuttunut turvalliseksi vai onko kyse Suomen poliittisesta linjanvedosta?

Suomen linja kiristyi vähitellen koko kevään ajan, mutta suuri muutos tapahtui toukokuussa, kun ulkomaalaislaki kiristyi ja Maahanmuuttovirasto teki uuden maalinjauksen, jonka mukaan Irakin turvallisuustilanne on parantunut.

Helsingin Sanomien haastattelemat Irak-asiantuntijat kyseenalaistivat tämän haastattelussa kaksi viikkoa sitten. Lähi-itään erikoistunut tutkija Ranj Alaaldin lontoolaisesta yliopistosta (London School of Economics and Political Science) toteaa haastattelussa, että ”millään mittarilla ei voi sanoa, että Irakin turvallisuustilanne on parantunut”.

YK:n kuukausittaisen raportin mukaan Irakissa kuoli heinäkuussa 759 ja loukkaantui 1 207 ihmistä terrorismin, väkivallan ja taistelujen seurauksena. Eniten tilastoituja uhreja oli Bagdadissa, jossa oli heinäkuussa 1 400 siviiliuhria. Myös Maahanmuuttoviraston maalinjaus kertoo, että Bagdadissa on löydetty tunnistamattomia ruumiita kaduilta päivittäin. Toisaalta linjaus korostaa, että kaupungissa pyritään elämään niin normaalia elämää kuin mahdollista.

Irakin turvallisuustilanne vaihtelee alueittain. Etelä-Irakissa on rauhallisempaa kuin Irakin keskiosissa, mutta toisaalta rikollisuus on kasvanut alueella ja myös Isis on kiihdyttänyt toimintaansa siellä.

Sekä sunni- että shiiamuslimit ovat joutuneet Irakissa väkivallan uhreiksi, useimmiten seuduilla, joissa he ovat kuuluneet vähemmistöön.

Tätä juttua varten kerätyissä turvapaikkatapauksissa oli suuria eroja. Joukossa on hakijoita, joiden tarinaa Maahanmuuttovirasto ei usko, koska se on ristiriitainen, siitä puuttuvat yksityiskohdat tai sen tueksi ei ole todisteita.

Hakijoissa on niitä, jotka ovat lähteneet pakoon ensimmäisen uhkauksen jälkeen. Toiset taas, kuten Yasir, vasta kun on joutunut kahden murhayrityksen ja useiden uhkausten kohteeksi.

HS tapasi myös turvapaikanhakijoita, jotka ovat saaneet myönteisen päätöksen tämän kesän aikana. Yhtä lukuunottamatta he kuitenkin toivoivat, ettei heidän hakemuksensa yksityiskohtia julkaistaisi. Syynä oli joko pelko perheen turvallisuudesta tai se, että päätöksessä paljastuu intiimejä asioita esimerkiksi seksuaalisen väkivallan uhriksi joutumisesta tai seksuaalivähemmistöön kuulumisesta.

Yasirin vaikeudet alkoivat, kun hän kieltäytyi lahjonnasta. Hän oli töissä insinöörinä Irakin vesiministeriössä, jossa hän sai vastuulleen ison pumppaamoprojektin. Pian projektin käynnistyttyä hänelle tarjottiin rahaa, jos hän ottaisi projektiin tietyn urakoitsijan. Yasir kieltäytyi, ja tarjoaja uhkasi häntä kuolemalla.

Jonkin ajan kuluttua hänen autoaan kohti ammuttiin useita laukauksia. Niistä kolme osui autonkuljettajaan ja yksi luoti viilsi Yasiria käsivarteen.

Samana iltana uhkaaja soitti ja toivotti pikaista paranemista. Myöhemmin Yasiria uhattiin uudelleen, hän otti vapaata töistä ja muutti eikä antanut uutta osoitetta kenellekään. Uhkaajia oli kaksi, ja ainakin toinen heistä kuului yhteen shiiojen aseellisista ryhmistä, militiaan.

Yasir teki tapahtumista rikosilmoituksen ja tammikuussa 2015 käräjäoikeus otti yhteyttä toiseen uhkaajaan. Kaksi viikkoa sen jälkeen Yasiria kohti ammuttiin autosta, jossa oli tummat lasit, mutta ei rekisterikilpiä. Yasirin mukaan kyseessä oli militian auto.

Yasir piileskeli ystävien ja sukulaisten luona. Eräänä aamuna oveen oli silti ilmestynyt lappu, jossa vaadittiin verta.

Murhayritys tai väkivallan uhriksi joutuminen ei vielä takaa turvapaikkaa, sillä ratkaisevaa ei ole mennyt väkivalta vaan tulevaisuus. Ulkomaalaislain ja kansainvälisten säädösten mukaan turvapaikka pitää myöntää, jos henkilöllä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi esimerkiksi alkuperänsä, uskontonsa tai poliittisen mielipiteensä vuoksi.

Yasirilla on perusteltu syy pelkoon, myös Maahanmuuttoviraston mielestä. Turvapaikkaa tai toissijaista suojelua hänelle ei kuitenkaan myönnetty, sillä Maahanmuuttovirasto korostaa nyt päätöksissä niin sanotun sisäisen paon mahdollisuutta.

Käytännössä hakijaa siis kehotetaan muuttamaan esimerkiksi Etelä-Irakiin. Isisin valtaamilta alueilta paenneita sunneja kehotetaan usein muuttamaan Bagdadin sunnikaupunginosiin.

Yasirin turvapaikkapäätöksessä todetaan, että shiiamilitia ei uhkaa häntä, vaikka uhkailijat voivatkin kuulua mitiliaan. Siksi hän ei päätöksen mukaan olisi vaarassa muualla Etelä-Irakissa, vaikka shiiamilitioilla on siellä suuri valta.

Turvapaikka on ennenkin voitu evätä sisäisen paon mahdollisuuden takia, mutta aiemmin sitä ei käytetty perusteena yhtä usein kuin nyt. Sisäisen paon mahdollisuus pitäisi tutkia jokaisen hakijan kohdalla yksilöllisesti, mutta Laineen mukaan näin ei nyt tapahdu.

”Pitäisi selvittää, onko hakijalla pääsy ja mahdollisuus asettua asumaan turvalliseksi katsotulle alueelle. Tätä yksilöllistä arviointia ei nykyisin tehdä. Päätöksissä sanotaan vain, että Bagdadissa on sunnikaupunginosia, muuta sinne. YK:n pakolaisjärjestön kanta on, että sisäistä pakoa ei tule soveltaa Irakissa juuri koskaan.”

Esko Repo Maahanmuuttovirastosta sanoo, että kielteisten päätösten suuri määrä kertoo myös hakemusten heikosta tasosta.

”Kyllähän päätökset osoittavat, että hakemuksia on tehty myös lievillä perusteilla.”

”Viime vuoden lopussa yli 3 000 hakijaa perui hakemuksensa, irakilaisia heistä suurin osa. Jos lähtee pakoon ja sitten voikin palata, voi kysyä, miten vahvat perusteet tuloon on ollut.”

Pakolaisneuvonnan Laine taas epäilee, että kielteisten päätösten määrässä on kyse poliittisesta linjasta.

”On selkeämpää kuin koskaan, että maalinjausten ja sitä kautta myös päätösten taustalla on poliittinen ohjaus. Maatieto ei ole muuttunut ja ihmisillä on yhtä vakavia turvapaikkaperusteita kuin aiemmin.”

”Tilanne on sillä tavalla vakava, että näissä päätöksissä on kyse perustavaa laatua olevista ihmisoikeuksista. Nämä asiat eivät saa koskaan olla poliittisia tai mielipidekysymyksiä vaan ne ovat ihmisoikeuskysymyksiä.”

Revon mukaan Maahanmuuttovirasto tekee päätöksensä itsenäisesti eikä kielteisten päätösten määrälle ole asetettu tavoitetta.

”Mutta toki nyt viime syksyn jälkeen on keskustelua viraston, ministeriön ja poliittisen johdon välillä tiivistetty. Ja tietysti tiedossamme on hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma, ja osaltamme, toimivaltamme ja harkintamme puitteissa toteutamme sitä.”

Monet tätä juttua varten haastatellut turvapaikanhakijat katsovat asiaa käytännöllisemmältä kannalta.

”Kyllä minä ymmärrän, ettei Suomi voi antaa kaikille turvapaikkaa. Tänne on tullut kaikenlaisia ihmisiä, on tullut pahoja, jotka ovat osallistuneet väkivaltaisuuksiin ja on tullut hyviä ihmisiä. Suomi voisi ottaa hyviä, niitä, jotka ovat täälläkin olleet aktiivisia, tehneet vapaaehtoistyötä ja opiskelleet kieltä”, Yasir sanoo.

”Minä etsin täältä oikeutta ja rauhaa. Aion käyttää kaikki lailliset keinot, jotta saisin jäädä Suomeen.”

Useimmista kielteisistä turvapaikkapäätöksistä valitetaan hallinto-oikeuteen, joistain myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikeuslaitos siis lopulta ratkaisee, onko nykyinen linja pitävä.

Tänä vuonna Helsingin hallinto-oikeus on ratkaissut noin 1 700 turvapaikkapäätöksistä tehtyä valitusta. Niistä hallinto-oikeus kumosi 25 prosenttia. Tällöin asia palaa uudelleen Maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi. Maahanmuuttoviraston mukaan kyse on useimmiten siitä, että tapauksesta oli tullut uutta tietoa.

Uusiin, tiukemman turvapaikkakäytännön aikana tehtyihin päätöksiin hallinto-oikeus ei ole vielä ehtinyt ottaa kantaa muutamaa yksittäistapausta lukuunottamatta. Näitä päätöksiä odottavat niin Laine kuin Repokin.

”Eiväthän nämä koskaan ole olleet helppoja päätöksiä. Lopullisesti päätösten pitävyys arvioidaan sitten oikeudessa”, Repo sanoo.

Juttua varten käytiin läpi 15 turvapaikkapäätöstä. Yhtä tapausta lukuunottamatta HS:llä oli käytössään myös Maahanmuuttoviraston puhuttelupöytäkirjat, joihin turvapaikkapäätökset suurelta osalta perustuvat. Mosulilaisveljesten tapausta lukuunottamatta päätökset ovat tuoreita, tämä kesän aikana tehtyjä.

Juhani Niiranen / HS
Omar, Abdullah ja Mustafa saivat kaikki kielteiset päätökset turvapaikkahakemuksiinsa.
Omar, Abdullah ja Mustafa saivat kaikki kielteiset päätökset turvapaikkahakemuksiinsa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat