Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pala Suomen lähihistoriaa lakkaa lopullisesti: yli 40 000 yhdistystä saattaa kadota

Kuolevien yhdistysten jäsenet haluavat muistella vaihtelevasti sitä, mitä aika aatteellisessa toiminnassa heille merkitsi. HS kerää muistoja lukijoilta.

Kotimaa
 
Hannu Lindroos / HS
Yhdistys 9:n aktiiveja 1969. Kati Peltola on toinen oikealta. Vieressä on toimittaja Heikki Karkkolainen.
Yhdistys 9:n aktiiveja 1969. Kati Peltola on toinen oikealta. Vieressä on toimittaja Heikki Karkkolainen. Kuva: Hannu Lindroos / HS

”Nyt lähinnä hymyilen sitä naiivia suhtautumista Neuvostoliittoon. Me olimme kirjoittamaton lehti emmekä nähneet, miten taitavasti meihin vaikutettiin.”

Näin kiteyttää muistonsa nykyinen Suomen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen, 65, joka kuului nuorten taistolaisten yhdistykseen 1970-luvun puolivälissä. Himanen oli jäsen Sosialistisen opiskelijaliiton (SOL) Tampereen yliopiston marxilaisessa ryhmässä (TYMR).

Nyt kaikki 17 Tampereen yliopiston marxilaista ryhmää ovat tulossa tiensä päähän, kun yhdistysrekisteri uhkaa putsata tiedostoistaan yli 40 000 toimintansa ilmeisesti lopettanutta yhdistystä.

HS kysyi muutamien poistettavien yhdistysten jäseniltä, mitä jäsenyysaika heille merkitsi. Yhdistysmenneisyys herättää yhä tunteita. Osa entisestä jäsenistöstä on hyvin niukkasanaisia, osa taas tekee vuolaasti tiliä yhdistysvuosistaan.

Kaikilla lukijoilla on samalla mahdollisuus päästä jakamaan hauskoja ja kipeitäkin muistoja menneestä yhdistystoiminnasta. Tämän kirjoituksen lopussa on osoite kyselyyn ja poistettavien yhdistysten hakukoneeseen.

Hannu Himanen kertoo käyneensä omat kehitysvaiheensa lävitse, minkä vuoksi hänellä ei ole ”mitään salattavaa tai hävettävää”.

”Maailmankatsomukseni koki ison myllerryksen, kun jätin politiikan tietoisesti taakseni 1976. Menin silloin töihin ulkoministeriöön ja katkaisin määrätietoisesti kaikki suhteet taistolaisuuteen”, Himanen kertoo.

Ajat taistolaisessa opiskelijaliikkeessä tulivat Himasen eteen yllättäen myöhemmin. Näin kävi, kun hän meni ensimmäisen kerran Moskovan lähetystöön töihin 1980-luvun lopussa.

”Neuvostoliittolaiset tiedustelumiehet ottivat radikaalin menneisyyteni puheeksi. Se oli hyvin hämmentävää niin pitkän ajan jälkeen, ja koetin ohittaa vihjaukset kohteliaasti”, Himanen kuvailee.

Himanen pitää selvänä, että hänestä ja muista taistolaisista yhdistysjäsenistä on yhä paksut asiakirjapinot Moskovassa.

”Näen naiivia herkkäuskoisuutta Suomessa edelleenkin. Tietyt opetukset eivät ole jättäneet kovin syvää jälkeä suhteessa Neuvostoliitto-Venäjään ja muihin kansakunnan isoihin kysymyksiin kuten turvallisuuteen”, Himanen sanoo.

Himanen ei ole haikea Tampereen yliopiston marxilaisten ryhmien hautaamisesta.

”Kevyet mullat.”

Jussi Nukari / Lehtikuva
Hannu Himanen
Hannu Himanen
Nuortaistolaiset

Tampereen nuortaistolaisista parhaiten ammateissaan ovat menestyneet yliopistotutkijat ja toimittajat. He ovat huomattavasti niukkasanaisempia kuin suurlähettiläs Hannu Himanen.

”Olin erilaisissa tehtävissä. Niistä sitten muistelmissani myöhemmin”, kuittaa Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani Hannu Nieminen, 64.

Nieminen työskenteli Tampereen marxilaisten ryhmien agitaatio- ja propagandajaoksessa.

”Se kuului asiaan, että oltiin jossain jaoksessa mukana... Nyt [haastattelu]aika loppuu”, Nieminen pahoittelee.

Hänkään ei aio olla yhteydessä yhdistysrekisteriin toiminnan jatkamiseksi.

”Se kuuluu siihen aikaan ja saa jäädä siihen aikaan.”

Pentti Koskinen / HS
Taistolaiset marssivat lehtijuhlassa Messukeskuksessa joulukuussa 1984.
Taistolaiset marssivat lehtijuhlassa Messukeskuksessa joulukuussa 1984.

Moni marxilaisten ryhmien aktiivi katosi töihin taloustoimittajaksi – tuolloin työnantajaleiriä lähellä olleisiin julkaisuihin kuten Talouselämään ja Kauppalehteen, mikä yllätti toverit.

Yksi heistä on nykyinen Talouselämän toimittaja Eeva-Riitta Seies, 62, jolla oli tehtävä marxilaisten ryhmien tiedotusopin opiskelijoiden ryhmävastaavana. Se tarkoitti muun muassa henkilökohtaisia keskusteluja jäsenen oikeuksista ja velvollisuuksista.

Hän on yhdistysrekisterissä yhä marxilaisen ryhmän sihteerin tehtävässä.

”En ala sen tarkemmin muistella, mitä 1970-luvulla on ollut. Se aika oli erilainen kuin nyt”, Seies sanoo.

TYMR kuului poliittisiin yhdistyksiin, joista kahdeksaatuhatta uhkaa poistam,inen. Se on noin 20 prosenttia kaikista siivouksen kohteena olevista 40 000 yhdistyksestä, suurin yksittäinen ryhmä.

HS:n selvityksen mukaan toiseksi suurin ryhmä ovat muut aatteelliset ja harrastusyhdistykset, joita on noin 3 000. Niihin kuuluu muun muassa nuorisoseuroja, eläkeläisten yhdistyksiä ja yhden asian liikkeitä.

Marraskuun liike

Yksi niistä on Marraskuun liike, josta tuli 1960-luvun tunnetuin yhden asian liike. Se syntyi, kun loka-marraskuun 1967 pakkasyöt olivat tehneet pahaa jälkeä Helsingin asunnottomien miesten keskuudessa.

”Muutamassa viikossa paleltumiin tai nuotioista levinneisiin tulipaloihin kuoli 44 miestä”, muistelee yksi liikkeen perustajista, Claes Andersson, 79. Liikkeen jäsenet perustivat muun muassa Liekkihotellin eli myöhemmin Lepakkoluolan nimellä toimineen yösuojan.

”Hankimme lämpimään varastoon pahvilaatikoita, joihin sai tulla yöpymään humalassakin”, Andersson kertoo.

Markus Jokela / HS
Claes Andersson entisen Lepakkoluolan paikalla Helsingin Porkkalankadulla.
Claes Andersson entisen Lepakkoluolan paikalla Helsingin Porkkalankadulla.

Anderssonin mukaan Marraskuun liike oli kontrollipoliittinen yhdistys, joka pyrki muuttamaan yhteiskunnan tapaa kontrolloida huono-osaisia pakon avulla.

”Se oli minulle koulu yhteiskunnan pakkovallasta. Siitä, miten valtio kohtelee pakolla sen mielestä poikkeavia ihmisiä. Heihin kuuluivat tuolloin psyykkisesti sairaat, vangit, alkoholistit ja homoseksuaalit.”

Andersson oli aloitteleva psykiatri, joten häntä kiinnosti varsinkin psykiatristen potilaiden oikeusturva.

”Nyt kaikkien muidenkin ryhmien asiat ovat paremmin kuin 1960-luvulla. Marraskuun liike oli tarpeen silloin”, hän sanoo.

Anderssonin mukaan yhdistys teki itsensä tarpeettomaksi, kun sen aktivistit siirtyivät politiikkaan ajamaan samoja tavoitteita. Näin tapahtui myös Anderssonille, joka vaikutti myöhemmin vasemmistoliiton kansanedustajana ja ministerinä.

”Samoja tavoitteita sai puolueohjelmiin ja jopa lakeihin.”

Timo Hämäläinen
Liekkihotellin eli myöhemmän Lepakkoluolan toimintaa talvella 1978.
Liekkihotellin eli myöhemmän Lepakkoluolan toimintaa talvella 1978.
Yhdistys 9

Ennen Marraskuun liikettä syntyi toinenkin yhdistys, joka ajoi nykyisin täysin normaaleja asioita. Yhdistys 9 keskittyi sukupuolirooleihin ja vaati muun muassa subjektiivista oikeutta päivähoitoon naisten työssäkäynnin turvaamiseksi.

Uutta oli ajatus miesten osallistumisesta kotitöihin. Vuonna 1968 vaatimuksena oli kolmen kuukauden isyysloma miehille.

Yhdistys 9:n perustajajäsen Kati Peltola, 75, ei ole järkyttynyt yhdistysrekisterin puhdistusaikeista. Yhdistys 9:lle kävi kuten Marraskuun liikkeelle. Se teki itsensä tarpeettomaksi.

”Yhdistyksen työ pääsi todella nopeasti julkisuuteen. Samalla sattui olemaan Suomessa hallitus, joka otti asiat hoidettavakseen”, Peltola kertoo.

Syntyi tasa-arvoasian neuvottelukunta ja -sihteeristö, jossa osa yhdistyksen jäsenistä pääsi tekemään töitä valtion palkalla. Osa siirtyi tekemään politiikkaa.

Eiran kommunistit ja 41 000 muuta uhattuina

Poistouhan alaisena olevien yhdistysten lista on kurkistus yhteiskunnan murrokseen.

Maamiesseurojen ja sonniyhdistysten katoaminen kertoo elinkeinorakenteen muutoksesta. Kommunistien ja perustuslaillisen kansanpuolueen osastojen lakkauttaminen taas kuvaa puoluekentän muutosta.

Suursiivous uhkaa poistaa yli 41 000 yhdistystä pois kirjoista ja kansista. Jos joku yhdistyksen jäsenistä ei anna elonmerkkiä yhdistysrekisteriin tammikuun 12. päivään mennessä, Patentti- ja rekisterihallitus vie yhdistykseltä oikeustoimikelpoisuuden.

Kyseessä on suurin puhdistus Suomen historiassa. Edellisen kerran kesällä 1990 yhdistysrekisteri poisti 24 000 yhdistystä.

Puhdistettavien yhdistysten lista on muodostunut niistä, jotka eivät ole antaneet itsestään elonmerkkiä yli 20 vuoteen. Teoriassa joukossa voi olla toimiviakin yhdistyksiä, sillä lain mukaan yhdistyksen pitää ilmoittaa vain nimenkirjoittajien eli ylimpien vallankäyttäjien muutoksesta.

Eniten puolueyhdistyksiä menettävät keskusta ja kommunistit. Keskusta ilmeisesti sen vuoksi, että suomalaiset ovat muuttaneet maalta kaupunkeihin ja toiminta maaseudulla on hiipunut.

Kommunistit taas ovat menettäneet kannatuksensa, jota yhdistysnimien perusteella oli yllättävissäkin paikoissa. Uhattuina ovat muun muassa Suomen kommunistisen puolueen Eiran-, Bulevardin-, Kaivopuiston- ja Munkkiniemen-osastot.

Myös muun muassa Suomen Kommunistisen puolueen Helsinki-Vantaan lentoaseman osasto on lakkautettavien listalla.

Jos vertailuun otetaan mukaan puolueiden nuorisojärjestöt nousee kommunistinen puolue lakkautuslistan runsaslukuisimmaksi (noin 2 300). Kommunistien partioliike pioneerit on nimittäin perustanut yli 800 yhdistystä ympäri Suomea.

Keskustanuorten Vesaisten lakkautuslistalla on vain 176 yhdistystä. Lakkautettavien emopuolueen yhdistysten kanssa kuolevien keskustayhdistysten määrä jää hopeatilalle noin 1 700 yhdistykseen.

Yhteiskunnan muutos näkyy myös siinä, mitkä ovat vanhimpia poistettavia yhdistyksiä. Iäkkäimmät ovat 98-vuotiaita.

Niukasti vanhin on 9.10.1919 rekisteröity Kannuksen työväenyhdistys. Seuraavana päivänä rekisteriin pääsi Kyminkunnan työväenyhdistys.

Työväenyhdistyksiä perustettiin jo 1800-luvulla edistämään työväestön yhteistyötä, parantamaan oloja ja levittämään sivistystä.

Alueellisesti eniten lakkautettavia yhdistyksiä on siellä, missä väkeäkin: Helsingissä ja suurissa kaupungeissa. Helsingissä niitä on 5 594. Pääkaupunki on myös monien yhden osaston yhdistysten kotipaikka.

Väkimäärään nähden paljon yhdistyksiä on lakkautuslistalla Savonlinnassa (398) ja Kajaanissa (375). Silmään osuu myös 22 000 asukkaan Kemi, jossa lakkautuslistalla on 309 yhdistystä. Aikoinaan punaisena tunnettu kaupunki sijoittuu sijalle 24 vaikka väkimäärätilastossa Kemi on sijalla 49.

Ote Tampereen yliopiston marxilaisten ryhmien kokouspöytäkirjasta 1976. Paikalla olivat muun muassa Hannu Nieminen ja Jyrki Richt.
Ote Tampereen yliopiston marxilaisten ryhmien kokouspöytäkirjasta 1976. Paikalla olivat muun muassa Hannu Nieminen ja Jyrki Richt.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat