Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkijat harmittelevat perustulokokeilun rajaamista vain työttömiin: ”Tämä ei ole kaikkein optimaalisin koeasetelma”

Kiitosta tulee siitä, että hallitus uskaltaa kuitenkin kokeilla: ”Käsittämättömän kovaa maabrändäystä.”

Kotimaa
 
Anni Reenpää / Lehtikuva
Vuosina 2017 ja 2018 tehtävään kokeiluun otettaisiin mukaan vain Kelan työttömyysturvaetuuksia saavat 25–58-vuotiaat.
Vuosina 2017 ja 2018 tehtävään kokeiluun otettaisiin mukaan vain Kelan työttömyysturvaetuuksia saavat 25–58-vuotiaat. Kuva: Anni Reenpää / Lehtikuva

Hallituksen suunnitelma perustulokokeilusta ei ole yksityiskohdiltaan paras mahdollinen, arvioivat HS:n haastattelemat asiantuntijat.

Malli on saanut jo kovaa röykytystä oppositiopuolueista. Muun muassa vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö toteaa Twitterissä, että malli on ”pahasti vesitetty”. Sdp:n Timo Harakan mukaan kyseessä on ”pelleily” ja ”nollatutkimus”.

Tutkijatkin kritisoivat etenkin sitä, että vuosina 2017 ja 2018 tehtävään kokeiluun otettaisiin mukaan vain Kelan työttömyysturvaetuuksia saavat 25–58-vuotiaat. Kokeilussa ei selviä esimerkiksi se, miten työssäkäyvät ihmiset, nuorimmat ikäryhmät tai opiskelijat reagoisivat perustuloon.

Perustulo tarkoittaa jokaiselle kansalaiselle maksettavaa perussosiaaliturvaa, jonka saisi kuukausittain ilman ehtoja, tarveharkintaa tai työvelvoitetta. Perustulo korvaisi nykyisen pirstaleisen sosiaaliturvajärjestelmän, jossa esimerkiksi satunnaista työntekoa ja sosiaaliturvaa on vaikea yhdistää.

”Tämä ei ole kaikkein paras tai optimaalisin koeasetelma, mutta tällä päästään hyvin alkuun”, sanoo ajatushautomo Tänkin toimitusjohtaja Markus Kanerva. Tänk on tehnyt selvityksiä perustulosta.

Hallituksen perustulokokeilu menee lakiesityksenä eduskuntaan tänä syksynä. Etukäteen on pohdittu, antaako perustuslaki myöten poimia kansalaisista ryhmän, joka saa koeaikana erilaista sosiaaliturvaa kuin muut samassa asemassa olevat.

”Tällä saadaan myös vastaus siihen, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta näkee satunnaistetut kenttäkokeet”, Kanerva sanoo.

Perustuloa on kokeiltu Yhdysvalloissa 1970-luvulla, ja nyt Hollanti ja Kanada suunnittelevat omia kokeilujaan.

”Vastaavaa kokeilua ei ole muualla ollut. Koeasetelmaa ei ole pystytty kopioimaan muualta”, Kanerva sanoo. Hän pitää kokeilua uraauurtavana puutteistaan huolimatta.

”Suomessa ei ole ymmärretty, kuinka edistyksellisiä tässä maailman silmissä ollaan. Tämä on käsittämättömän kovaa maabrändäystä”, Kanerva sanoo.

Hallitus kertoi torstaina, että Kelan työttömyysturvaetuuksia saavista on tarkoitus poimia satunnaisotannalla 2 000 hengen ryhmä.

Markus Kanervan mukaan noin 10 000 hengen ryhmä olisi järkevämpi otos, mutta tässä on törmätty taloudellisiin rajoituksiin. Mitä suurempi otos olisi, sitä kalliimmaksi kokeilu tulisi.

Kahden vuoden koeaika on Kanervan mukaan riittävän pitkä. ”Jos kokeilu olisi pitempi, sen sykli olisi hieman liian pitkä politiikan tekoon. Kaksi vuotta on realismia.”

Kokeiluun valitut saavat kuukaudessa 560 euroa verottomana käteen. Tällä lasketaan olevan riittävä kannustinvaikutus ottaa vastaan tilapäistöitä tai osa-aikaisuuksia.

Kannustinloukkuja tutkinut Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen sanoo, että kokeilu ei ole taloudellisilta reunaehdoiltaan realistinen, vaan on lähinnä akateeminen kokeilu.

”Tässä ehdotetaan perustuloa, jossa verotus säilyy ennallaan. Tässä kaikki voittavat aika reippaasti”, Kärkkäinen sanoo. Hänen mukaansa valittu malli johtaisi koko väestön tasolla yli 10 miljardin euron alijäämään valtion taloudessa.

Kärkkäisen mukaan kokeilussa voidaan kuitenkin tutkia, miten kannustinten parantuminen vaikuttaa ihmisten työhaluihin ja käyttäytymiseen.

”Vaikka kokeilussa havaittaisiin, että tämä malli on hyvä, se ei silti ole käyttökelpoinen malli 10 miljardin euron alijäämän takia”, Kärkkäinen sanoo. ”On hieman yllättävää, jos tästä ei tule hyviä tuloksia.”

Kärkkäisen mukaan kokeilun suurin mahdollisuus on se, että nyt saadaan reunaviivat satunnaiskokeiluihin.

”Tapahtui tälle kokeilulle mitä tahansa, tämä voi avata tien sille, että jatkossakin talouspolitiikkaa voisi arvioida etukäteen tieteellisesti pätevillä kokeiluilla”, Kärkkäinen sanoo.

Perustulon tutkimusryhmän johtaja Olli Kangas Kelasta kirjoittaa Kelan tutkimusblogissa, että kokeilun rajaukset johtuvat perustuslaillisista ja muista lainsäädännöllisistä näkökulmista, kokeilubudjetin koosta ja tiukasta aikataulusta.

”Kaikkien näiden syiden vuoksi mutkia suoristettiin, jotta kokeilu voisi alkaa suunnitelman mukaisesti 1.1.2017”, Kangas kirjoittaa.

Kankaan johtama tutkimusryhmä esitti alun perin muun muassa kokeilun jakamista valtakunnalliseksi ja paikalliseksi kokeiluksi. Koeryhmä oli tarkoitus poimia kaikista pienituloisista kotitalouksista eli työttömien lisäksi myös työllisistä, itsensä työllistäjistä, mikroyrittäjistä sekä pätkä- ja silpputyöläisistä.

”Nyt lausunnoille lähtenyt malli on paljon vaatimattomampi”, Kangas toteaa blogissa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat