Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Viime vuonna rakennettiin yli sata uutta tuulivoimalaa – HS vieraili Suomen korkeimman tuulivoimalan konehuoneen katolla

Yksi kolmen megawatin voimala tuottaa vuodessa noin 12 000 megawattituntia sähköä. Se vastaa noin 500 omakotitalon sähkönkulutusta.

Kotimaa
 
Tällaiset ovat näkymät Suomen korkeimman tuulivoimalan huipulta
Tällaiset ovat näkymät Suomen korkeimman tuulivoimalan huipulta
Tuulivoima-asentaja Juho Koivisto on tarkastanut tällä viikolla Suomen korkeimpia tuulivoimaloita Jokioisissa. HSTV nousi hänen mukanaan voimalan konehuoneen katolle lähes 150 metriin. Toimittaja: Toni Lehtinen, kuvaus ja leikkaus: Sami Kilpiö

Jokioinen

Hissimatka ylös tuntuu kestävän ikuisuuden.

Hissi on oikeastaan vain ahdas metallikehikko, johon mahtuu kaksi ihmistä. Hissin katon, lattian ja seinät voi aukaista tarvittaessa, sillä se liikkuu tuulivoimalan ahtaassa rungossa. Sähkökatkon aikana hissin ohi ei pääse, joten hissistä pitää päästä kulkemaan läpi.

”Ongelman sattuessa kyllä mieluummin korjaisin hissin sen sijaan, että kiipeäisin alas. Näetkö nuo rungossa olevat käännettävät alustat? Kiipeäminen on niin rankkaa, että niillä voi levätä”, hissiin ahtautunut tuulivoima-asentaja Juho Koivisto kertoo.

Olemme matkalla Suomen korkeimman tuulivoimalan huipulle. Jokioisiin Kanta-Hämeeseen nousi alkuvuonna neljä uutta voimalaa, joiden roottorien siipien lakikorkeus on 210 metriä. Tyrinselän voimalat ovat 11 metriä korkeammat kuin Raahessa sijaitsevat Kopsan tuulivoimalat.

Viime vuoden aikana Suomeen rakennettiin 124 uutta tuulivoimalaa.

Yhteensä Suomessa oli viime vuoden lopussa 387 tuulivoimalaa. Niiden kapasiteetti on reilut tuhat megawattia. Voimaloiden määrä on lisääntynyt huomattavasti, sillä vuoden 2013 lopussa voimaloita oli 211 kappaletta.

Seitsemän minuutin jälkeen hissi pysähtyy nasellin alapuolelle. Naselli on tuulivoimalan konehuone, jossa lavat kiinnittyvät vaihdelaatikon, akselin ja laakerin kautta roottoriin. Siitä lapojen pyörivä liike siirtyy generaattoriin, joka tuottaa liikkeestä sähköä.

Koivisto avaa lattiasta huoltoluukun ja huikkaa katsomaan.

”Siinä on reilusti yli sata metriä suoraa pudotusta alaspäin”, hän hymyilee.

Nasellissa on myös pelastautumislaite, jolla pystyy laskeutumaan hätätilanteessa vaikka tuulivoimalan ulkopuolelta.

Turvatoimet ovat muutenkin tarkat. Esimerkiksi auto pitää jättää tuulivoimalan juurelle keula voimalasta poispäin mahdollisimman nopean poistumisen varmistamiseksi. Varotoimi liittyy ukkoseen, sillä ukonilmalla salama iskee lähes varmasti voimalaan. Voimalat on toki suunniteltu kestämään salamaniskut, mutta salaman osuessa ihmisen on parasta olla muualla.

”Jos salamointia on odotettavissa, meidän pitää lähteä puistosta kokonaan pois. Yritämme ennakoida säätä ja minulle tulee tieto lähestyvistä ukkosrintamista kännykkään”, Koivisto kertoo, kun nousemme nasellin katolle.

Katolta on matkaa alas noin 144 metriä, siis yli 20 metriä enemmän kuin Näsinneulan näköalatasanteelta. Koivisto kiinnittää minut kahdella köydellä runkoon.

Naselliin kiinnittyvät roottorin lavat näyttävät läheltä katsottuna erikoisen elastisilta. Koivisto kertoo, että yli 60 metriä pitkiin lapoihin on käytetty niin palsaa kuin lasikuitua.

”Niiden kärjet taipuvat tulessa helposti toista metriä. Se näyttää aika villiltä, kun sitä katsoo läheltä”, Koivisto sanoo.

Tuulivoimalan juurella odottaa Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen. Hän näyttää erittäin tyytyväiseltä, sillä viiden vuoden ja yli 20 miljoonan euron urakka on kohta valmis.

”Testiajot ovat pysyneet hyvin aikataulussa, ja voimalat ovat täydessä käytössä ennen vuoden loppua”, Savolainen sanoo.

Yksi kolmen megawatin voimala tuottaa vuodessa noin 12 000 megawattituntia sähköä. Se vastaa noin 500 omakotitalon sähkönkulutusta.

”Käytännössä Jokioisten kaupunki saa sähkönsä näistä voimaloista”, Savolainen sanoo. Yhteensä tuulivoimalla katettiin Suomen viime vuoden sähkönkulutuksesta 2,8 prosenttia.

Hän on harmittelee tuulivoimalakeskustelun pyörimistä meluhaittojen ympärillä. Hän muistuttaa, että voimaloiden tuotekehitys on nopeaa.

”Nämä ovat hitaan pyörimisnopeuden ja uuden tekniikan ansiosta selvästi hiljaisempia kuin vanhemmat voimalat. Jos asutusta on 600 metrin päässä, on hyvin harvinaista, että ääntä edes kuulee”, Savolainen sanoo.

Voimaloiden lähtöäänen taso on 104.5 desibeliä, joten ne ovat Megatuulen mukaan markkinoiden hiljaisimmat teollisen kokoluokan voimalat.

Mitä mieltä on tuulivoima-asentaja, joka kiertää työkseen eri voimaloissa?

”Ero on tosiaan merkittävä, sillä tämän voimalan melutaso on merkittävästi matalampi kuin vanhempien mallien”, Koivisto kertoo.

Riisun kiipeilyvaljaat ja ojennan ne kuvaajalle, joka valmistautuu lähtemään seuraavaksi Koiviston kanssa naselliin. Koiviston kännykkä kuitenkin hälyttää.

”Ukkosrintama on lähestymässä”, hän ilmoittaa.

Siirrymme ripeästi autoihin ja poistumme voimalan läheisyydestä.

”Nyt sitten odotellaan, että sää selkenee”, Koivisto toteaa työmiesten parakissa ja pistää kahvin tippumaan.

HS:n Päätä huimaava -juttusarja päättyy. Lue tästä aiemmat osat:

Naantalin viljasiilot kurkottavat lähes sataan metriin

Kallion kirkon tornissa on sotilaiden piirustuksia putoavista pommeista – ja erikoinen arvoitus

Kaivostorni palkitsee kivipölyssä kiipeävän

Moni haluaa kivuta vaaralliseen ”Pispalan Eiffeliin”

Espoon korkeinta rakennusta kutsuttiin 70-luvulla ”kansalliset mitat ylittäväksi möhläykseksi”

Rautatieasemalta avautuu maisema neljään ilmansuuntaan – tältä Helsinki näyttää kellotornista katsottuna

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat