Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Raportti: Pienimmistäkin taajamista löytyy yleensä alakoulu ja kirjasto, mutta harvoin apteekki

Alakoulu, kirjasto ja päivittäistavarakauppa näyttävät olevan vielä aitoja lähipalveluita. Sen sijaan yläkoulu ja apteekki ovat vasta isompien taajamien herkkua.

Kotimaa
 
Jussi Eskola
Posiolla on noin 1 000 asukasta, mutta silti usempikin kauppa, koulut ja muita palveluja. Kuvassa Posion peruskoulu.
Posiolla on noin 1 000 asukasta, mutta silti usempikin kauppa, koulut ja muita palveluja. Kuvassa Posion peruskoulu. Kuva: Jussi Eskola
Fakta

Vähintään parisataa asukasta

 Taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan tiheään rakennettua aluetta.

 Suomen suurin taajama-alue on Helsingin keskustaajama, jossa asuu 1,2 miljoonaa asukasta.

 Pienin oli vuonna 2014 Kemiön saaressa sijaitseva Lammala, jossa oli 201 asukasta. Väliin mahtuu monenlaista ja -kokoista taajamaa sekä kaupunkiseuduilla että maaseudulla.

Lähde: Syke

Valtaosassa pieniä 200–500 asukkaan taajamia on päivittäistavarakauppa, alakoulu ja kirjasto, ilmenee Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tuoreesta raportista.

”Kun palveluverkko menee koko ajan siihen suuntaan, että palvelut heikentyvät etenkin kylätasolla, alakouluja, lähikauppoja ja kirjastoja löytyi raportin mukaan vielä yllättävän hyvin pienistäkin taajamista”, kertoo Syken ryhmäpäällikkö Ville Helminen.

Sen sijaan apteekki on vain kolmasosassa 300–400 asukkaan taajamista.

”Vasta yli tuhannen asukkaan taajamissa satunnainen kulkija voi luottaa siihen, että reseptilääkkeet saa kylältä lähes varmasti”, Helminen huomauttaa.

Myös yläkoulu löytyy suurella todennäköisyydellä vasta noin tuhannen asukkaan taajamista. Lukio puolestaan löytyy alle puolesta. Vasta yli 3 000 asukkaan taajamissa lukioita alkaa olla enemmän. Myös suuria supermarketteja ja Alkoja löytyy vain yksittäisistä alle tuhannen asukkaan taajamista. Parin tuhannen asukkaan taajamissa niitä on noin puolessa ja 3 000 asukkaan kokoluokassa jo suurimmassa osassa.

Päivittäistavarakaupan yksikköjen koko ja määrä lisääntyvät taajaman koon kasvaessa. Tuhannen asukkaan taajamassa on todennäköisesti yhdestä kahteen kauppaa, ja yli 3 000 asukkaan taajamissa jo kolme tai enemmän. Yli 6 000 asukkaan taajamissa on todennäköisesti jo kaksi suurta päivittäistavarakaupan yksikköä.

Suomessa on 745 taajama-aluetta, joissa asuu 4,6 miljoonaa asukasta.

Vakituisen asutuksen määrä ei ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa taajaman palvelutasoon. Osa-aikainen ja vapaa-ajan asuminen sekä taajamien välinen etäisyys ovat raportin mukaan merkittäviä tekijöitä. Tämän takia kaupunki- ja maaseututaajamissa väestömäärän suhde palvelujen olemassaoloon on erilainen.

”Etelä-Suomessa kehysalueella esimerkiksi Jokela, Veikkola ja Rajamäki ovat 4 000–6 000 asukkaan taajamia, joissa palvelutaso on väestömäärään suhteutettuna huomattavan heikko siksi, että vieressä on suurempi taajama ja sen palvelut.”

Vastaavasti syrjäisempien taajamien palvelut ovat laajemman alueen lähipalveluita, jolloin pelkkä taajaman väkiluku ei kerro totuutta palvelujen kysynnästä. Hiljaista taajamaa ympäröivän alueen väestömäärä vaikuttaa myös siihen, millaiset taajaman palvelut ovat.

”Syrjäisemmällä seudulla lähialuekin on laajempi. Esimerkiksi Kainuussa muutaman kymmenen kilometrin alue vaikuttaa taajamaan palvelutasoon.”

Itä- ja Pohjois-Suomesta löytyy paljon taajamia, joissa välimatka seuraavaan saattaa olla 50–100 kilometriä.

”Hyvä esimerkki on Posion taajama, jossa on noin 1 000 asukasta, mutta silti useampikin kauppa, koulut ja muita palveluja.”

Syken raportin tarkoituksena oli luokitella taajamat aiempaa tarkemmin. Uusi luokitusjärjestelmä jakaa taajamat kolmen eri tekijän perusteella kahdeksaan eri luokkaan. Luokitus erottelee kaupunkiseutujen ja maaseudun taajamat, tiheät ja harvat taajama-alueet sekä eri kokoluokan taajamat.

Syken mukaan tarkempaa luokittelua tarvitaan, jotta seudullisessa suunnittelussa voidaan huomioida paremmin erityyppisten taajamien tilanne. Tuloksia tullaan hyödyntämään muun muassa maankäytön suunnittelussa.

”Luokituksen tarkoitus on myös auttaa siinä pohdinnassa, millä edellytyksillä erilaisia taajamia halutaan pitää elinvoimaisina”, Helminen toteaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat