Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Sivistystyönantajat pettyi pääministerin linjaukseen kiky-leikkauksesta

”Vaikeat neuvottelut käytiin siinä uskossa, että yliopistojen taloustilanne niiden myötä helpottuu.”

Kotimaa
 
Sirpa Räihä ja Sami Kero / HS
Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen ja pääministeri Juha Sipilä.
Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen ja pääministeri Juha Sipilä. Kuva: Sirpa Räihä ja Sami Kero / HS

Yksityisiä koulutuksen järjestäjiä edustava Sivistystyönantajien järjestö on hyvin pettynyt pääministeri Juha Sipilän (kesk) linjaukseen, jonka mukaan esimerkiksi yliopistot eivät pääse hyötymään kilpailukykysopimuksen henkilöstösäästöistä, koska ne katsotaan osaksi julkista sektoria. Sivistystyönantajat kuuluu Elinkeinoelämän keskusliittoon EK:hon.

”Toivoimme, että ensin aidosti katsottaisiin, mitä kilpailukykysopimuksessa on sovittu ja mitkä tahot kuuluvat julkiseen sektoriin”, sanoo Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen.

Julkisella sektorilla tarkoitetaan sopimuksessa valtiota, kuntia, kirkkoa, Kelaa, Kevaa ja Suomen Pankkia. Esimerkiksi yliopistot eivät Hassisen mukaan ole julkista sektoria, vaikka saavatkin valtaosan rahoituksestaan valtiolta.

”Vaikeat neuvottelut käytiin siinä uskossa, että yliopistojen taloustilanne niiden myötä helpottuu”, Hassinen sanoo. ”Myös taloussuunnittelua on tehty tällä oletuksella, mutta nyt lisäsäästöt tulevat jopa kumuloituneina”, hän lisää.

Kiky-sopimuksessa sovittiin, että julkisille työnantajille työaikojen pidennyksen ja lomarahojen leikkausten myötä tulevat säästöt käytetään työnantajakustannusten alentamiseen.

Sipilä otti kantaa tulkintakiistaan keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa viime viikolla. Sipilän mukaan julkisesti rahoitetuilta laitoksilta hyöty otetaan pois. Aiemmin valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok), opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) ja opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen olivat todenneet, että kyse on tulkintaerimielisyydestä, joka ratkeaa viimeistään hallituksen budjettiriihessä. Se pidetään keskiviikkona ja torstaina.

Sekä Orpo että Grahn-Laasonen ovat sanoneet myös, ettei kilpailukykysopimus kuitenkaan heikennä yliopistojen rahoitusasemaa.

Puheet yllättävistä ja uusista koulutusleikkauksista käynnistyivät, kun valtiovarainministeriö julkisti talousarvioesityksensä 12. elokuuta.

Valtiovarainministeriön budjettiesityksen mukaan kilpailukykysopimuksesta eli lähinnä työnantajamaksujen vähentymisestä aiheutuva leikkaus olisi yliopistoilta 13,9 miljoonaa euroa, ammattikorkeakouluilta 6,9 miljoonaa euroa, ammatillisessa koulutuksessa noin 19 miljoonaa euroa, lukioissa seitsemän miljoonaa euroa sekä taiteen perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä ja museoissa, teattereissa ja orkestereissa yhteensä noin neljä miljoonaa euroa.

Lisäksi kuntien peruspalveluiden valtionosuustarpeen alentumisesta opetus- ja kulttuuritoimen laskennallinen osuus on noin 11 miljoonaa euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) omassa budjettiesityksessä vastaavia määrärahavähennyksiä ei ole tehty, mutta silti sekin julkaisi nettisivuillaan aiheesta kirjeen, jonka mukaan kyseessä eivät ole uudet säästöt.

OKM muistutti, että kiky-sopimuksen mukaan työnantajamaksuja alennetaan yhteensä 1,59 prosenttia. Alennus koskee sekä julkisia että yksityisiä työnantajia, ja sen vaikutukset on kohdennettu täysimääräisesti valtion rahoitusosuuteen. Lomarahaleikkaus koskee vain julkista sektoria. Työajan pidentämisestä seuraavan tuottavuuden kasvun takia rahoitusta ei ole alennettu valtionosuusjärjestelmän ja valtion rahoituksen piirissä olevilta, kirjeessä huomautetaan.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat