Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Asenteet kohentuvat, mutta edelleen joka toinen lapsi kokee kotona väkivaltaa – ”väsymystä, uupumusta, keinottomuutta”

Suomalaisten asenteet kasvatuksellista väkivaltaa kohtaan ovat tiukentuneet, mutta tutkimusten mukaan monet vanhemmat turvautuvat siihen silti toisinaan arjessa.

Kotimaa
 
Sari Gustafsson / LEHTIKUVA
Tutkimuksen mukaan eniten kuritetaan 3–6-vuotiaita lapsia, mutta myös pienemmät lapset kokevat kasvatuksellista väkivaltaa.
Tutkimuksen mukaan eniten kuritetaan 3–6-vuotiaita lapsia, mutta myös pienemmät lapset kokevat kasvatuksellista väkivaltaa. Kuva: Sari Gustafsson / LEHTIKUVA
Fakta

Vinkkejä vanhemmille

 Kuuntele, mitä kiljuva ja maahan heittäytyvä lapsi haluaa viestittää. Suhtaudu hänen tunteeseensa empaattisesti, juttele ja kannattele lasta tilanteen yli.

 Sanoita lapsen tunne. Sano esimerkiksi, että sinua kiukuttaa, kun et saa tikkaria, mutta nyt sitä ei voida ostaa.

 Harjoittele keinoja, joilla voit rauhoittaa itseäsi. Rauhoittumalla rauhoitat myös lasta.

 Pyydä anteeksi, jos tunteet ovat lyöneet yli. Myös aikuisella saa olla tunteita, mutta käyttäytymisestä pitää ottaa vastuu.

 Aseta lapselle rajoja rakentavasti ja selvästi. Muistuta lasta sovitusta, sillä lapsen muistikapasiteetti on aika lyhyt.

 Huolehdi omasta jaksamisestasi ja jaa vastuuta.

Suomalaisten asenteet kasvatuksellista väkivaltaa kohtaan ovat tiukentuneet, mutta tutkimusten mukaan monet vanhemmat turvautuvat siihen silti toisinaan arjessa.

Samalla kun fyysinen väkivalta on vähentynyt, tukistamista ja luunappeja on korvattu huutamisen, uhkailun, haukkumisen ja laiminlyönnin keinoilla, arvioi Ensi- ja turvakotien liiton projektipäällikkö Satu Keisala.

”Kasvatuksellisen väkivallan taustalla on ihan tavallisia, arkisia asioita, kuten vanhemman väsymystä, uupumusta ja keinottomuutta. On kyse aikuisen kyvyttömyydestä säädellä omaa tunnetta ja toimintaansa, jos kontrolli niin sanotusti pettää.”

Neljä vuotta sitten julkaistun Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan lähes joka toiseen alle 13-vuotiaista lapsista on kohdistettu kotona kuritusväkivaltaa. Sitä ovat esimerkiksi tukkapöllyt, luunapit, ravistelu, töniminen tai läimäiseminen.

Tutkimuksen mukaan eniten kuritetaan 3–6-vuotiaita lapsia, mutta myös pienemmät lapset kokevat kasvatuksellista väkivaltaa.

Suomi kielsi kuritusväkivallan lailla toisena maana maailmassa vuonna 1984. Asiantuntijoiden mukaan sen jälkeen ei ole kuitenkaan tehty aktiivista työtä sen eteen, että vanhemmille tarjottaisiin uusia, lapsen kehitystä tukevia kasvatusmalleja.

Lapsi- ja perhejärjestöt haluavatkin saada vanhemmat pohtimaan kannustavia kasvatuskeinoja juuri aloittamallaan kasvatuspuntari-kampanjalla.

Asiantuntijoiden mukaan vanhemmat eivät tunnista etenkään henkisen väkivallan muotoja lapselle haitallisiksi. Missä raja sitten menee, sillä todennäköisesti jokainen vanhempi jossain tilanteessa huutaa tai uhkailee jollain?

”Kasvatustehtävästä pitää suoriutua ilman fyysisen väkivallan käyttöä tai sillä uhkailua. Myös siinä on selkeä raja, ettei lasta saisi uhata hylkäämisellä esimerkiksi parvekkeelle tai tien poskeen”, Keisala sanoo.

Hänen mukaansa kyse on myös siitä, mikä on perusvire suhteessa lapseen: onko siinä lämpöä, hellyyttä ja jakamista, ja osaako aikuinen pyytää ylilyöntejä anteeksi ja korjata tekemisiään.

Kannustavammassa kasvatustavassa vanhempien pitäisi kohdistaa huomio lapsen ja aikuisen väliseen vuorovaikutukseen ja miettiä, miten pieni lapsi mahtaa ristiriitatilanteet kokea.

”Pienen lapsen tunteiden vastaanottaminen on hirveän vaikeaa. Se on kuitenkin taito, mitä voi opetella”, sanoo Väestöliiton psykologi, psykoterapeutti Suvi Laru.

Lasten kasvatustavat ovat muuttuneet sotavuosien niukkuuden ja kurin ajoista, mutta Keisalan mukaan ei ole tutkimusta, joka kuvailisi, millaista kotikasvatus on nykyään.

Muutos on ollut hänen mukaansa 2000-luvulla myönteistä, mutta toisaalta kasvatuksessa näkyy polarisaatio: on hyvin pärjääviä perheitä, jotka osaavat pyytää, saada ja tarvittaessa antaa apua, ja niitä, joilla ei ole tukiverkostoa.

Väsymys ja stressi altistavat aikuisten ylilyönneille ja välinpitämättömyydelle kasvatustilanteissa, Suvi Laru sanoo. Työn ja perheen yhteensovittaminen aiheuttavat hänen mukaansa nykyään vanhemmille valtavasti paineita. Kuitenkin työlle, vanhemmuudelle ja parisuhteelle pitäisi kaikille olla tilaa.

”Prioriteettina pitäisi olla asenne saada nämä elämän osa-alueet tasapainoon, että jaksaa. Ihminen ei ole pelkästään vanhempi tai vain työnantajan käytettävissä. Työnantajan kanssa voi neuvotella, milloin työn ja perheen yhdistämistä helpottavat joustot, kuten esimerkiksi etätyö, ovat mahdollisia.”

HS kysyi

1. Mikä perheessänne auttaa, jos aikuisilla meinaa mennä pikkulapsiarjessa hermo?

2. Eroavatko nykyiset lastenkasvatustavat mielestäsi siitä, miten omaa sukupolveasi on kasvatettu?

Emilia Kangasluoma / HS
Tuukka Tuunanen ja Tiitus Tuunanen, 2 vuotta 1. On luonnollista, että hermo voi mennä joskus jossain tilanteissa, eikä siitä pitäisi potea kamalaa syyllisyyttä. Vanhempien täytyy laittaa kuitenkin omat intressinsä syrjään. Arki on helpompaa, jos vanhemmat ovat pyrkineet sopimaan yhteisiä pelisääntöjä. 2. Mahdotonta sanoa, kun on nyt toisella puolen aitaa. En hyväksy minkäänlaista fyysistä kurittamista, toivon, että se on poistunut. Lapsen hyvinvointi on ensimmäinen periaate, ja se, että häntä pyritään kohtelemaan yksilönä. Nykyään on esimerkiksi erilaisia koulukuntia lapsen nukkumisen suhteen. Voi kokeilla, onko mielekkäämpää, että lapsi oppii nukkumaan yksin illasta aamuun vai että koko perhe käpertyy nukkumaan nelistään.
Tuukka Tuunanen ja Tiitus Tuunanen, 2 vuotta 1. On luonnollista, että hermo voi mennä joskus jossain tilanteissa, eikä siitä pitäisi potea kamalaa syyllisyyttä. Vanhempien täytyy laittaa kuitenkin omat intressinsä syrjään. Arki on helpompaa, jos vanhemmat ovat pyrkineet sopimaan yhteisiä pelisääntöjä. 2. Mahdotonta sanoa, kun on nyt toisella puolen aitaa. En hyväksy minkäänlaista fyysistä kurittamista, toivon, että se on poistunut. Lapsen hyvinvointi on ensimmäinen periaate, ja se, että häntä pyritään kohtelemaan yksilönä. Nykyään on esimerkiksi erilaisia koulukuntia lapsen nukkumisen suhteen. Voi kokeilla, onko mielekkäämpää, että lapsi oppii nukkumaan yksin illasta aamuun vai että koko perhe käpertyy nukkumaan nelistään.
Emilia Kangasluoma / HS
Linda Eriksson ja Hilda, 6 kuukautta 1. Pitää muistaa, että kyse on lapsen lapsuudesta, jonka hän muistaa koko ikänsä. Kahden lapsen kanssa kannattaa välttää minuuttiaikatauluja. Kiukkutilanteissa kannattaa pysähtyä siihen hetkeen lapsen ehdoilla eikä lähteä itse kiukuttelemaan. Tilanteesta voi keskustella, kun lapsi on rauhallinen. 2. En usko, kaikki ovat varmaan kasvattaneet niin kuin ovat parhaaksi nähneet. Ennen vanhemmat jäivät ehkä enemmän yksin haasteiden kanssa. Nyt tarjolla on paljon tukea ja ihmisiä lähellä myös netin kautta.
Linda Eriksson ja Hilda, 6 kuukautta 1. Pitää muistaa, että kyse on lapsen lapsuudesta, jonka hän muistaa koko ikänsä. Kahden lapsen kanssa kannattaa välttää minuuttiaikatauluja. Kiukkutilanteissa kannattaa pysähtyä siihen hetkeen lapsen ehdoilla eikä lähteä itse kiukuttelemaan. Tilanteesta voi keskustella, kun lapsi on rauhallinen. 2. En usko, kaikki ovat varmaan kasvattaneet niin kuin ovat parhaaksi nähneet. Ennen vanhemmat jäivät ehkä enemmän yksin haasteiden kanssa. Nyt tarjolla on paljon tukea ja ihmisiä lähellä myös netin kautta.
Emilia Kangasluoma / HS
Timo Turpeinen ja Alvar Perä, 8 kuukautta 1. Työnjako: jos toisella meinaa mennä käpy, vaihdetaan vuoroa lennosta. Pyritään siihen, että molemmilla vanhemmilla olisi omaa aikaa ja omia juttuja. 2. Joo, muistan, että omassa lapsuudessani oli fyysistä kuritusta, vaikka aika vähän. Nyt vanhempia kannustetaan neuvottelevampaan ja lapsilähtöisempään kasvatukseen.
Timo Turpeinen ja Alvar Perä, 8 kuukautta 1. Työnjako: jos toisella meinaa mennä käpy, vaihdetaan vuoroa lennosta. Pyritään siihen, että molemmilla vanhemmilla olisi omaa aikaa ja omia juttuja. 2. Joo, muistan, että omassa lapsuudessani oli fyysistä kuritusta, vaikka aika vähän. Nyt vanhempia kannustetaan neuvottelevampaan ja lapsilähtöisempään kasvatukseen.
Laura Koivisto ja Aarni Koivisto, lähes 2 vuotta 1. Esimerkiksi kiukkutilanteissa pitää hengähtää muutaman kerran ja tajuta, ettei se ole niin vakavaa. Auttaa, kun saa vähän omaa aikaa mennä lenkille, ulkoilemaan ja luonnon rauhaan. 2. Kyllä varmaan. Minullekin on annettu joskus tukkapöllyä, mutta nyt se ei ole sallittua. Nykyään mennään entistä enemmän lapsen ehdoilla, mikä on tietyissä rajoissa hyvä. Lapsi on lapsi ja aikuinen on aikuinen, joka antaa perusturvan, rajat ja rakkautta. Kukaan ei ole täydellinen, vaan lapsen kasvatus on opettelua.
Laura Koivisto ja Aarni Koivisto, lähes 2 vuotta 1. Esimerkiksi kiukkutilanteissa pitää hengähtää muutaman kerran ja tajuta, ettei se ole niin vakavaa. Auttaa, kun saa vähän omaa aikaa mennä lenkille, ulkoilemaan ja luonnon rauhaan. 2. Kyllä varmaan. Minullekin on annettu joskus tukkapöllyä, mutta nyt se ei ole sallittua. Nykyään mennään entistä enemmän lapsen ehdoilla, mikä on tietyissä rajoissa hyvä. Lapsi on lapsi ja aikuinen on aikuinen, joka antaa perusturvan, rajat ja rakkautta. Kukaan ei ole täydellinen, vaan lapsen kasvatus on opettelua.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat