Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Salakuljettajat mainostivat kuin matkatoimistot – ”Facebook-siirtolaiset” saivat sosiaalisesta mediasta tarkkaa tietoa Suomesta

Tutkija: Suomenirakilaiset eivät ole yhtenäinen joukko, eikä heistä pitäisi puhua vain uskonnon tai kulttuurin kautta.

Kotimaa
 
Näin toimii someajan pakolaisuus
Näin toimii someajan pakolaisuus
Viime vuoden pakolaistilanne synnytti myös uudenlaista populaarikulttuuria sosiaaliseen mediaan.

Kolme myyttiä irakilaisista

1. ”Kaikki johtuu uskonnosta.”

Tosiasiassa 1990-luvulla tulleiden irakilaisten keskuudessa uskontoa ei useinkaan pidetty tärkeänä. Uusista turvapaikanhakijoista monet kertovat haluavansa eroon tiukoista uskonnollisista jaotteluista ja säännöistä.

2. ”Nuoret kasvavat kahden kulttuurin välissä.”

Nuoret kasvavat monietnisessä ympäristössä ja heillä on paljon kontakteja sukuun, jonka pakolaisuus on levittänyt eri puolille maailmaa.

3. ”Suomessa on tiivis irakilaisyhteisö.”

Suomenirakilaisilla on moninaiset ja vaihtelevat taustat, joten yhdestä yhteisöstä ei oikeastaan voi puhua. Eroja on koulutuksessa, poliittisissa mielipiteissä, suhtautumisessa uskontoon ja Suomeen tulon syissä.

Tänään tiistaina julkistetun tutkimuksen mukaan Suomeen viime syksynä tulleet turvapaikanhakijat edustavat ensimmäistä ”Facebook-siirtolaisten” sukupolvea.

Tutkija Marko Juntusen mukaan sosiaalisessa mediassa jaettu tieto näytteli keskeistä osaa turvapaikanhakijoiden matkoissa ja matkakohteen valinnassa. Facebookissa ja Youtubessa jaettiin tietoa toimivista matkareiteistä, matkan varrella piilevien vaarojen välttämisestä ja luotettavan salakuljettajan löytämisestä.

Tarjolla oli paljon tietoa myös esimerkiksi Suomen, Ruotsin ja Saksan olosuhteista, sosiaaliturvajärjestelmästä sekä vinkkejä turvapaikan hakemiseen. Netissä julkaistiin myös huhupuheita ja väärää tietoa, ja jotkut taas profiloituivat väärän tiedon oikaisijoina. Saksassa pitkään asunut Omar varoitti videoilla uskomasta huhupuheisiin ja kertoi näkemyksenään, että irakilaiset uskonnollisten vähemmistöjen edustajat, kuten jesidit ja kristityt saisivat oleskeluluvan Saksaan, mutta muiden tilanne oli hankalampi.

Kesällä 2015 turvapaikanhakijat olivat jo julkaisseet satoja videoita ja kuvia Euroopasta. Myös ennen piilossa toimineet salakuljettajat jakoivat avoimesti puhelinnumeroitaan ja mainoksia matkoista netissä, kertoo Juntusen työ- ja elinkeinoministeriölle tekemä tutkimusraportti Poikkeustilan sukupolvet – Irakilaispakolaisuus Suomessa.

Osa salakuljettajista mainosti ja myi matkojaan tavanomaisten matkatoimistojen tapaan: ”Kutsumme sekä perheitä että nuoria miehiä mukaan. Lähdemme matkaan Bagdadista lokakuun lopussa ja jatkamme matkaa huviveneellä Turkista, kunnes saavumme Saksaan. Hinta 4 500 euroa, alle kaksivuotiaat lapset ilmaiseksi ja muut alaikäiset puoleen hintaan. Lähdemme matkaan Marmariksesta Turkista kohti Rodosta Kreikassa. Merimatka kestää kuusi tuntia.”

Turvapaikanhakijoiden perustamissa Facebook-ryhmissä jaettiin pian myös viestejä raakuuksiin syyllistyneistä henkilöistä, joiden epäiltiin paenneen Eurooppaan. Heistä on tehty ilmiantoja poliisille Suomessakin. Osa ilmiannoista oli hatarin perustein tehtyjä, mutta monet suomenirakilaiset ovat olleet huolissaan siitä, että tulijoiden joukossa on myös turvallisuusuhkia.

Poliisilla on parhaillaan selviteltävänä toistakymmentä epäiltyä sotarikosta.

Juntunen on tutkinut suomenirakilaisten elämää jo vuosien ajan. Raportissaan hän toteaa, että kyseessä on monenkirjava joukko ihmisiä, joilla on erilainen poliittinen, uskonnollinen ja koulutuksellinen tausta.

”Kyseenalaistan vahvasti käsityksen yhdestä, yhtenäisestä irakilaisyhteisöstä. Eri taustan omaavien irakilaisten kesken on vahvoja jännitteitä”, Juntunen sanoo.

Suomeen on tullut irakilaisia jo 1990-luvulla. Tuolloin maahan saapuneet olivat pääosin hyvin koulutettuja, maallistuneita ja vasemmistolaisesti suuntautuneita irakilaisia, jotka pakenivat Saddam Husseinin hallintoa. Heille jako sunni- ja shiiamuslimeihin ei ollut tärkeä.

Uudet turvapaikanhakijat puolestaan tulevat tilanteesta, jossa koulutusjärjestelmä on murentunut ja yhteiskunta on vahvasti jakautunut myös uskonnon mukaan.

Juntusen mukaan suomalaisessa keskustelussa painotetaan usein liikaa tulijoiden kulttuuria ja uskontoa. Niitä merkittävämpää voivat kuitenkin olla taustalla olevat väkivallan kokemukset, pakolaisuus ja sen mukanaan tuoma perheen tai suvun hajoaminen.

”Nämä kokemukset tulevat tänne ihmisten mukana ja heidän lapsensa kasvavat perheissä, joita nämä kokemukset varjostavat. Mietin, millaista on kasvaa perheessä, jossa isän tarina on niin rankka, että hän ei voi kertoa sitä lapsilleen ennen kuin nämä ovat täysi-ikäisiä.”

Pakolaisuudesta ja ympäri maailmaa hajonneista suvuista kasvaa Juntusen mukaan kuitenkin myös uudenlaista, vahvaa ja omaleimaista kulttuuria. Esimerkkinä hän käyttää Turun Varissuota, jota on totuttu pitämään ongelmalähiönä, mutta jota siellä asuvat nuoret kuvaavat turvalliseksi ja rasismista vapaaksi ympäristöksi.

”Varissuon nuorilla on voimakas identiteetti. He ovat sosiaalisia, avoimia ja hyvin kosmopoliittisesti ajattelevia. Heidän ystäväporukkansa muodostuvat nuorista, joiden perhetausta on Somaliasta, Kosovosta ja Irakista. Heidän tulevaisuudensuunnitelmissaan voi olla lähtö sukulaisen luo Melbourneen tai toisen sukulaisen luo Lontooseen.”

Jussi Nukari / Lehtikuva
Irakilaiset turvapaikanhakijat pelasivat jalkapalloa vastaanottokeskuksessa Lahdessa viime lokakuussa.
Irakilaiset turvapaikanhakijat pelasivat jalkapalloa vastaanottokeskuksessa Lahdessa viime lokakuussa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat