Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

”Kaikki nämä vuodet se on saanut jatkua” – HS selvitti, mitä oli suurlähettiläs Jarmo Viinasen epäasiallinen käytös

HS on puhunut kolmen Tukholmassa, yhden New Yorkissa ja kahden Suomessa Viinasen kanssa työskennelleen naisen kanssa. Kaikki nämä naiset ovat henkilökohtaisesti kokeneet Viinasen epäasiallista käytöstä.

Kotimaa
 
Benjamin Suomela
Ministeriö keskusteli Jarmo Viinasen kanssa New Yorkin tapahtumista.
Ministeriö keskusteli Jarmo Viinasen kanssa New Yorkin tapahtumista. Kuva: Benjamin Suomela
Fakta

Suurlähettiläs siirrettiin Helsinkiin

 Presidentti Sauli Niinistö määräsi torstaina Tukholman-suurlähettilään Jarmo Viinasen kotiutettavaksi etuajassa ulkoministeriön esityksen mukaisesti.

 Syyksi on kerrottu, että lähetystössä esiintyi epäasiallista käytöstä ja että Viinasen toimintakyky on heikentynyt.

Tukholma/Helsinki

Mikko Stig / Lehtikuva

Mitä oikeastaan on tapahtunut? Sitä ovat toimittajat pyöritelleet viime viikkoina, kun Tukholman-suurlähetystön jupakka on ollut otsikoissa.

Tasavallan presidentti päätti torstaina vahvistaa Tukholman-suurlähettiläs Jarmo Viinasen tehtävän päättymisen, koska ulkoministeriön mukaan hänen toimintakykynsä oli heikentynyt ja lähetystössä oli esiintynyt ”epäasiallista kohtelua”.

Julkisuudessa on jäänyt silti epäselväksi, mitä lähettiläs oikeastaan teki ja mitä tarkoitettiin epäasiallisella toiminnalla.

Osallisten yksityisyyden suojaan vedoten ministeriö ei ole voinut kertoa tarkasti, ja Viinanen itse on torjunut esimerkiksi väitteet seksuaalisesta häirinnästä ja arvostellut prosessia.

HS otti selvää, minkälaista epäasialliseksi koettu kohtelu on ollut Tukholmassa ja myös muualla Viinasen kanssa työskennelleiden naisten näkökulmasta.

HS:lle kerrottu osoittaa, että toiminta on tapahtunut usean vuoden aikana eri toimipisteissä, eivätkä ongelmat ole estäneet Viinasen etenemistä ministeriöuralla.

HS on puhunut kolmen Tukholmassa, yhden New Yorkissa ja kahden Suomessa Viinasen kanssa työskennelleen naisen kanssa. Kaikki nämä naiset ovat henkilökohtaisesti kokeneet Viinasen epäasiallista käytöstä.

Lisäksi HS on puhunut tapahtumia New Yorkissa vierestä seuranneen naisen kanssa.

Tukholmassa on ollut kyse yhden naisen tapauksessa selvästä fyysisestä lähentelystä ja ainakin kahden muun naisen tapauksessa erilaisista sopimattomiksi koetuista ehdotuksista, puheista ja eleistä. Kaikki ovat kertoneet kokemuksistaan itse HS:lle.

Yksi naisista vahvistaa, että Viinanen on hänen lähetystössä työskennellessään koskenut häntä fyysisesti tavalla, jota hän piti epäasiallisena. Naisen mukaan tämä oli toistuvaa. Hän ei halua yksityiskohtia julkaistavan asian arkaluontoisuuden takia.

Toinen nainen kertoo sekä fyysisestä lähentelystä että verbaalisesta häirinnästä Viinasen toimiessa Suomen YK-lähettiläänä New Yorkissa vuosien 2009 ja 2014 välillä. ”Minua tartuttiin vyötäröltä ja vedettiin kylkeen kiinni. Tai laitettiin kättä reidelle ja polvelle, tämän tyylistä juttua”, nainen sanoo.

Roni Rekomaa / Lehtikuva
Ulkoministeriön mukaan epäasiallinen käytös tuli tietoon Jarmo Viinasen työskennellessä New Yorkissa. Kuvassa ulkoministeriön rakennus.
Ulkoministeriön mukaan epäasiallinen käytös tuli tietoon Jarmo Viinasen työskennellessä New Yorkissa. Kuvassa ulkoministeriön rakennus.

Hänen mukaansa Viinanen lähenteli myös muita naisia fyysisesti New Yorkissa samaan tapaan. Nainen kertoo nähneensä ainakin sen, kun Viinanen on lähennellyt kolmea hänen kollegaansa.

”Mielestäni Viinasen toiminta kohdistui systemaattisesti juuri sellaisiin ihmisiin, jotka ovat heikoimmassa asemassa, kuten harjoittelijoihin tai nuoriin, joilla on ura vielä edessä. Ihmisiin, joista tiedetään, ettei heillä ole pokkaa nostaa asiaa esille tai viedä sitä eteenpäin”, Viinasen alaisena toiminut nainen sanoo.

Vuoden 2009 joulukuun pikkujouluissa Viinanen oli kesken ohjelmanumeron antanut yllättäen harjoittelijalle pusun, kertoo paikalla ollut nainen HS:lle. Pian tapauksen jälkeen henkilökunta antoi Viinaselle kirjeen, jossa häntä pyydettiin lopettamaan vastaava toiminta.

Eräässä palaverissa New Yorkissa Viinanen oli kommentoinut alaisensa seksielämää, läsnä ollut nainen kertoo HS:lle.

Sopimatonta käytöstä esiintyi HS:n tietojen mukaan jo Viinasen aiemmalla ulkoministeriöuralla, jolloin hän ei ollut yhtä korkeassa asemassa kuin nykyisin.

Kaksi eri naista kertoo HS:lle kokemastaan selvästä fyysisestä lähentelystä tältä ajalta.

Viinasen kanssa nyt jo vuosia sitten työskennellyt nainen kertoo tapauksesta, jossa Viinanen sulki kahdenkeskisessä työpalaverissa oven, otti naista vyötäröltä kiinni yrittäen halata ja suudella.

Samantyyppinen lähentely jatkui naisen mukaan toistuvasti, vaikka hän teki joka kerta selväksi, ettei käytös ollut toivottua tai sopivaa.

Nainen kuvaa käytöstä ”patologiseksi”.

”Se oli niin epäasiallista käytöstä kuin vain voi olla ihan missä tahansa asemassa olevalta ihmiseltä”, nainen sanoo.

”Millään ei ollut vaikutusta, hän jatkoi täysin sitä samaa ikään kuin odottaen, että minä vielä joskus suostun.”

Nainen pitää vakavana, että käytös on saanut jatkua.

”Sehän tässä on hullua, että kaikki nämä vuodet tämä on saanut jatkua ja kukaan ei ole siihen puuttunut. Se tässä on aivan pöyristyttävää.”

Fyysinen lähentely ja verbaalinen häirintä työpaikalla on hankala asia. Jos valta-asemassa oleva esimies tai kollega käyttäytyy sopimattomasti, on siitä vaikea nostaa melua. Alainen ajattelee helposti, että oma ura vahingoittuu, jos saa vaikutusvaltaisia vihamiehiä tai leimautuu valittajaksi tai uhriksi.

Viinasen tapauksessa on kyse ulkoministeriön korkeasta virkamiehestä, jolla on paljon vaikutusvaltaa ja ystäviä ministeriössä sekä muilla merkittävillä paikoilla. HS:n haastattelemat naiset sanovat, että muun muassa tämä on vaikuttanut heidän haluunsa olla puhumatta asiasta aiemmin. Se, miten ulkoministeriö on nyt käsitellyt asiaa, saa kiitosta.

New Yorkissa työskennellyt nainen kertoo HS:lle, että hän päätti itse olla viemättä asiaa eteenpäin keskusteltuaan lähiesimiestensä kanssa.

Nainen sanoo saaneensa lähiesimiehiltään täyden tuen, mutta kokeneensa, että ulkoministeriön silloinen kulttuuri suojeli Viinasen kaltaisia vaikutusvaltaisia henkilöitä.

Toinen Viinasen selkeää ahdistelua jo vuosia sitten kokeneista sanoo puolestaan, ettei asiasta kertominen tullut mieleenkään.

”Ei ollut puhettakaan, että olisin uskaltanut lähteä sanomaan mitään. Jotenkin vähän ajattelin, että tämä on nyt tämmöistä ja nuorten naisten on kestettävä.”

Vaikeaksi useiden naisten HS:lle kuvailemat tapaukset tekee se, että kyse on aina myös tulkinnoista ja rajanvedosta.

Eri ihmiset pitävät eri asioita sopimattomina. Sana on myös sanaa vasten, eikä tekijä välttämättä ymmärrä, että hänen tekonsa koetaan ongelmallisiksi.

Tukholmassa kaksi Viinasen alaisuudessa työskennellyttä naista kertoo HS:lle erilaisesta sopimattomana pitämästään puheesta ja käytöksestä.

Naiset ovat kokeneet tapaukset kiusallisiksi, mutta joiltakin osin sellaisiksi rajatapauksiksi, joihin on hankalaa tarttua.

Viinanen on muun muassa halannut epäsopivan tuntuisesti ja tullut täysin yllättäen hyvin lähelle kahdenkeskisessä tilanteessa. Hän on myös toistuvasti katsellut työasioista puhuttaessa sääriä tai kaula-aukkoa, toinen naisista sanoo.

Viinanen on lisäksi kutsunut molempia naisia iltamenoon tai drinkille työajan ulkopuolella siten, että hän on joko antanut ymmärtää vaimonsa olevan poissa tai ettei hän aikoisi kertoa vaimollensa. Hän kutsui naisia myös samaan tapaan kotiinsa.

”Se tuntui tosi kiusalliselta”, sanoo toinen nainen, joka sanoo Viinasen myös ilmaisseen, että hänelle pitäisi kertoa, jos hän käyttäytyy epäasiallisesti.

”Minun pitäisi sanoa suurlähettiläälle, joka on esimiesasemassa ja selvästi vanhempi, että hei, tämä on epäasiallista.”

Nainen korostaa, että Tukholman lähetystössä oli hänen mielestään myös muita johtamisongelmia. Henkilökuntaa kohdeltiin esimerkiksi eriarvoisesti.

Viinasen alaisuudessa toimineet naiset ovat harkinneet hyvin tarkasti asiasta kertomista.

Moni kehuu ulkoministeriötä muutoin työpaikkana, osa mainitsee myös tulleensa tiukan työasian osalta Viinasen kanssa hyvin toimeen. He pitävät kuitenkin tärkeänä, että työpaikoilla tapahtuvaan ahdisteluun puututaan.

Osa heistä toteaa asiasta puhumisen motiivikseen sen, että Viinanen on puolustautunut kiivaasti julkisuudessa.

Viinanen on todennut muun muassa HS:lle aiemmin, etteivät väitteet seksuaalisesta häirinnästä pidä paikkaansa ja että ministeriön sisäisessä tarkastuksessa esiin tullut epäasiallinen kohtelu sisältää yksilöimättömiä väitteitä ja toisen käden kuulopuhetta.

”En ainakaan minä olisi halunnut lähteä kertomaan näitä asioita edes nimettömänä, jos Viinanen ei olisi aloittanut julkista vähättelyä asiasta, mikä on sekin tietynlainen häirinnän muoto”, sanoo Tukholmassa työskennellyt nainen.

”Jos hän olisi vaikka pyytänyt anteeksi, että jos hän on jotakuta loukannut”, nainen jatkaa.

Viinasen kanssa työskennelleet naiset pitävät ongelmallisena, että lähentely on saanut jatkua. Naiset muistuttavat silti, että kyse ei toki ole lainkaan ainoastaan ulkoministeriön ongelmasta.

”Häirintä on vähän samanlainen tabu kuin alkoholismi, että siihen ei vain puututa”, sanoo yksi Viinasen kanssa jo kauan sitten Suomessa työskennelleistä naisista.

Viinanen kiistää lähes kaikki väitteet

Tehtävänsä pian jättävä Tukholman-suurlähettiläs Jarmo Viinanen kiistää kaikki väitteet sopimattomasta käytöksestä Suomessa ja Ruotsissa.

Hän myöntää uraltaan kaksi tapausta, joissa naispuoliset kollegat ovat kokeneet hänen käytöksensä epäasialliseksi.

Ne tapahtuivat New Yorkissa vuosina 2009–2014, kun Viinanen oli Suomen pysyvän YK-edustuston suurlähettiläs.

Viinanen myöntää tanssineensa pöydällä ja halanneensa yllättäen harjoittelijaa pikkujouluissa, mutta sanoo silti ettei pussannut tätä.

Henkilökunta esitti hänelle juhlien jälkeen asiaa paheksuvan kirjeen.

”Pyysin erikseen anteeksi epäasiallisen käytökseni kohteeksi joutuneelta henkilöltä ja koko henkilökunnalta. Asia käsiteltiin työyhteisössä perusteellisesti. En muista yksityiskohtaisesti, mitä kirjeessä paheksuttiin, varmaan yleisesti käytöstäni tilaisuudessa.”

Toista New Yorkin tapahtumaa, lähentelyä, Viinanen pitää omalta kannaltaan väärinkäsityksenä. ”Tartuin keskustelun aikana kollegaani olkapäästä ja hän kertoi kokevansa tämän epämiellyttävänä. Pyysin välittömästi anteeksi ja toistin anteeksipyyntöni kirjallisesti.”

Sen sijaan Viinanen kiistää kommentoineensa alaisensa seksielämää. Hän toteaa myös, että on pitkän uransa aikana pyytänyt myös naispuolisia kollegoitaan joskus lasilliselle tai seurakseen johonkin tilaisuuteen, mutta kiistää pyytäneensä heitä kotiinsa.

Viinanen kertoo pitävänsä esitettyjä väitteitä ”inhottavina ja loukkaavina”, koska ne esitetään nimettöminä.

”Mielestäni on todella paheksuttavaa, että nyt kirjoitetaan ilkeämielisiä juttuja, jotka perustuvat nimettömiin lähteisiin, jotka eivät yksilöi tapahtumia. Koen, että meneillään on tarkoituksenhakuinen vaino nimeni lokaamiseksi entisestään.”

Ulkoministeriön valtiosihteeri Peter Stenlund pitää Viinasen epäasiallista käytöstä vakavana.

Stenlundin mukaan Viinasen käytökseen liittyvät ongelmat tulivat ministeriön hallinnon tietoon New Yorkin kautta. Ne oli käsitelty lähetystössä sisäisesti ja myöhemmin tieto kantautui ministeriöön, jolloin Viinasen kanssa käytiin hallinnollinen keskustelu.

”Se oli juuri niin selkeä, että ei ollut epäilystäkään, että viesti välitettiin siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei.”

Stenlundin mukaan ongelmat New Yorkissa eivät estäneet Viinasen nimitystä Tukholmaan koska asiasta oli vaikea muodostaa täysin varma kuva ja ainakaan hän ei tiennyt, että toiminta olisi jatkuvaa.

”Emme halunneet vetää yksittäisen tilanteen johdosta koko uraan jatkuvia johtopäätöksiä, kun kuvamme oli, että tilanne oli rauhoittunut.”

Stenlund sanoo, että häirintä ei ole osa ulkoministeriön kulttuuria vaan yleinen ongelma työelämässä.

”Moni olettaa esimiesten olevan niin vahvassa asemassa, ettei heitä haluta haastaa.”

Stenlund toteaa, että reaktiokynnys häirintään on ulkoministeriössä alhainen ja työhyvinvointiasioita on kehitetty viime vuosina. Henkilöstön tyytyväisyyden mittarit näyttävät valtionhallinnon vertailussa hyviä lukemia.

Kyse ei siis ole ulkoministeriön kulttuurista vaan yleisemmästä työelämän ongelmasta.

Viinasen YK-aikana valtiosihteerinä toiminut Pertti Torstila puolestaan sanoo, että hän kuuli huhuja New Yorkin ongelmista, mutta asiasta ei tuotu hänen eteensä yhtään esitystä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat