Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Apulaisoikeusasiamies perää tarkempaa valvontaa poliisin etälamauttimien käytölle

Esimiesten pitäisi käydä läpi jokainen etälamauttimen käyttö. Myös tallentavaa kameraa pitäisi harkita, apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja ehdottaa.

Kotimaa
 
Kimmo Mäntylä Lehtikuva
Etälamautin poliisin kädessä Helsingin poliisilaitoksen tiedotustilaisuudessa heinäkuussa 2011,
Etälamautin poliisin kädessä Helsingin poliisilaitoksen tiedotustilaisuudessa heinäkuussa 2011, Kuva: Kimmo Mäntylä Lehtikuva

Poliisin pitäisi valvoa nykyistä tarkemmin etälamauttimen käyttöä, arvioi apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja tuoreessa päätöksessään. Lisäksi Poliisihallituksen pitäisi antaa selkeät ohjeet etälamauttimen käytöstä.

Pajuoja teki asiasta selvityksen omasta aloitteestaan, sillä etälamauttimen käyttö on maailmalla herättänyt paljon arvostelua. Pajuoja korostaa, ettei selvityksessä ilmennyt huolestuttavia merkkejä siitä, että etälamautinta käytettäisiin Suomessa epäasiallisesti.

”Katson, että etälamautin on käyttökelpoinen ja hyväksyttävä poliisin voimankäyttöväline – asianmukaisesti käytettynä”, Pajuoja arvioi.

Etälamauttimen käytön valvontaa pitäisi Pajuojan mielestä kuitenkin tehostaa. Hän muistuttaa, että poliisin voimankäyttö on merkittävää julkisen vallan käyttöä, ja sillä puututaan ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien ydinalueeseen. Tällainen toiminta ei voi olla valvomatonta.

”Tällä hetkellä Suomessa tämä valvonta näyttää olevan varsin yleisluontoista ja sitä voisi pikemmin luonnehtia seurannaksi”, Pajuoja toteaa.

Pajuojan mielestä olisi erityisen olennaista, että esimiehille menee tieto etälamauttimen käytöstä. Nyt näin ei aina tapahdu. Esimiehellä on Pajuojan mukaan kuitenkin parhaat edellytykset valvoa toimintaa.

”Katson, että esimiesten tulisi viipymättä arvioida jokainen alaistensa etälamauttimen käyttö. Tämä edellyttää, että raportointijärjestelmää kehitettäisiin niin, että se paremmin mahdollistaisi tämän.”

Jokaisesta etälamauttimen käytöstä tallentuu tieto, joka kertoo muun muassa laukaisun tarkan ajan ja impulssin keston. Pajuojan mielestä nämä muistikorttiin tallentuvat tiedot pitäisi järjestelmällisesti käydä läpi ja varmistaa, ettei niissä ole ristiriitoja voimankäytöstä tehtyjen selvitysten kanssa.

Lisäksi hän kehottaa harkitsemaan taltioivan kameran ottamista käyttöön. Tämä parantaisi hänen mukaansa niin kohdehenkilön kuin poliisinkin oikeusturvaa.

Etälamautinta saavat käyttää vain siihen koulutetut poliisit. Pajuojan mukaan koulutus vaikuttaa asianmukaiselta, mutta hyväkään koulutus ei korvaa kunnon ohjeistusta.

”Katsonkin, että Poliisihallituksen olisi aihetta laatia ohjeistus etälamauttimen käytöstä”, Pajuoja ehdottaa.

Poliisi otti käyttöönsä etälamauttimen vuonna 2006. Sen käyttö lähti nopeaan kasvuun, ja huippuvuonna 2012 poliisi käytti sitä noin 400 kertaa. Sen jälkeen käyttö on laskenut, ja viime vuonna poliisi käytti etälamautinta 295 kertaa. Tänä vuonna elokuun puoliväliin mennessä etälamautinta on käytetty 246 kertaa.

Tilastoluvuissa ovat mukana kaikki tilanteet, joissa poliisi on varoittanut etälamauttimesta, uhannut käyttää sitä tai todella käyttänyt sitä joko kosketustoiminnolla tai laukaisemalla kaksi nuolta.

Etälamauttimen teho perustuu siihen, että se lamauttaa hetkellisesti kohdehenkilön lihastoiminnan. Kosketustoiminnossa etälamautin aiheuttaa voimakasta kipua, mutta lihakset eivät lamaannu. Noin kolmasosa poliisin etälamauttimen käytöstä liittyy kosketustoiminnon käyttöön.

Tilastojen perusteella Pajuoja pitää selvänä, että poliisi ei käytä etälamautinta pelkästään ampuma-aseen vaihtoehtona, vaan valtaosa tapauksista on vähemmän vakavia. Tämä ei hänen mielestään ole kuitenkaan ongelma, koska oikeudellisesti etälamautinta voidaan käyttää muissakin tilanteissa.

”Asianmukaisesti käytettynä etälamautin on mitä ilmeisimmin tarkoituksenmukainen voimankäyttöväline, jonka käyttöä voidaan mielestäni pitää puolustettavana muissakin tilanteissa”, Pajuoja toteaa.

Myös poliisi piti lausunnossaan etälamautinta hyödyllisenä ja huomautti, että sen käyttö on vähentänyt muuta fyysistä voimankäyttöä.

Etälamauttimen käyttöön ovat ottaneet kantaa muun muassa Euroopan kidutuksen vastainen komitea sekä YK:n vastaava elin. Ne ovat korostaneet, että käytön täytyy olla tarkoin laissa säädettyä ja käytöstä pitää raportoida ylemmille viranomaisille.

Erityinen huoli liittyy etälamauttimen turvallisuuteen. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on todennut, että vuosina 2001–2014 Yhdysvalloissa on kuollut yli 600 ihmistä etälamauttimen käytön jälkeen. Amnestyn mukaan etälamautin tulisikin rinnastaa ampuma-aseeseen ja kosketuskäyttö tulisi kokonaan kieltää.

Myös Suomessa on sattunut yksi kuolemantapaus etälamauttimen käytön jälkeen. Tikkurilan poliisivankilassa vuonna 2012 tapahtunut kuolema tutkittiin, mutta syyttäjän mukaan ei lopulta ollut syytä epäillä virkavelvollisuuden rikkomista. Etälamauttimen merkitys jäi epäselväksi, joskin oikeuslääkärin mukaan se on voinut myötävaikuttaa kuolemaan.

Toisessa, käräjille johtaneessa tapauksessa kohdehenkilö sai vakavia vammoja, kun hän kaatui porraskäytävässä etälamauttimen käytön jälkeen. Poliisimies sai silloin sakkoja virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vammantuottamuksesta.

”Nämä kaksi tapausta kuvaavat etälamauttimen terveysvaaroista esitettyjä päänäkemyksiä: joko käyttö itsessään on vaarallista tai lihasten lamaantumisen seurauksena henkilö kaatuu hallitsemattomasti ja loukkaa itsensä”, Pajuoja toteaa.

Muita vakavia tapauksia ei tullut Pajuojan tietoon, mutta poliisin mukaan viiden viime vuoden aikana on tilastoitu yhteensä kymmenen lievempää vammaa. Ne ovat tulleet yleensä kaatumisen yhteydessä.

Pajuoja kuitenkin muistuttaa, että tietyille ryhmille etälamautin voi olla vaarallinen. Esimerkiksi sydänsairaus, sydämentahdistin, raskaus ja stimuloivien huumeiden käyttö lisäävät riskiä. Pajuojan mukaan ongelma kuitenkin on, että kaikki nämä tilat eivät näy ulospäin. Lisäksi poliisille vastarintaa tekevistä ihmisistä suuri osa on päihtyneitä tai muiden aineiden vaikutuksen alaisia.

”En katso olevan perusteita ehdottomasti kieltää käyttämästä etälamautinta tällaisissa tilanteissa”, Pajuoja linjaa.

Pajuojan mielestä olisi hyvä tehdä kohdehenkilölle lääkärintarkastus matalalla kynnyksellä ja kysellä myös hänen omaa käsitystään tilastaan etälamauttimen käytön jälkeen.

Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa etälamautin on laajasti poliisin käytössä. Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa poliisilla ei ole käytössään etälamautinta, mutta Islannissa sitä käyttävät eräät poliisin erikoisyksiköt. Ruotsissa kuitenkin poliisi on vuonna 2018 ottamassa etälamauttimen kahdeksi vuodeksi koekäyttöön.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat