Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Turvapaikkaa hakeneita lapsia palaa kiivaaseen tahtiin – Suomeen jääneet etenevät jo koulussa

Suurin osa turvapaikanhakijoiden lapsista on yhä valmistavilla luokilla, mutta siirtoja yleisopetukseen tehdään pian. Moni aloitti kouluvuotensa uudessa koulussa paikkakunnan vaihduttua.

Kotimaa
 
Kaisa Siren
Opettaja Elli Varajärvi opettaa Ali-Hassan Ibrahimia Rovaniemen Ounasvaaran koulussa.
Opettaja Elli Varajärvi opettaa Ali-Hassan Ibrahimia Rovaniemen Ounasvaaran koulussa. Kuva: Kaisa Siren
Fakta

Valmistava opetus kestää vuoden

 Lain mukaan valmistavan opetuksen pitäisi alkaa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun selviää, että oppivelvollisuusikäinen jää kuntaan pidemmäksi kuin aivan lyhyeksi aikaa.

 Valmistava opetus

kestää vuoden.

 Viime syksyn pakolaiskriisin jälkeen kunnat ovat perustaneet nopeaan

tahtiin uusia valmistavia luokkia.

 Kasvavat oppilasmäärät ilahduttivat kuihtuvissa kunnissa, joissa peruttiin koulujen lakkauttamisia. Nyt monessa paikassa on palattu vanhaan tilanteeseen, kun vastaanottokeskuksia on suljettu.

Rovaniemi

”Minun nimeni on Ali. Hauska tutustua.” Juuri tätä enempää suomea ei irakilainen Ali-Hassan Ibrahim, 14, osannut, kun HS tapasi hänet koulussa Tervolassa viime marraskuussa.

Tervolan vastaanottokeskus suljettiin kesällä, ja nyt Ibrahim löytyy Lapin pääkaupungista Rovaniemeltä. Ounasvaaran koulun valmistavalla luokalla kerrataan sanastoa. Ibrahim vastaa sujuvasti opettajan kysyessä, mitä opettajalla on yllään:

”Sininen hame.”

Turvapaikanhakijoina maahan tulleiden ja yhä maassa olevien lapsista lähes kaikki ovat Opetushallituksen arvion mukaan koulussa.

Koululaisten määrä on kuitenkin vähentynyt viime talvesta roimasti, kun osa perheistä on lähtenyt maasta saatuaan kielteisen turvapaikkapäätöksen tai niin sanottuina Dublin-tapauksina eli toisessa EU-maassa aiemmin rekisteröityneinä. Osa on palannut kotimaihinsa vapaaehtoisesti.

”Vapaaehtoisesti palaavien määrä on yllättänyt. Myöskään perusteita oleskeluluville ei ole täyttynyt niin paljon kuin syksyllä oletettiin. Tuntuma on, että lapsia on jäämässä vähemmän kuin mihin syksyllä varauduttiin”, sanoo opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta.

Kouluikäisistä on Nissilän mukaan poistunut noin viidennes – saman verran kuin kokonaisuudessaan turvapaikanhakijoista.

Ali-Hassan Ibrahimin koulukavereista Tervolassa moni palasi Irakiin jo talvella. Isänsä kanssa kahdestaan maahan tullut Ibrahim opettelee sinnikkäästi suomea. Parasta on kuitenkin pelaaminen: ”Jalkapallo, käsipallo ja sähly”, hän luettelee.

Valmistavan luokan peräseinältä löytyy jokaisen oppilaan yksilöllinen lukujärjestys. Ibrahim käy yleisopetuksessa liikunnan ja kuvataiteen tunneilla, joku toinen jo matematiikassa ja biologiassakin.

”Tästä 9–17-vuotiaiden ryhmästä ainakin osa voi siirtyä yleisopetukseen joulun jälkeen”, arvioi koulunkäynninohjaaja Nadja Ylijurva.

Irakin pääkaupungista Bagdadista Suomeen tullut Sabaa Hamoodi, 14, odottaa jo pääsyä tavalliselle luokalle. Hänkin muutti Rovaniemelle kesällä Tervolasta ja on nauttinut kaupungin tarjonnasta, kuten vastikään nähdystä Robinin keikasta.

”Kirjoita Robinista, se on niin hyvä”, Hamoodi kehottaa. ”Boom Kah ja kaikki muut biisit. Kuuntelen niitä koko ajan.”

Valmistavien luokkien määrä oli suurimmillaan keväällä, kun kunnat perustivat niitä nopeaan tahtiin vastikään maahan tulleille. Sen jälkeen luokkia on lopetettu samalla, kun vastaanottokeskuksia on mennyt kiinni ja oppilaita siirretty yleisopetukseen, kertoo Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.

Uusien luokkien tarvetta vähentää myös se, että yhä useampi kunta pyrkii sijoittamaan tulijat suoraan tavalliseen opetukseen. Sen on arvioitu tuovan hyviä tuloksia kielen oppimisessa ja kotoutumisessa. Ounasvaarallakin niin tehdään pienempien oppilaiden kohdalla.

”Toki se vaatisi enemmän resursseja, koska he tarvitsevat usein jatkuvan henkilökohtaisen tuen”, rehtori Kari Ollila toteaa.

Päivärinnan mukaan valmistavien luokkien lakkautukset ovat opetustyölle erityinen haaste.

”Ympäristönvaihdos ei ole hyvä asia. Tavallaan kaikki alkaa taas alusta.”

Ensimmäistä turvapaikkapäätöstä odottaa tällä hetkellä Maahanmuuttoviraston tilaston mukaan 4 610 alaikäistä. Uutta päätöstä odottavat ne tuhannet lapset ja nuoret, joiden kielteisestä päätöksestä on valitettu. Valitusprosessin ajan he käyvät koulua tavalliseen tapaan.

Ounasvaaran valmistavassa luokassa kaikki ovat maahanmuuttajina eri vaiheissa. Jotkut odottavat ensimmäistä päätöstään, toiset valituskierroksen tulosta, jotkut ovat saaneet oleskeluluvan.

Mikä on näiden lasten ja nuorten tulevaisuus?

”Jos he jäävät Suomeen, tulevaisuus riippuu hyvin paljon iästä, jossa he ovat tulleet maahan. Lisäksi se riippuu lähtökielestä ja -kulttuurista. Avainkysymys on kielitaito. Suomessa on aika vaikea opiskella ja tehdä töitä, jos ei osaa kieltä”, Nissilä arvioi.

Suurin kysymys on Nissilän mukaan se, mitä tapahtuu niille täysi-ikäisille nuorille, joilla on kielitaidossaan ja peruskoulutuksessaan isoja aukkoja.

”Ammatti- ja lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen pitää panostaa. Aikuisten perusopetukseen onkin tulossa uudistus vuonna 2018.”

Kaisa Siren
Opettaja Elli Varajärvi auttoi Fariza Mohammed Ibrahimia kertaamaan värejä Ounasvaaran koulussa Rovaniemellä viime viikolla.
Opettaja Elli Varajärvi auttoi Fariza Mohammed Ibrahimia kertaamaan värejä Ounasvaaran koulussa Rovaniemellä viime viikolla.
Kaisa Siren
Sarmad Akram, Ali Hassan Ibrahim ja Saleh Mohmed viettävät välituntia Ounasvaaran koulussa.
Sarmad Akram, Ali Hassan Ibrahim ja Saleh Mohmed viettävät välituntia Ounasvaaran koulussa.
Kaisa Siren
Koulunkäyntiavustaja Nadja Ylijurva ohjasi Hussein Ahmadia Ounasvaaran koulussa.
Koulunkäyntiavustaja Nadja Ylijurva ohjasi Hussein Ahmadia Ounasvaaran koulussa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat