Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vallankaappausyritys, puhdistukset, sota Syyriassa – Suomen uusi Turkin-lähettiläs aloittaa keskellä suurta myllerrystä

Haasteita ei puutu, kun Päivi Kairamo lähtee Suomen edustajaksi Turkkiin. Maiden perinteisesti lämpimät suhteet helpottavat.

Kotimaa
 
Ville-Veikko Kaakinen / HS
Päivi Kairamo on tähän asti käynyt Turkissa vain työmatkoilla lähinnä Ankarassa ja Istanbulissa. Hän odottaa maahan tutustumista laajemminkin. ”Se on fasinoiva maa, jossa on monta ulottuvuutta.”
Päivi Kairamo on tähän asti käynyt Turkissa vain työmatkoilla lähinnä Ankarassa ja Istanbulissa. Hän odottaa maahan tutustumista laajemminkin. ”Se on fasinoiva maa, jossa on monta ulottuvuutta.” Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
Kuka?

Päivi Kairamo

 52-vuotias oikeustieteen kandidaatti siirtyy Turkin-suurlähettilääksi Genevestä, jossa hän työskenteli Suomen pysyvänä edustajana useissa kansainvälisissä järjestöissä.

 Tätä ennen hän on toiminut muun muassa tasavallan presidentin kansliapäällikkönä 2009–2012.

 Hän harrastaa lukemista ja kävelyä. ”Toivon, että pystyn jatkamaan kävelyä Ankarassakin, vaikka se on todella mäkinen kaupunki.”

Turkki on matkalla kohti tuntematonta kesäkuussa tapahtuneen vallankaappausyrityksen jälkeen.

Kaappausyritystä ovat seuranneet kymmeniä tuhansia ihmisiä koskeneet puhdistukset ja poikkeustila, joiden myötä monet pelkäävät Turkin ajautuvan yhä kauemmas demokratiasta ja oikeusvaltiosta. Myös ulkosuhteet ovat myllerryksessä.

Samaan aikaan Turkki on Euroopalle polttavan tärkeä maa yhdessä maailman solmukohdista: sotaakäyvän Syyrian naapuri, joka sotkeutuu sotaan yhä enemmän itsekin. Lisäksi se on turvapaikanhakijoiden tuloa hallitseva portinvartija.

Kun Suomen uusi Turkin-suurlähettiläs Päivi Kairamo aloittaa työnsä Ankarassa syyskuun alussa, haasteita ei totisesti puutu.

”Pääsen hyvin mielenkiintoiseen aikaan mielenkiintoiseen tehtävään ja maahan”, diplomaatti muotoilee.

”Menen hyvällä mielellä, mutta totta kai jännittää.”

Turkissa neljä vuotta suurlähettiläänä työskennellyt Nina Vaskunlahti lähtee suurlähettilääksi Intian Delhiin. Kairamo muuttaa Ankaraan suoraan Genevestä, jossa hän työskenteli Suomen pysyvänä edustajana lukuisissa kansainvälisissä järjestöissä.

Ankarassa Kairamo tietää pääsevänsä rivakasti töihin. Turkista raportoitavan tiedon tarve on Suomessa suuri, kun vallankaappausyrityksen jälkeen palasia asetellaan kohdilleen.

”Kenelläkään ei ole selvää kuvaa siitä, mihin Turkin tilanne pitkällä aikavälillä johtaa. Sitä on tässä vaiheessa mahdotonta täydellä varmuudella sanoa”, Kairamo toteaa.

Turkin puhdistukset ovat hipaisseet myös Suomea: Alanyassa Suomen kunniakonsulina toimiva Kuddusi Müftüoglu savustettiin vastikään tehtävästään Turkin jalkapallotuomarijärjestön johdossa. Syynä olivat väitetyt yhteydet muslimisaarnaaja Fethullah Gülenin liikkeeseen, jonka Turkki sanoo olleen vallankaappausyrityksen takana.

Turkki on yrittänyt painostaa useita maita sulkemaan Gülenin liikkeeseen yhdistettyjä kouluja ja luovuttamaan liikkeen tukijoita.

Gülenistijahti saattaa aiheuttaa Suomenkin diplomaateille kiperiä tilanteita, vaikka Suomi pyrkii parhaansa mukaan pysymään siitä kaukana.

Kairamo ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin. Yleisesti hän vakuuttaa, että Suomea ei voi painostaa.

”Meillä toimitaan Suomen lainsäädännön mukaan”, hän sanoo.

Suomen ja koko EU:n kannalta keskeinen kysymys on, millaiseksi Turkin EU-suhde muodostuu. Turkki on virallisesti yhä EU:n hakijamaa, vaikka jäsenyysneuvottelut ovat olleet käytännössä jäissä.

EU-maista Itävalta on sanonut, että jäsenyysneuvottelut pitäisi katkaista, koska Turkki on väläytellyt kuolemanrangaistuksen käyttöönottoa vallankaappausta puuhanneiden rankaisemiseksi.

Ainakaan neuvotteluiden edistyminen ei ole näköpiirissä, Kairamo myöntää. Hän kuitenkin korostaa, että neuvotteluissa sekä EU-jäsenyydestä että turkkilaisten viisumivapaudesta molempien osapuolten on pidettävä kiinni sitoumuksista.

Turkki neuvottelee parhaillaan EU:n kanssa myös siitä, että sen kansalaiset pääsisivät matkustamaan unioniin ilman viisumia.

”Jos Turkki täyttää kriteerit, silloin voidaan edetä”, Kairamo sanoo. ”On liian aikaista todeta, ettei Turkin EU-jäsenyys koskaan toteutuisi.”

Vaikka jäsenyysneuvottelut pysyisivätkin pakastimessa, EU:n ja Turkin välit pitäisi Kairamon mielestä silti pystyä pitämään avoimina ja yhteistyö tiiviinä.

Tässäkin diplomaatit saavat ottaa kaiken taitonsa käyttöön.

Retoriikan tasolla etenkin Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on ottanut EU:hun etäisyyttä. Jo ennen vallankaappausyritystä hän kehotti Eurooppaa kulkemaan omaa tietään, ja Turkki kulkisi omaansa.

Viime viikkoina Turkki on ollut vähän väliä sanasodassa Yhdysvaltojen ja EU-maiden kanssa – Venäjän suuntaan taas se on lämmitellyt näyttävästi välejään. Viime viikon suurlähettiläspäivillä puhunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuvasi Turkin ja Venäjän nopeaa lähentymistä ”merkittäväksi geopoliittiseksi muutokseksi”.

Turkissa moni arvioi, että EU kiinnitti vallankaappausyrityksen jälkeen liikaa huomiota puhdistusten arvostelemiseen. Keskeisempää heidän mielestään oli Turkin kyky torjua demokraattista järjestelmäänsä kohdannut uhka.

Kairamo muistuttaa, että vallankaappausyritys tuomittiin kyllä.

”Samalla toimme esiin toivomuksen demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta ja vakauden säilymisestä”, hän sanoo.

Tuleva suurlähettiläs ei mielellään kiinnittäisi liikaa huomiota retoriikkaan. Sen sijaan hän haluaa uskoa, että tiivis yhteistyö ja läheiset suhteet ovat yhä sekä EU:n että Turkin etu.

Turkille EU on iso kauppakumppani. EU:lle Turkki on myös ulko- ja turvallisuuspoliittisesti äärimmäisen tärkeä maa Lähi-idän rajalla.

EU:n ja Turkin välisen suhteen vaalimisessa Suomella on yksi valttikortti: maiden välit ovat perinteisesti olleet lämpimät. Turkissa ei unohdeta, että se hyväksyttiin EU:n jäsenehdokkaaksi Suomen EU-puheenjohtajakaudella Helsingin huippukokouksessa 1999. Suomi on ollut yksi Turkin jäsenyyteen myönteisesti suhtautuneista EU-maista.

”Sydämellisyys ja suhteiden pitkäaikaisuudesta tuleva syvyys on aistittavissa korkeimmankin tason suhteissa”, Kairamo sanoo.

”Meillä on osaamista ja ymmärrystä Turkin suhteen, ja myös toisin päin. Se voi olla apu meille.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat