Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vain viidesosa valmistuu yliopistosta tavoiteajassa – ”Opiskelijan statuksella on helpompi työllistyä kuin työttömänä”

Opiskeluaikaa rajaava laki ei ole nopeuttanut valmistumista yliopistosta.

Kotimaa
 
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Maistereiksi valmistuneilla opiskelijoilla on keskimääräinen opiskeluaika ollut viime vuosina kuuden ja seitsemän vuoden välillä.
Maistereiksi valmistuneilla opiskelijoilla on keskimääräinen opiskeluaika ollut viime vuosina kuuden ja seitsemän vuoden välillä. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Vain noin viidesosa yliopisto-opiskelijoista valmistuu tavoiteajassa eli viidessä vuodessa. Lainmukaisessa enimmäisajassa eli seitsemässä vuodessa maisterin paperit saa alle puolet opiskelijoista.

Opiskelu ei ole viime vuosina nopeutunut, vaikka opintoaikoja rajaava laki astui voimaan vuonna 2005. Seitsemässä vuodessa tai nopeammin valmistuvien osuus on jopa hieman pienentynyt.

Lukuvuonna 2006–2007 opintonsa aloittaneista ylemmän korkeakoulututkinnon on saavuttanut seitsemässä vuodessa 48,2 prosenttia. Lukuvuonna 2002–2003 opintonsa aloittaneista samaan on pystynyt 50,8 prosenttia, vaikka rajauslaki ei koske heitä.

Helsingin yliopiston opintoasioiden päällikkö Päivi Pakkanen arvioi, että heikon työllisyystilanteen takia nopea valmistuminen ei houkuta opiskelijoita.

”Opiskelijan statuksella on helpompi työllistyä kuin työttömänä”, Pakkanen sanoo. Aloilla, joilla työllistymisnäkymät ovat hyvät, suurin osa opiskelijoista valmistuu alle seitsemässä vuodessa. Esimerkiksi oikeustieteilijöistä yli 80 prosenttia valmistuu määräajassa, humanistisesta tai luonnontieteellisestä tiedekunnasta alle 40 prosenttia.

Työllistymisnäkymien lisäksi alhaisiin valmistumisprosentteihin vaikuttavat alaa vaihtavien ja opiskelunsa keskeyttävien osuudet.

Alan vaihtaminen myös usein pidentää valmistumisaikaa.

”Suomessa ei ole joustavia väyliä vaihtaa pääainetta”, sanoo Akavan koulutuspolitiikka-asiantuntija Ida Mielityinen.

Hän myös toteaa, että tilastoja vääristää se, etteivät läheskään kaikki opiskelijat tavoittele tutkintoa.

”Osalle yliopisto-opiskelu on täydennyskoulutusta. Tämä johtuu siitä, että tutkintoon johtava koulutus on ilmaista, mutta kohtuuhintaista täydennyskoulutusta ei ole saatavilla.”

Niillä opiskelijoilla, jotka ovat valmistuneet maistereiksi, keskimääräinen opiskeluaika on viime vuosina ollut kuuden ja seitsemän vuoden välillä.

Opiskelijoille tehtyjen kyselyjen mukaan pääsyy opintojen pitkittymiseen työssäkäynti.

”Opiskelijat käyvät töissä sekä välttämättömän toimeentulon takia että hyödyllisen työkokemuksen haalimiseksi”, sanoo Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Tapio Heiskari.

SYL:n Heiskarin mielestä valtiovallan tavoite saada opiskelijat valmistumaan nopeasti on kyseenalainen.

”Opintoaikojen lyhentämisellä tavoitellaan työurien pidentämistä. Kuitenkin 60 prosenttia opiskelijoista on ollut töissä ennen opintojensa alkamista, ja suurin osa opiskelijoista käy töissä opintojensa aikana. Silti työuran katsotaan alkavan vasta siitä, kun opiskelija saa maisterin paperit.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat