Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Lähes 700 000 suomalaista sai viime vuonna työttömyysetuuksia – HS selvitti, paljonko työttömyys maksaa julkiselle taloudelle

Työttömyysmenojen kasvu näkyy selkeimmin isoimmassa menoerässä eli työttömille maksettavissa etuuksissa, joita arkikielellä kutsutaan työttömyyskorvauksiksi. Niiden menot ovat kaksinkertaistuneet alle kymmenessä vuodessa.

Kotimaa
 
Ville-Veikko Kaakinen / HS
Hyvinkääläinen Alissa Sovari oli yksi 700000 suomalaisesta, jotka saivat viime vuonna jotain työttömyystukea. Hän haluaisi päästä työuransa alkuun erikoiskaupan myyjänä.
Hyvinkääläinen Alissa Sovari oli yksi 700000 suomalaisesta, jotka saivat viime vuonna jotain työttömyystukea. Hän haluaisi päästä työuransa alkuun erikoiskaupan myyjänä. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS

Fakta

 Suomessa maksettiin viime vuonna työttömyysturvaan liittyviä etuuksia viime vuonna 5,1 miljardin edestä. Ne ovat työttömyyden isoin menoerä.

 Helsingin Sanomien laskelmassa työttömyyden aiheuttamat menot määriteltiin laajasti. Tällöin menoja kertyi 7,6 miljardin edestä.

 Työttömyyden aiheuttamia menoja voi suhteuttaa kaikkiin julkisiin menoihin, jotka nyt liikkuvat vuositasolla noin 120 miljardissa eurossa.

Tappavan tasaisesti kasvanut työttömyys paisutti viime vuonna työttömyyden aiheuttamat menot Suomen julkiselle taloudelle yli 7,6 miljardiin euroon, ilmenee Helsingin Sanomien kokoamista tiedoista.

Työttömyyden julkisella rahoituksella on merkitystä monen suomalaisen toimeentulolle: viime vuoden aikana karkeasti arvioituna lähes 700 000 suomalaiselle maksettiin jotain työttömyysetuutta, Kelan ja Finanssivalvonnan kokoamat tiedot kertovat.

Tässä joukossa ovat kaikki edunsaajat pitkäaikaistyöttömistä vain lyhyen aikaa työttöminä olleisiin.

Työttömyysmenojen kasvusta on tullut myös iso talous- ja yhteiskuntapoliittinen kysymys.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) johtama hallitus leikkaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa ensi vuoden alusta, mutta hallitus on jo valmistellut uusia heikennyksiä.

Näistä kysymyksistä hallitus ja työntekijöiden etuja valvova ammattiyhdistysliike neuvottelevat tänä syksynä. Neuvottelujen lopputulos vaikuttaa pyrkimyksiin parantaa työllisyyttä ja elvyttää Suomen talouskasvua.

Työttömyysmenojen kasvu näkyy selkeimmin isoimmassa menoerässä eli työttömille maksettavissa etuuksissa, joita arkikielellä kutsutaan työttömyyskorvauksiksi. Niiden menot ovat kaksinkertaistuneet alle kymmenessä vuodessa.

Vuonna 2008 ennen taantumaa ja hitaan talouskasvun aikaa työttömyysturvan menot olivat 2,5 miljardia euroa eli pienimmät 2000-luvulla. Viime vuonna menot olivat hieman yli viisi miljardia euroa.

Työttömyysturvan menot rahoitetaan kolmesta lähteestä.

Valtio rahoittaa pääosan perusturvan etuuksista vero- ja muilla tuloilla sekä lainanotolla. Lisäksi kunnat rahoittavat osan perusturvaan kuuluvasta työmarkkinatuesta.

Ansioturvasta valtio rahoitti viime vuonna 38 prosenttia. Loput 62 prosenttia maksetusta ansioturvasta rahoittivat työttömyyskassat jäsenmaksuillaan ja Työttömyysvakuutusrahasto (TVR).

TVR kerää työnantajien ja työntekijöiden maksamat lakisääteiset työttömyysvakuutusmaksut ja tilittää maksutuotosta työttömyyskassoille kassojen rahoitusosuuden ansioturvasta.

Osa TVR:n toimintaideaa on se, että se pystyisi tasaamaan ansioturvan aiheuttamia menoja kerryttämällä työttömyysvakuutusmaksuja säästöön hyvinä aikoina ja pitämään siten työttömyysvakuutusmaksut tasaisina.

Viime vuosina ansioturvamenojen nopea kasvu on kuitenkin synnyttänyt TVR:n talouteen ison vajeen, jota sen on paikannut lainaamalla ulkopuolisilta sijoittajilta 900 miljoonaa euroa.

Helsingin Sanomien kokoamissa tiedoissa työttömyyden aiheuttamat menot on määritelty laajasti ja laskettu bruttomääräisesti. Menoista ei ole siis vähennetty veroja, joita työttömyysturvan saajat maksavat.

Toisin sanoen valtio saa osan maksetuista työttömyysetuuksista verotuloina takaisin.

Suuntaa-antavasti voi arvioida, että noin 25 prosenttia eli 1,3 miljardia euroa viime vuonna maksetuista työttömyysturvaeduista palautui julkiselle taloudelle veroina.

Tällöin nettomääräinen työttömyysturvan aiheuttama meno julkiselle taloudelle oli lähes neljä miljardia euroa.

Rahaa palautuu valtiolle myös arvonlisäveroina, kun työttömät kuluttavat tavaroita ja palveluita.

Lisäksi työttömyysturvamenojen rasitusta arvioitaessa on muistettava niiden tarkoitus. Ansioturva on sosiaalivakuutus, jolla työttömäksi jäävä palkansaaja pystyy jakamaan kulutustaan koko elämänkaarensa ajalle.

Perusturva tarjoaa nimensä mukaisesti turvaa heikossa asemassa oleville ihmisille.

Työttömyyden aiheuttamia menoja hahmotettaessa pitää muistaa myös, että Suomen kaltaisessa modernissa kansantaloudessa täystyöllisyys ei tarkoita työttömyyden täydellistä katoamista.

Aina esiintyy niin sanottua kitkatyöttömyyttä, kun ihmiset etsivät jonkin aikaa uutta työpaikkaa esimerkiksi työpaikan menetyksen tai opinnoista valmistumisen jälkeen.

Sen vuoksi työnvälityksen ja työttömyysvakuutusjärjestelmän eli ansioturvan järjestämisestä aiheutuu aina jotain kuluja.

Aina halutaan todennäköisesti myös tehdä jonkinlaista aktiivista työvoimapolitiikkaa, jolla pyritään auttamaan taantuvista ammateista työttömiksi jääviä siirtymään uusiin ammatteihin.

Kaiken kaikkiaan työttömyysmenojen rakenne tarkoittaa sitä, että jos menoja halutaan supistaa tuntuvasti, huomio keskittyy työttömyysturvaan ja ennen kaikkea ansioturvaan.

Kun ansioturvan saaja työllistyy, hänen työttömyysetuutensa maksu loppuu eli siltä osin työttömyysturvamenot supistuvat.

Lisäksi kun ansioturvan saaja työllistyy, sekä hän että hänen työnantajansa alkavat maksaa työttömyysvakuutusmaksuja. Samoin työllistynyt työtön alkaa maksaa myös ansiotuloveroja, mikä vahvistaa julkista taloutta.

Siksi nopeamman työllistymisen vaikutukset julkiseen talouteen voivat olla merkittäviä.

Sipilän hallituksen päätöksen perusteella ansioturvaa leikataan ensi vuoden alusta sadalla päivällä, mikä lyhentää pisimmän ansioturvan keston 500 päivästä 400 päivään. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriössä on ideoitu uusia supistuksia ansioturvaan.

Tällaiset uudistukset ovat poliittisesti kiistanalaisia. Myös taloustieteestä ammennettavat politiikkasuositukset voivat olla ristiriitaisia.

Kirjoituksessa on hyödynnetty muun muassa erityisasiantuntija Mauri Kotamäen, neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen ja professori Matti Tuomalan antamia tietoja.

Oikaisu 30.8. kello 9.47: Toisin kuin jutussa aiemmin luki, valtio ei rahoita kaikkea työttömyysetujen perusturvaa. Valtio rahoittaa perusturvasta pääosan, mutta lisäksi kunnat rahoittavat osan perusturvaan kuuluvasta työmarkkinatuesta. Lisäksi toisin kuin kirjoituksessa aiemmin todettiin, työttömyyseduista verotuloja ei saa yksin valtio vaan myös kunnat eli kokonaisuutena julkinen talous.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat