Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yli kymmenen vuotta työskennelleen valesairaanhoitajan tuomio pysyi hovioikeudessa

Sairaanhoitajaopinnot keskeyttäneellä naisella oli Hyvinkään sairaalassa vuosien varrella yli 200 lyhyttä työsopimusta.

Kotimaa
 

Helsingin hovioikeus on pitänyt voimassa Hyvinkään sairaalassa työskennelleelle valesairaanhoitajalle tuomitun ehdollisen vankeusrangaistuksen. 45-vuotias nainen sai kymmenen kuukautta ehdollista vankeutta luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta ja törkeästä petoksesta.

Nainen ehti työskennellä Hyvinkään sairaalassa epäpätevänä hoitajana vuodesta 2000, kunnes Hus-kuntayhtymä purki hänen työsopimuksensa huijauksen paljastuttua joulukuussa 2012. Hän työskenteli tuolloin sairaalan kirurgian vuodeosastolla.

Oikeuden mukaan nainen on ollut vastuullisessa asemassa, ja hänen menettelyssä on vaarantanut potilaiden luottamuksen. Sen sijaan ei ollut näyttöä siitä, että potilaiden terveys olisi ollut vaarassa.

Nainen oli 1990-luvulla opiskellut sairaanhoitajaksi, mutta hän ei ollut suorittanut opintojaan loppuun. Hän huomautti tehneensä lähinnä perushoitajan ja sairaanhoitajan sijaisuuksia ja näihin käytetään myös opiskelijoita. Nainen korostikin, että opiskelijana hänellä oli oikeus työskennellä sairaanhoitajana vuoteen 2006 asti. Tästä oikeus oli samaa mieltä, mutta sen jälkeen nainen ei olisi enää saanut työskennellä hoitajana.

Nainen myös painotti, että työnantajan velvollisuus on tarkastaa, että työtehtäviin palkatut henkilöt täyttävät kelpoisuusehdot. Käräjäoikeus totesikin päätöksessään, että työnantajan lepsut menettelytavat pätevyyden varmistamisessa ovat mahdollistaneet sen, että töihin palkataan epäpätevä henkilö. Nainen ei kuitenkaan selviä ilman vastuuta, sillä hänen olisi pitänyt kertoa olevansa epäpätevä.

Naisen epäpätevyys paljastui, kun sairaanhoitopiiri takasti vuoden 2012 aikana koko henkilökuntansa ammatinharjoittamisoikeudet. Edellisenä vuonna Ilta-Sanomat oli paljastanut valelääkäri Esa Laihon työskennelleen väärennetyllä tutkintotodistuksella.

Tapaukseen sisältyy erikoisia piirteitä ja mutkikkaita oikeudellisia ongelmia. Yksi erikoisuuksista oli se, että naisella oli vajaan 13 työvuotensa aikana peräti 217 määräaikaista työsuhdetta. Välillä hän ehti käydä kolmeen otteeseen äitiyslomalla ja perhevapailla.

Hovioikeus totesikin, että nainen oli allekirjoittanut yli 200 työsopimusta kertomatta siitä, ettei hän ollut suorittanut sairaanhoitajan opintojaan loppuun eikä siten ollut pätevä työskentelemään hoitajana.

Hovioikeus tuomitsi naisen epäpätevänä hoitajana työskentelemisestä vasta vuodesta 2009, sillä muilta osin hovioikeus katsoi, että teko oli vanhentunut. Syyte törkeästä petoksesta koski naiselle maksettuja palkkoja. Siltä osin oikeus katsoi huijauksen alkaneen heti vuodesta 2000 ja jatkuneen yhtäjaksoisesti kiinnijäämiseen asti.

Korvaussummasta kiisteltiin ankarasti sekä käräjä- että hovioikeudessa. Kuntayhtymä vaati, että nainen velvoitetaan korvaamaan kaikki saamansa palkat, lisät ja sivukulut eli noin 327 000 euroa. Naisen puolustus puolestaan vetosi siihen, että sairaala oli saanut naisen täyden työpanoksen kaikkien työsuhteiden aikana.

Käräjäoikeus sovitteli korvaussummaa, koska nainen oli menettänyt työnsä. Oikeuden mukaan kohtuullinen korvausmäärä oli noin 25 000 euroa.

Käräjäoikeus myös totesi, että naisen tahallisuus oli huomattava vasta viimeisenä vuonna, jolloin hän oli valehdellut valmistumisestaan. Oikeus myös korosti, että jos työnantaja olisi ollut huolellisempi, vahinko olisi jäänyt ehkä kokonaan syntymättä tai ainakin se olisi ollut paljon pienempi.

Hovioikeus piti korvauksen voimassa, mutta se joutui äänestämään asiasta.

Yksi hovioikeuden tuomareista olisi hylännyt korvausvaatimuksen. Tuomari huomautti, että nainen oli osaston käytännöt tunteva, tunnollinen ja hyvä työntekijä. Nainen hyötyi rikoksesta ainoastaan ylisuuren palkan muodossa, mutta syyttäjä ei vaatinut tätä summaa valtiolle rikoshyötynä. Sairaala puolestaan ei esittänyt mitään selvitystä vahingoista. Ei esimerkiksi ole näyttöä siitä, että muu henkilökunta olisi joutunut paikkailemaan naisen tekemisiä, eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos totesi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat