Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vuosi sitten ministeri Grahn-Laasonen patisti yliopistoja keskittymään vahvuuksiinsa – näin ne ovat reagoineet paimenkirjeeseen

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) lähetti viime vuoden lokakuussa korkeakouluille kirjeen, jossa hän patisti niitä tosissaan miettimään, missä ne ovat hyviä ja keskittymään siihen. HS kartoitti, miten työ on edistynyt.

Kotimaa
 
Irene Stachon / Lehtikuva
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok)
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) Kuva: Irene Stachon / Lehtikuva
Tästä on kyse

Kohti vahvempia yksiköitä

  Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (rake) tähtää kohti vahvempia yksiköitä.

 Tavoitteena on purkaa päällekkäisyyksiä, tiivistää yhteistyötä ja keskittää voimavaroja.

 Opetusministeriö ohjaa ja tukee toimia erityisrahoituksella.

 Linjauksista sovitaan neljäksi vuodeksi tulosneuvotteluissa, jotka yliopistot kävivät keväällä. Ammattikorkeakouluilla ne ovat edessä syksyllä.

Jyväskylän ja Vaasan yliopistot näyttävät mallia opetusministeriön korkeakouluilta peräämässä työnjaossa.

Tutkintoon johtava kielten koulutus siirtyy vuoden päästä Jyväskylään Vaasasta, jossa taas vahvistetaan kauppatieteiden, tekniikan, viestinnän ja hallintotieteiden opetusta ja tutkimusta. Vaasa anoo uudeksi koulutusvastuukseen tuotantotaloutta. Yliopiston hallitus päätti asiasta perjantaina.

Jyväskylän yliopisto puolestaan satsaa vastakin nykykieliin, kuten suomeen, pohjoismaisiin kieliin, englantiin ja saksaan, mutta on luopumassa klassisten kielten opetuksesta.

Latina on yhä mainittu yliopistolle asetetussa koulutusvastuussa, vaikka aktiivisia opiskelijoita on ollut vain muutama. Suunnitelmiin kuuluu luopua humanistisella alalla myös hungarologian, museologian ja italian opetuksesta.

Aikeet luopua kirjallisuuden koulutusvastuusta Jyväskylän yliopisto perui, ja myös Oulun yliopisto jatkaa yhä musiikkikasvatuksen opetusta, vaikka tämäkin ”vaihto” oli vielä kesällä vireillä.

Sen sijaan Oulu lakkauttaa tilastotieteen ja osan fysiikan koulutusaloista. Uutena on alkamassa erityislastentarhanopettajien koulutus.

Turun yliopiston hallitus vahvisti perjantaina, että se luopuu venäjän pääaineopetuksesta. Vastaavasti Itä-Suomen yliopisto on päättänyt selvittää saksan opetuksen lopetusta.

Tampereen yliopistossa suunnitelmissa on ranskan kielen pääaineopetuksen lakkauttaminen.

Muutokset ovat osa niin sanottua rakenteellista kehittämistä eli työnjakoa ja profiloitumista.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) kehotti vajaa vuosi sitten korkeakouluille lähettämässään ”patistuskirjeessä” miettimään, missä ne haluavat olla vastedes maailman tai ainakin Suomen parhaita. Se tarkoittaa keskittymistä vahvuuksiin ja toisaalta joidenkin koulutusvastuiden tai oppiaineiden ”poisvalintoja”.

”Kirjehän sai aikaan paljon keskustelua, ja seison yhä sanojeni takana. Opetusta ja tutkimusta tulee vahvistaa osaamiskeskittymien avulla. Vaikka talous on tiukoilla, asetamme itse rimamme”, Grahn-Laasonen sanoo nyt.

”Työ on vasta alussa ja jatkuu koko hallituskauden ajan”, ministeri arvioi yliopistojen kanssa keväällä käytyjä tulosneuvotteluita, joissa tehtiin vuoteen 2020 ulottuvia linjauksia.

Syyskuun lopun tapaamisessa katsotaan vielä, tuleeko yliopistoilta uusia esityksiä koulutusvastuiden muutoksista. ”Eiväthän ne yhdessä yössä tapahdu”, Grahn-Laasonen sanoo.

Kolmen ekonomistin viime perjantaina ehdottamaa yliopistojen jakoa tutkimus- ja koulutusyliopistoihin ministeri ei suoraan kannata: ”Suomessa on pidetty lähtökohtana, että yliopistokoulutus perustuu tutkimukseen.”

Sen sijaan yliopistojen rahoitusta hänkin haluaisi lisätä tuntuvan valtion pääomituksen kautta. ”Sen saamisen ehtona olisi se, että raha käytetään kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen. Asiasta on käyty alustavaa keskustelua hallituksen sisällä, mutta päätöksiä ei vielä ole.”

Yliopistojen yhteistyöjärjestö Unifi on tuottanut läjäpäin raportteja siitä, miten eri aloilla voitaisiin profilointia terävöittää. Uusin vielä keskeneräinen selvitys koskee taidealaa. Selvitystä tekee Taideyliopiston vararehtori Paula Tuovinen. Hän johti aiemmin Teatterikorkeakoulua, joka nyt on osa Taideyliopistoa.

Tosin jo alkuvuodesta valmistui Aalto-yliopiston, Lapin yliopiston, Taideyliopiston ja Tampereen yliopiston laatima selvitys. Sen mukaan ei ole mielekästä kilpailuttaa muutamaa profiililtaan jo erilaista taidealan yliopistoa. Kaikkiaan taideaineiden koulutusta ja tutkimusta on tarjolla kymmenessä yliopistossa.

Taideyliopisto haluaa nyt uudeksi koulutusvastuukseen taidealojen opettajan pedagogiset opinnot, joita se käytännössä on jo antanut, mutta ne on hyväksynyt Tampereen yliopisto. Aalto-yliopistokin haluaa uudeksi koulutusvastuukseen opettajien pedagogiset opinnot.

Tampereen yliopiston ja opetusministeriön tulosneuvotteluissa sovittiin keväällä, että näyttelijöiden koulutuksen tilannetta selvitetään. Tampereen yliopisto ja Taideyliopisto ovat saaneet tehtäväkseen laatia näyttelijöiden koulutuksen sijaintiin, yhteistyöhön ja työnjakoon liittyvän selvityksen yhdessä.

Tampereen yliopiston rehtori Liisa Laakso sanoo, ettei yliopisto ole hevin luopumassa teatterityön opetuksesta, koska sillä on vastedeskin oma roolinsa monitieteisessä yhteydessä eli viestintätieteiden tiedekunnassa.

”Teatterikoulutuksen keskittäminen on vain yksi vaihtoehto”, Laakso korostaa.

Laakson mukaan nykyiset asetusten määrittämät koulutusvastuut edustavat muutenkin jäykkää ja tarpeetonta säätelyä, jota olisi syytä höllentää, jotta yliopistot voisivat helpommin itse päättää, mitä opetetaan. Opetusministeri Grahn-Laasosen mukaan tarvitaan myös valtakunnallista koordinaatiota.

Osa rakenteellista kehittämistä on myös syvenevä yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Pisimmällä on kolmen korkeakoulun muodostama Tampere3-konserni, jota Grahn-Laasonen pitää yhteistyön lippulaivana.

Myös Lappeenrannassa, Vaasassa, Rovaniemellä, Oulussa ja Jyväskylässä kehitellään yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteisiä opintopolkuja sen lisäksi, että yhteisistä tukipalveluista etsitään hyötyjä.

Useimmissa yliopistoissa opetustarjontaa myllerretään myös kohti laaja-alaisia kandidaattiohjelmia, jolloin siirtymät yliopistosta toiseen tai vaikka ulkomaille olisivat helpompia maisterivaiheessa.

Pelkona tosin on se, että erikoistuminen voi lykkääntyä jopa tohtorivaiheeseen. Esimerkiksi Helsingin yliopiston noin sadasta koulutusohjelmasta on jäämässä jäljelle kolmannes.

Esimerkkinä monitieteisistä avauksista voisi mainita Lappeenrannan teknillisen yliopiston ”sote-diplomi-insinöörit”.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat