Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomen viimeisten delfiinien siirrosta seuraa jälkipyykki

Särkänniemi ei tiedottanut siirrosta etukäteen. Eläinoikeusjärjestöt ovat arvostelleet oloja Kreikassa.

Kotimaa
 
Fotis Plegas G.;Fotis Plegas G. / MVphotos
Särkänniemen delfiinit joutuvat Attican eläinpuistossa uuteen laumaan. Toivuttuaan siirrosta eläimet osallistuvat ateenalaispuiston opetusnäytöksiin.
Särkänniemen delfiinit joutuvat Attican eläinpuistossa uuteen laumaan. Toivuttuaan siirrosta eläimet osallistuvat ateenalaispuiston opetusnäytöksiin. Kuva: Fotis Plegas G.;Fotis Plegas G. / MVphotos
Tästä on kyse

Näin delfiinit siirrettiin Kreikkaan

 Särkänniemi aloitti neljän delfiinin siirron Kreikkaan lauantaina. Kuljetus tapahtui varhain sunnuntaina rahtikoneella Tampere-Pirkkalan lentokentältä.

 Delfiinit matkustivat Ateenaan vesitiiviissä laatikoissa, joissa oli lämmitettyä vettä.

 Mukana oli muutamia kymmeniä ihmisiä.

 Delfiinit pääsivät perillä altaaseen sunnuntaina ennen puoltapäivää. Niiden kerrottiin heti syöneen.

 Siirrossa ei vaihtunut rahaa puistojen välillä.

Särkänniemen delfinaarion yli kolme vuosikymmentä kestänyt tarina sai viikonloppuna pisteen, kun kaikki neljä delfiiniä lennätettiin rahtikoneella Kreikkaan. Ne sijoitettiin ateenalaiseen Attican eläinpuistoon.

HS kokosi yhteen tärkeimmät kysymykset delfinaarion lopettamiseen liittyen.

Miksi vuodesta 1985 toiminut delfinaario suljettiin?

Särkänniemi ilmoitti lakkautuksesta viime vuoden lokakuussa. Päätökseen vaikutti etenkin eläinoikeusliikkeen kauan kestänyt kampanjointi delfinaariota vastaan. Delfinaario oli myös tuottanut huvipuistolle tappiota.

Näytökset lopetettiin jo viime syksynä, mutta neljä asukkia, Veera, Delfi, Leevi ja Eevert, pysyivät Särkänniemessä aina lauantaihin asti.

Eläinten siirrosta ei tiedotettu etukäteen. Miksi?

Tamperelaispuisto halusi siirtää delfiinit Kreikkaan kaikessa hiljaisuudessa.

Operaatiosta ei tiedotettu ennalta, eivätkä toimittajat päässeet lähelle siirtopaikkaa. Työntekijät yrittivät peittää näkyvyyttä pressulla.

Tampereen kaupungin omistaman matkailuyhtiön vaitonainen viestintälinja on nostattanut arvosteluryöpyn. Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen vaatii nyt Särkänniemeltä ”täydellistä selvitystä” asioiden kulusta. ”Pyydämme maanantaina tilannekatsauksen ja analyysin siitä, mitä viikonloppuna kaiken kaikkiaan tapahtui”, hän sanoi.

Särkänniemen hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman (kok) on kutsunut hallituksen ylimääräiseen kokoukseen. ”On selvää, että asioita ei voi hoitaa näin, etenkin kun asiassa ei ole ollut mitään salattavaa”, hän kommentoi.

Huvipuiston toimitusjohtaja Miikka Seppälä myönsi tiedottamisen menneen pieleen. Hän kertoi päättäneensä itse, että siirrosta vaietaan.

”Halusimme taata työrauhan ja operaation turvallisuuden. Tein kuitenkin virheen, kun en vahvistanut asiaa tiedotusvälineille tilanteen tultua julki”, hän pahoitteli tiedotteessa.

Mitä kreikkalaisesta eläinpuistosta tiedetään?

Lintupuistona aloittanut ateenalainen Attica Zoological Park perustettiin vuonna 2000. Delfinaario aukesi vuonna 2010.

Eläinoikeusjärjestöt ovat arvostelleet puiston oloja. Animalian mukaan delfiinit eivät saa tarpeeksi suojaa auringolta ulkoaltaissa.

Kreikan vihreä puolue on vaatinut puiston sulkemista – sen mukaan delfinaario perustettiin ilman tarvittavia lupia.

Merinisäkkäistä tietoa keräävän Ceta-Base-järjestön mukaan puistossa on kuollut ainakin viisi delfiiniä vuosina 2013–2015. Järjestö ei ole kertonut delfiinien kuolinsyytä.

Myös rahavaikeudet ovat huolettaneet: uutistoimisto Reuters kertoi viime vuonna, että Kreikan talouskriisin takia Atticalla oli vaikeuksia hankkia riittävästi ruokaa 2 200 eläimelle.

Särkänniemen mukaan kreikkalaiset ovat sitoutuneet eläinten hyvinvointiin. Delfiinit saavat ”parhaan mahdollisen” elinpaikan, Seppälä vakuutti. Allastilaa on Kreikassa kaksin verroin Suomeen nähden, ja altaat on osin katettu.

HS kysyi oloista myös Attican osaomistajalta Rudy Rallisilta, joka piti syytöksiä ”naurettavina”. Rallisin mukaan asioita on puitu useasti oikeudessa, ja Attica voittanut kaikki tapaukset.

”Oikeus on todennut, että kaikki lupamme ovat kunnossa. Mutta aina järjestöt keksivät syyttää meitä jostain uudesta”, Rallis kommentoi puhelimitse.

Hän vahvisti delfiinien kuolintapaukset, mutta sanoi pitävänsä niitä luonnollisina. Myös ruokintavaikeudet on Rallisin mukaan selätetty.

Oliko sijoittamispaikaksi muita vaihtoehtoja?

Eurooppalainen uhanalaisten lajien suojeluohjelma EEP osoitti ateenalaispuiston suomalaisdelfiinien uudeksi kodiksi.

”Jos Euroopan johtavat merinisäkäseläinlääkärit sanovat, että siirto on meidän laumallemme hyvä, niin meillä ei ole aihetta kyseenalaistaa tätä näkemystä”, Seppälä sanoi HS:lle.

Hänen mukaansa muitakin puistoja sekä luonnonvesialtaita tutkittiin. Delfiineille ehdotettiin myös ”vanhainkotia”, mutta sellaista ei Särkänniemen mukaan löytynyt.

Eläinten lopettaminen ei ollut missään vaiheessa vaihtoehto, huvipuistosta korostettiin.

Millainen tulevaisuus delfiinejä odottaa?

Vanhimmat nelikosta ovat yli 35-vuotiaita. Niilläkin voi olla jäljellä vielä kymmeniä elinvuosia. Kreikassa eläimet joutuvat uuteen laumaan, mikä voi aiheuttaa ongelmia.

Toivuttuaan siirrosta eläimet osallistuvat opetuksellisiin näytöksiin, joita on pari päivässä. Särkänniemi on luvannut seurata delfiinien sopeutumista Kreikkaan.

Juttua varten tietoja hankkivat: Tuomas Kokko, Ville Eloranta, Petteri Tuohinen.

Kalle Parkkinen
Delfiinit matkustivat Kreikkaan mittatilaustyönä tehdyissä laatikoissa, joissa oli lämmitettyä makeaa vettä.
Delfiinit matkustivat Kreikkaan mittatilaustyönä tehdyissä laatikoissa, joissa oli lämmitettyä makeaa vettä.
Filosofi: Delfiinit pakottavat miettimään eläinoikeuksia

Särkänniemen delfiinien herättämä kiivas keskustelu kertoo, että ihmiset suhtautuvat aiempaa tiukemmin luonnonvaraisten eläinten tarhaamiseen, sanoo eläin- ja ympäristöetiikkaan erikoistunut filosofi Elisa Aaltola.

”Meidän tietoisuutemme eläimistä ja niiden kognitiivisista kyvyistä on kasvanut valtavasti. Siksi esimerkiksi delfiinit koskettavat suurta yleisöä”, hän sanoo.

Aaltolan mukaan delfiineistä puhuminen liittyy yleisemmällä tasolla länsimaiseen käsitykseen eläimistä ja niiden oikeuksista.

”Ajattelisin, että tässä kulminoituu ja kiteytyy länsimaissa käynnissä oleva eläinkuvan murros. Asenteet länsimaissa ovat muuttuneet radikaalisti viime vuosikymmenten aikana”, hän toteaa.

Aaltola arvioi, että delfiineistä puhuminen pakottaa ihmiset miettimään, millainen eläinten kohtelu on oikeutettua.

”Koska delfiinit tuottavat sirkushuveja, eli niiden käyttö on groteskin pinnallista, niiden kautta on helppo avata ihmisen ja eläimen välistä kulttuurista suhdetta. Se on vaikeampaa, jos puhuisi esimerkiksi eläintuotannosta, joka tulee niin lähelle ihmistä.”

Helsinkiläisen Korkeasaaren eläintarhan johtaja, eläinlääketieteen tohtori Sanna Hellström puolestaan arvioi keskustelun johtuvan ensisijaisesti siitä, että ihmiset tuntevat kiinnostusta Särkänniemen delfiineihin.

”Minun mielestäni ihmiset ovat yleisesti ottaen aiempaa kiinnostuneempia tuotantoeläinten, lemmikkien ja kaikkien muidenkin eläinten olosuhteista”, hän sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat