Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkijat: Heikko talous­kasvu on paradoksi

Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Vesa Vihriälä kirjoittivat valtiovarainministeri Petteri Orpolle katsauksen Suomen talouspolitiikan uudesta suunnasta.

Kotimaa
 
HS / Lehtikuva
Bengt Holmström, Vesa Vihriälä ja Sixten Korkman.
Bengt Holmström, Vesa Vihriälä ja Sixten Korkman. Kuva: HS / Lehtikuva

Suomen heikko talouskasvu on paradoksi, arvioivat taloustieteilijät Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Vesa Vihriälä valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) pyytämässä katsauksessa.

Taloustieteilijät korostavat, että Suomi on kansainvälisissä talouskasvun edellytysten vertailuissa todettu yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä maista. Instituutiot ovat vakaat ja toimivat, väestön osaaminen on erinomainen, tutkimustoiminnan panostukset korkealla tasolla ja infrastruktuuri on pääosin hyvä. Lisäksi kasvuyritystoiminta on vilkasta.

”Suomi on edellytyksiinsä nähden alisuoriutuja: syystä tai toisesta taloudessa ei ole sellaista dynamiikkaa, johon meillä pitäisi olla kaikki mahdollisuudet”, taloustieteilijät kirjoittavat.

Lisäksi suomalaisten yritysten kyky luoda uusia suuren arvonlisän tuotteita ja palveluita on osoittautunut puutteelliseksi. Siihen on katsauksen mukaan vaikea löytää täsmällisiä syitä.

”Syyt voivat osin olla jopa kulttuurisia: omiin kykyihin liittyvää epäilyä, riskinoton kaihtamista, puutteellista kykyä hyödyntää muiden kokemuksia.”

Suomi on heidän mukaansa yhä selvemmin muuttumassa jälkiteolliseksi palveluyhteiskunnaksi. Samalla teknologiaan ja globalisaatioon liittyvä työelämän murros koettelee Suomea kuten koko maailmaa.

”Ongelmana ovat toimintaympäristön isot muutokset yhdistettynä kyvyttömyyteemme sopeutua uusiin vaatimuksiin.”

Heidän mielestään Suomessa pitäisi tehdä enemmän rakenteellisia uudistuksia etenkin työmarkkinoilla, hyödykemarkkinoilla ja koulutuksessa. Työmarkkinoilla keskeisiä uudistuksia pitäisi olla työllistämisenkynnyksen ja työn vastaanottokynnyksen madaltaminen.

Katsauksen mukaan Suomessa tarvitaan kohdennettuja ja räätälöityjä toimia pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi ja maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi.

Hyödykemarkkinoilla valtion pitäisi tavoitella digitalisaation mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä. Holmström, Korkman ja Vihriälä katsovat, että valtio voisi edistää digitalisaatiota esimerkiksi sääntelyä vähentämällä.

Katsauksen mukaan uudistuksia voi periaatteessa tehdä laajasti työmarkkinoiden lainsäädäntöön, yritysten ja rahoituslaitosten toiminnan sääntelyyn, vero- ja sosiaaliturvajärjestelmään, julkisesti rahoitettuihin koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä tutkimuksen rahoitukseen julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Holmström, Korkman ja Vihriälä kuitenkin korostavat, että uudistuksia on punnittava huolellisesti sen mukaan, miten ne helpottaisivat Suomen talouden erityisongelmia. Uudistukset saattavat edellyttää tilapäistä menojen lisäystä esimerkiksi uusien tietojärjestelmien luomisessa tai koulutuksessa.

”Huonosti suunniteltuina ne saattavat merkitä pysyvää menojen kasvua tai verotulojen menetystä. Rakenneuudistusten tulisi pikemminkin tukea toimintaympäristön selkeyttä ja ennakoitavuutta kuin heikentää sitä.”

Bengt Holmström on yhdysvaltalaisen huippuyliopiston Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) taloustieteen professori, Sixten Korkman on taloustieteen professori Aalto-yliopistossa ja Vesa Vihriälä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat